Niin siis mulla on meneillään kp5/30-41..../ yk7
Täti tuli käymään Floridassa ihan kuten arvelinkin, eli menin periaatteessa gynelle ihan oikeaan aikaan, koska just niinä päivinä olisin ovuloinut, jos ovuloisin. Mutta kuten tiedämme, ei ultrassa näkynyt mitään ovulointeija, koska mulla on tämä iki-ihana PCO.
Matka oli todella onnistunut, lapset niin ihania, että aivan sydän meinasi pakahtua ja alkoi itkettämään, kun lähdimme pois. Mutta tarkoitus olisi mennä takaisin taas kun mieheni taas saa lomaa, eli toivon mukaan kesä-heinäkuun vaihteessa.
Minusta tuli maanantaina 8 vuotta täyttäneelle tyttärelle jonkinlainen idoli, hän toisteli koko ajan, kuinka sievä olen, ja kuinka sieviä vaatteeni ovat, ja tepasteli korkkareissani ja halusi pitää bikineitäni ja tarkkaili meikkaamistani silmä kovana. Me myös nukuimme yhdessä joka yö, mieheni taas nukkui 6 vuotta tänään täyttävän pojan kanssa. Tytär halusi minun kylvettävän hänet ja luki minulle ääneen kirjaa, teki minulle sydämistä rannekorun jne. Hän selvästikin kaipaa naisellista huomiota, koska äiti huomioi selvästi enemmän kuopusta.
Poika oli ensin hiukan ujompi, mutta toiseksi viimeisenä iltana olisi halunnut nukkua minun kanssani (!) ja viimeisenä iltana tuli syliin ja sanoi tykkäävänsä minusta.... :heart:
Myös kaikki aikuiset olivat todella ystävällisiä, tasapainoilin parhaani mukaan lasten äidin kanssa, ja superystävällinen ja (nöyrä?) asenteeni selvästikin palkittiin! Myös lasten mummo ja isotäti olivat hyvin mukavia, samoin lasten koulukavereiden vanhemmat, joiden kanssa tuli juteltua, kun veimme lapsia kouluun ja kävimme koulussa myös lounaalla.
Floridassa olen ollut ennenkin, eli siinä ei ollut minulle mitään uutta, mutta oli aika mahtavaa, kun koulun pihan puussa oli opossumi ja naapurin lapset olivat napanneet (päästivät kyllä saman tien vapaaksi) pesukarhun! Alligaattoreita en nähnyt, vaikka niitäkin kuulemma riiittää!
Hiukan äidinvaistoni sai tosiaan helpotusta, kun sain halailla ja pussootella näitä ihania lapsia, tuli kyllä tarpeeseen. :heart: Mutta nyt jaksaa olla taas hiukan kärsivällinen tässä vauvakuumeessa, koska kylläpä lapsipuoletkin vain kummasti mahtuvat tuonne sydämeen! Eli tottahan se on, että köyhä on äidin sydän, jos ei sinne mahdu muita kuin omat lapset!
Oikein täytyy luojaa kiittää, että lapset ottivat minut niin hyvin vastaan, vaikka olin hiukan hankaluuksiinkin varautunut. Netistä luinkin, että joskus lasten kanssa vietetään alussa jonkilaista kuherruskuukautta, eli varmaan myöhemmin sopii odottaa myös tinttailua ja sellaista.
Nyt ainoa ongelma oli ajoittainen sisaruskateus, vaikka mieheni mukaan olikin nyt helpompaa, kun minä olin mukana jakamassa lapsille huomiota, yksin hänellä on paljon vaikeampaa "revetä" joka suuntaan. Mutta huomasin kyllä, että kun jäin yksin esim. mieheni ollessa suihkussa, vaadittiin melkoista tasapainottelua, kun kumpikin kapusi syliin yhtä aikaa huomiota kaivaten.
Miestäni katsoin todella ihaillen, hän on aivan upea lasten kanssa. Olen hänestä todella ylpeä, olen huomannut jo aiemmin, että lapset tykkäävät hänestä, mutta omien lastensa kanssa hän oli vielä suurenmoisempi kuin muuten. Mieheni osaa olla sekä todellinen hassuttelija että tarpeen tullen myös jämäkkä kenraali, joka sai kaikki lapset pomppulinnasta minuutissa ulos, kun joku oli heittänyt pientä tyttöä naamaan vesipistoolilla.
