Kippi
Täällä taas Mut voisi kuitenkin lisätä listalle, kp 3/26-28 yk 6. Vaikka yritän pysyä enemmänkin taustalla, niin en näköjään poissa malta pysyä... Kun yritys on kuitenkin aktiivista ja ajatuksissahan vauvat on oikeastaan koko ajan. Tuntuu vaan että jos kovasti lueskelee täällä juttuja (muistakin ketjuista kuin täältä) niin alkaa helposti ahdistamaan ja itselleni ainakin on tullut välillä tunne, että miten meillä voisi mennä raskautuminen luonnollisesti kun niin monella on ongelmia. Mutta jokaisella on oma tilanteensa. Ja nyt mulla tosiaan on tämä yltiöpositiivinen vaihe päällä joten miksen voisi täällä vaikka yrittää puhallella optimistisia tuulia muillekin, ainakin Sintti niitä pyyteli. Täältä lähtee. Puuuuuuuuuuuuuuh!
Mä oon kelannut näitä juttuja nyt silleen, että koska meillä jokaisella lapsia toivovalla se on varmaan se suurin haave elämässä, oma perhe. Niin jos se ei toteudu, on pettymys myös sen mukainen. Ja suhtauduin asiaan nyt miten tahansa, toisin sanoen pelkäänkö ettei onnistuta vai uskonko naiivisti että saletisti onnistutaan, ei se laimenna mahdollista pettymystä. Ja uskon jonkun mielestä ehkä hömöstikin siihen, että omaan ajatteluun ja asenteeseen voi tosi paljon vaikuttaa pelkästään päättämällä keskittyä uskomaan. Kuulostiko ihan höperöltä vai pysyikö kukaan mun ajatusten virran perässä?
Luin jostain että vaan 4-7 % lasta toivovista pareista jäisi kokonaan lapsettomiksi. Se on aika pieni luku joten koitetaan muistaa, että todennäköisintä on että meistäkin kuumeilijoista valtaosa plussaa jossain vaiheessa. En itsekään jaksaisi odottaa, mutta yritän ajatella että jokainen kuukausi on tavallaan lähempänä todennäköisyyttä onnistua. Ajatusleikkejä
Aurinkoista viikon jatkoa kaikille ja plussatuulta edelleen!
Mä oon kelannut näitä juttuja nyt silleen, että koska meillä jokaisella lapsia toivovalla se on varmaan se suurin haave elämässä, oma perhe. Niin jos se ei toteudu, on pettymys myös sen mukainen. Ja suhtauduin asiaan nyt miten tahansa, toisin sanoen pelkäänkö ettei onnistuta vai uskonko naiivisti että saletisti onnistutaan, ei se laimenna mahdollista pettymystä. Ja uskon jonkun mielestä ehkä hömöstikin siihen, että omaan ajatteluun ja asenteeseen voi tosi paljon vaikuttaa pelkästään päättämällä keskittyä uskomaan. Kuulostiko ihan höperöltä vai pysyikö kukaan mun ajatusten virran perässä?
Luin jostain että vaan 4-7 % lasta toivovista pareista jäisi kokonaan lapsettomiksi. Se on aika pieni luku joten koitetaan muistaa, että todennäköisintä on että meistäkin kuumeilijoista valtaosa plussaa jossain vaiheessa. En itsekään jaksaisi odottaa, mutta yritän ajatella että jokainen kuukausi on tavallaan lähempänä todennäköisyyttä onnistua. Ajatusleikkejä
Aurinkoista viikon jatkoa kaikille ja plussatuulta edelleen!