Hm... nyt en taas malta odottaa, että saan oman nyytin, varsinkin kun alkaa olla miehen muksuja ikävä, niin sitä vain ehti heihin tottua jo viikonkin aikana. :heart:
Täti tuli käymään Floridassa ihan kuten arvelinkin, eli menin periaatteessa gynelle ihan oikeaan aikaan, koska just niinä päivinä olisin ovuloinut, jos ovuloisin. Mutta kuten tiedämme, ei ultrassa näkynyt mitään ovulointeija, koska mulla on tämä iki-ihana PCO.
Matka oli todella onnistunut, lapset niin ihania, että aivan sydän meinasi pakahtua ja alkoi itkettämään, kun lähdimme pois. Mutta tarkoitus olisi mennä takaisin taas kun mieheni taas saa lomaa, eli toivon mukaan kesä-heinäkuun vaihteessa.
Minusta tuli maanantaina 8 vuotta täyttäneelle tyttärelle jonkinlainen idoli, hän toisteli koko ajan, kuinka sievä olen, ja kuinka sieviä vaatteeni ovat, ja tepasteli korkkareissani ja halusi pitää bikineitäni ja tarkkaili meikkaamistani silmä kovana. Me myös nukuimme yhdessä joka yö, mieheni taas nukkui 6 vuotta tänään täyttävän pojan kanssa. Tytär halusi minun kylvettävän hänet ja luki minulle ääneen kirjaa, teki minulle sydämistä rannekorun jne. Hän selvästikin kaipaa naisellista huomiota, koska äiti huomioi selvästi enemmän kuopusta.
Poika oli ensin hiukan ujompi, mutta toiseksi viimeisenä iltana olisi halunnut nukkua minun kanssani (!) ja viimeisenä iltana tuli syliin ja sanoi tykkäävänsä minusta.... :heart:
Myös kaikki aikuiset olivat todella ystävällisiä, tasapainoilin parhaani mukaan lasten äidin kanssa, ja superystävällinen ja (nöyrä?) asenteeni selvästikin palkittiin! Myös lasten mummo ja isotäti olivat hyvin mukavia, samoin lasten koulukavereiden vanhemmat, joiden kanssa tuli juteltua, kun veimme lapsia kouluun ja kävimme koulussa myös lounaalla.
Floridassa olen ollut ennenkin, eli siinä ei ollut minulle mitään uutta, mutta oli aika mahtavaa, kun koulun pihan puussa oli opossumi ja naapurin lapset olivat napanneet (päästivät kyllä saman tien vapaaksi) pesukarhun! Alligaattoreita en nähnyt, vaikka niitäkin kuulemma riiittää!
Hiukan äidinvaistoni sai tosiaan helpotusta, kun sain halailla ja pussootella näitä ihania lapsia, tuli kyllä tarpeeseen. :heart: Mutta nyt jaksaa olla taas hiukan kärsivällinen tässä vauvakuumeessa, koska kylläpä lapsipuoletkin vain kummasti mahtuvat tuonne sydämeen! Eli tottahan se on, että köyhä on äidin sydän, jos ei sinne mahdu muita kuin omat lapset!
Oikein täytyy luojaa kiittää, että lapset ottivat minut niin hyvin vastaan, vaikka olin hiukan hankaluuksiinkin varautunut. Netistä luinkin, että joskus lasten kanssa vietetään alussa jonkilaista kuherruskuukautta, eli varmaan myöhemmin sopii odottaa myös tinttailua ja sellaista.
Nyt ainoa ongelma oli ajoittainen sisaruskateus, vaikka mieheni mukaan olikin nyt helpompaa, kun minä olin mukana jakamassa lapsille huomiota, yksin hänellä on paljon vaikeampaa "revetä" joka suuntaan. Mutta huomasin kyllä, että kun jäin yksin esim. mieheni ollessa suihkussa, vaadittiin melkoista tasapainottelua, kun kumpikin kapusi syliin yhtä aikaa huomiota kaivaten.
Miestäni katsoin todella ihaillen, hän on aivan upea lasten kanssa. Olen hänestä todella ylpeä, olen huomannut jo aiemmin, että lapset tykkäävät hänestä, mutta omien lastensa kanssa hän oli vielä suurenmoisempi kuin muuten. Mieheni osaa olla sekä todellinen hassuttelija että tarpeen tullen myös jämäkkä kenraali, joka sai kaikki lapset pomppulinnasta minuutissa ulos, kun joku oli heittänyt pientä tyttöä naamaan vesipistoolilla.
Hm... nyt en taas malta odottaa, että saan oman nyytin, varsinkin kun alkaa olla miehen muksuja ikävä, niin sitä vain ehti heihin tottua jo viikonkin aikana. :heart: