*** 3-kymppiset ensikertalaiset, vol.10 ***

pöllötär pe hain kyytiläisen, se on 0 päivä, niin tänään on vasta päivä 3 siitä.. oliskos 5 tai 6 päivä kun rupee kiinnittymään, jos kiinnittyy.. tai kaippa siihen menee viikko ainakin jos tarkkoja ollaan
varsinainen veritesti on 29.5 jollei menkat tule aikaisemmin. Viimeksi menkat alkoi päivä 10.
Ehkä joskus päivä 10 tienoilla voisi ruveta testaamaan, jos menkkoja ei kuulu.
Tosi olen yrittänyt mittailla aamulämpöjä: 36,0 ollut kahtena päivänä, tänään sain 36,1 normi lämpö on siinä 36,6 päivisin, mutta tätäkin pitäisi tehdä muutama kerta pohjalle..
kp 22 menossa nyt, eli su-ma päivät saa jännittää alkaako vuoto

Juu tuo on ihanaa, kun on saanut plussa, mutta silti peloittavaakin aikaa, ettei mene kesken. Rauhallisesti vaan, liika huolikaan ei hyvä.

 

Mie en ole vieläkään päässyt testaamaan.. Ollaan siis oltu reissussa pe aamusta alkaen (anoppilassa ja miehen siskolla) joten ei ole oikein ollu mahdollisuutta. Huomenna päivällä menen kotiin apteekin kautta. Nyt siis kp 32/28-29. Oireita ei ole muuta kuin kipeet tissit (ovat aina ennen kuukautisia), aaltoileva etominen (luulen että vika korvien välissä), paineentunne nivusessa (ollut melkein koko kierron), valkovuoto ja nyt sitten eilen ja tänään kerran pyyhkiessä paperiin vähän vaaleanpunaista...
Saa nähdä kuinka käy huomenna..

 

Dorin jännittävää..opcorn: innolla oottelen tulosta. Tuo valkovuoto taitaa olla hyvä merkki..oon sen kuullut ennenkin ja raskaus ollut.

 

Ihania uutisia täällä, onnea pöllötär ja omaaurinkoinen! Ja toivottavasti saadaan lisää kuulla samanlaisia uutisia muiltakin
Mulla on kp 12/30 menossa, kohti ovulaatiosta siis. Olen koittanut keskittyä kevääseen ja puutarhatöihin. Töissä on myös onneksi taas huisketta niin ei ehdi miettiä omia asioita. Äitienpäivä oli taas kerran tosi vaikea, itkeskelin läpi päivän ja surin tätä tyhjää syliä. Vauva uutisia on taas ystäväpiiristä kantautunut paljon. Huomaan, että mulle niitä kerrotaan varovasti tai melkein ei ollenkaan. En tiedä kumpi on pahempaa. Töissä mun lähimmät työkaverit tietää meijän tilanteesta ja elävät mukana ja odottavat iloisia uutisia, joten mä tuskin tietoa pihtailen, kun vaan tulisi kerrottavaa tsemppiä kaikille ja koitan olla nyt aktiivisempi taas täällä. Kiva lukea muiden kuulumisia ja jakaa omia tuntemuksia

 

Eipä tarvinnut testata.
Tänään aamu alkoi aivan järkyttävillä vatsakivuilla ja arvasin heti että toivo on mennyttä.. Ei siis vauvaa meille vieläkään.

 

Voi Dorin

Jännää, piinaavaa tuo odottelu. Vaikka kuinka keksis muuta tekemistäkin, niin varmaan tuo asia päässä pyörii. Ja päivät matelee...

tiuhtinen: Tsemppiä oviksen hyödyntämiseen!

 

Voi harmi Dorin toi on kyllä hirvein päivä kuukaudessa ja se tunne, ettei tärpännytkään. Tsemppiä uuteen kiertoon!

 

Dorinille tsemppiä täältäkin! Kuulosti kieltämättä lupaavalta

 

Dorin voi surkeus, :hug:

pöllötär Onneksi tässä tätä pahvilaatikko puuhaa, en oo ehtinyt laakereilla levätä ja miettiä mitään.

tiuhtinen Tsempit sinne ovistelun keskelle. Kunpa saisit kerrottavaa työkavereillekkin.

 

Hohhoijaa. Täällä ei tapahdu mitään. Menkat ei tule, testit on negatiivisia. Löysin jo itseni kaivelemasta roskista ja analysoimasta ikkunan äärellä, etä oisko tikussa kuitenkin vähän jotain aavistusta viivasta. Järkihän tässä menee. Tulis jo ne menkat siis!!!

 

Milli Mimosa No höh, voi ei... Toivottavasti menkat nyt pian alkaisivat, tai testit alkais näyttää plussaa

Dorin :hug:

tiuhtinen Harmi, että äitienpäivä on ollut noinm raskas sinulle : /

Omaa napaa ja suurta valitusta tiedossa... Pahoitteluni jo etukäteen, mutta ei ole muuta paikkaa jonne tämän uskaltaa suodattamattomana kaataa
Voi nyt sen *tanan piiiiiiiiiip, sanon minä!! Kaverini kertoi eilen odottavansa vauvaa, joo ihan tosta vaan se "tehtiin", maaliskuussa olivat pohtineet asiaa ja tadaa, nyt sitä ollaan onnellisesti raskaana. Ekaa kertaa munhun iski niin iso kateus ettei ilman itkua selvinnyt.. Olin niin poissa tolaltani, miksi heti heille, miksei ikinä meille??? Huoh, samalla iski itkun lomassa pahaolo, fyysinen oksetus ja tuntui kuin veri olisi vaan paennut musta. Sitten vielä se omatunto alkoi huutamaan että miksen osaa olla mulle todella tärkeän ihmisen puolesta onnellinen... Eihän hänen onni ole multa pois.. Eihän? Koko eilinen meni asiaa vatvoessa, tänään on jo valonpilkahdusta havaittavissa, silti hieman pelkään nähdä häntä. Tulevatko kateuden iskut palleaan ja viillot sydämeeni taas? Todella kamala tilanne kerrassaan. Miettisin miten onnellinen olisin hänen puolestaan jos olisin itse raskautunut jo, todella onnellinen. Nyt olen vain katkera :ashamed: Ehkä tämäkin tästä vielä iloksi muuttuu, nyt ei vain pysty ajattelemaan niin. Tiedän ettei tämä johdu hänestä vaan omista tukahdetuista tunteista ja omasta haavoilla olevasta sydämestä, mutta miten selittää hänelle etten vaan ihan nyt vähään aikaan tahtoisi nähdä ja ehkä en heti osaa olla onnellinen hänen puolestaan...
Niin ja siis vain 2 ystävistäni tietää vauvahaaveistamme, muut ovat autuaan tietämättömiä, mukaanlukien eilisen ilosanoman kertoja, ja raskautuvat vielä nähtävästi sormia näpäyttämällä :'(

Itselläkin tärppipäivät alkaa lähestymään, täytyy alkaa aktivoitumaan pedin puolella ja yrittää unohtaa ympäröivä maailma...

 

Suuren suuret onnittelut plussanneille! Mukavaa lukea onnistumisista!Tuotte ainakin mulle toivoa =)
Jännää mitkä fiilikset sulla on? Pidän kovasti peukkuja sulle!

Milli Mimosa toivotaan, että jotain tapahtuisi. Kurjaa vaan odotella ja ihmetellä. Kyllä nää hommat pistää oikeesti mielenterveyden koetukselle!

BlackCat ymmärrän tosi hyvin sun tuntemukset. Tuntuu, et kaikki ympärillä saavat lapsia ja raskautuvat tuosta noin vaan. Kyllä sitä haluaisi olla iloinen ja onnellinen toisten puolesta, mut väkisin ne kateuden tunteet vaan hiipii mieleen...

Täällä odotelleen ovulaatiota ja syötetään miehelle macajauhetta Kumpa tämä olisi se kierto josta tärppäisi! En jaksaisi enää yhtään odottaa. Olen jo miettinyt sitäkin, että pitäisikö vaan mennä jo nyt yksityiselle lääkärille juttelemaan ja vaikka lähettää mies tutkituttamaan siittiönsä, jotta tiedettäisiin edes jotain. Joo tiedän, että olen vähän malttamaton, " mullekaikkihetinyt- tyyppi"

 

BlackCat: Kuulostaa niin tutulta reaktiolta uutiseen! Mä oon ryöminy ihan pohjamutia myöten kun toiset vaan päättää hankkia vauvan ja raskautuvat heti. Itsessä on vaikea kestää sitä kateellisuutta, ihan sietämätön tunne mä oon aina ollu tosi tosissani myötäelänyt ihmisten onnea ja iloinnut ja riemuinnut jokaisesta vauvasta, siksikin nuo tunteet on ollu kovia kestää, ei meinaa itseään tunnistaa. Välillä on onneks helpompaa, näin olen huomannut! Tsemppiä sulle! <3

 

BlackCat, mäkään en ihmettele sun tunteita yhtään! Itse en oo kauaakaan ehtinyt yrittämään, mutta lapsia olen toivonut jo vuosia. Kyllä se alkoi vuosien myötä vaan satuttamaan, että melkein kaikki muut saivat yksi toisensa jälkeen lapsia, ja minä en päässyt edes yrittämään. Tuska on varmasti vielä pahempi, jos itse kuitenkin yrittää... Pahaltahan se tuntuu. Itsessään on todella vaikeaa hyväksyä noin rumia tunteita, ainakin mun on. Mutta kyllähän sitten sen kateuden lisäksi on loppujen lopuksi myös onnellinen toisten puolesta. Sitä vaan niin toivoisi itselleen samaa onnea...

 

Tuota noin. Hämmentävä päivä. Sain aamulla ihan haalean haamun testiin. Testiajalla, eikä tarvinnut edes väännellä valon äärellä. Nyt on malttamaton olo!!! Voisiko tästä tulla jotain?!

aijaa.com/m2N7ye

 

Milli Mimosa Ihanaa!
Toivotaan että lähtee vahvistumaan.

 

Blackcat samoja fiiliksiä käydään läpi. Itse sain kolmet vauvauutiset samana päivänä :ashamed:

MilliMimosalle toivon plussan vahvistumista. Testituloksiia lisää ootellessa opcorn:

Täällä vihdoin nega testiin! Nyt pääsee yrittämään puhtaalta pöydltä, keskenmeno selätetty. Jos vaan nyt jaksais. Kaikkea muuta tuntuu olevan, että sängyssä käydään vaan nukkumassa pikaseen.
Mitään oireita menkkojen alkamiseen ei ole, joten ei oo ainakaan kierto vielä palautumassa. Vois pärähtääkin suoraan plussa

 

Kiitos Lennis ja Keinuilija! Aamun rfsu-testissä jälleen haamu, ehkä aavistuksen vahvempi kuin eilen. Pitäis ehkä malttaa odottaa se pari päivää ennen kuin testaa, mut tää on niin jännää! Ja vaikeaa mun on uskoa haamua todeksi. Musta tuntuu että todella monet ihan tavalliset asiat mun elämässä on menneet hankalasti ja pitkän mutkan kautta. Endometrioosin takia oon pelännyt jo pitkään, etten voisi tulla mitenkään raskaaksi. Joten nyt kyllä jännittää... Pitää keksiä paljon muuta tekemistä viikonlopuksi, niin ei ehdi liikaa miettiä. Tai ehkä samantien seuraavaksi kymmeneksi viikoksi...

 

Milli Mimosa Oi että, varovaiset onnittelut :heart: Nyt viivojen vahvistumista odotellessa opcorn:

Lennis Mulle oli tää ykskin uutinen jo niin paha, apua et kolmet uutiset samana päivänä :hug: On nää fiilikset vaan niin syvältä : /
Mut hei ihanaa että testi oli nega ja pääsette taas yrityksen pariin =) Toivotaan että kiireetkin hieman hellittäisi ja saisitte energiaa muuhunkin kuin nukkumiseen :kiss:

jännää Onkos sulla jo jotain oloja tullut?

Tänne ei kummempia, tänään ois toiveissa alkaa hyödyntelee ovispäiviä.. Plääh, päätin tässä kierrossa tikuttaa oviksen, mut huomasin ettei mul oo testejä enää kaapissa No ens kiertoon sitten! Pitää tilata isompi satsi taas kaappiin niin pääsee analysoimaan..
Nyt oon juonut kreippimehua kierron alusta saakka ja limat ehkä kyllä tuntuu paksummalta kuin ennen, tai sit vaan kuvittelen :kieh:

 

Heippa!

Oon taustaillu pitkään, mutta mikäli täällä on vielä tuttuja - plussasin tästä kierrosta ja siirryn tonne odottajien puolelle yk tais olla 4. tai 5. (pidimme taukoa välissä). Plussaonnea kaikille!

Edit: Mut siis voi poistaa taustalta.

 

Täällä odotelleen ovulaatiota ja syötetään miehelle macajauhetta Kumpa tämä olisi se kierto josta tärppäisi! En jaksaisi enää yhtään odottaa. Olen jo miettinyt sitäkin, että pitäisikö vaan mennä jo nyt yksityiselle lääkärille juttelemaan ja vaikka lähettää mies tutkituttamaan siittiönsä, jotta tiedettäisiin edes jotain. Joo tiedän, että olen vähän malttamaton, " mullekaikkihetinyt- tyyppi"

Meillä on nyt 5. kierto meneillään ja mä oon ajatellut ihan samaa, kun sä Keinuilija. Vaikka en tiiä onko siinä mitään järkee, kun oon viimeks marraskuussa käynyt gynellä ja silloin oli kaikki kunnossa. Oon jokatapauksessa ajatellut, että jos elokuussa vielä tulee menkat, niin sitten meen gynelle. Sitten alkaa 8. kierto kuitenkin jo ja jos sitten saan edes hetkeks mielenrauhan, ehkä?

Mä ymmärrän myös tosi hyvin Blackcatin fiilikset ja samoja ristiriitasiatunteita oon käynyt läpi. Parit itkut on täällä itketty, kun olen vauvauutisia kuullut.

Mut voisi vaikka lisätä tuonne taustailijoiden joukkoon.
Mä oon jonkun aikaa lueskellut tätä ketjua, ihan kolmekymmentä en oo vielä, mutta kolmenkympinkriisiä täällä on jo jonkinaikaa kyllä podettu. Esikoinen on meillä miehen kanssa toiveissa. Vauvakuumetta oon potenut jo useamman vuoden, välillä vaikeeta edes käsittää, että voisi kohta olla toive toteutumassa. Helmikuussa annettiin vauvalle mahdollisuus tulla. Kuten joku aiemmin täällä kirjoitti, niin on tämä vauvan yritys kyllä tosi riepovaa puuhaa ja välillä tuntuu, että ei ole sekoominen kyllä kaukana. Gelee royalet ja greippimehu on täällä käytössä.

 

Edelleen hailakkaa haamua testiin. Ehkä aavistuksen vahvempi kuin eilen, mutta vaikea sanoa. Nyt aattelin ottaa hermolomaa tästä haamujen vertailusta, ja testaan vasta keskiviikkona seuraavan kerran. Luulis, että asia olis silloin selvempi! Vai millä tahdilla noista haamuista tulee plussia, jos on ylipäätään tullakseen?

 

BlackCat tuttu tunne. se on vaikea paikka, kun joku tosta vaan raskautuu, ja iloittu ollaan toki heidän lapsista, mutta oma tunteet sisimmässä ovat vaikeita, katkeruutta, jonkinlaista kateuttakin, miks ei meille.
Täälläkin porukka raskautunut aika nopeasti muutamalla yrityskierrolla.

).(
Eipä oloja,tai oikeastaa menkkamaista jullintaa. Epäilen kyllä, että menkat alkaa kun lääkärikin antoi heikosti toivoa..surkea alkio vissiin. Tajusin juuri pahvilaatikoiden keskellä, että oon unhoittanu tyystin foolihappo yms vitamiini, ja purkkia en löydä mistään. Tää taitaa mennä penkinalle tämäkin yritys.:ashamed:
Jänskättää kyl käydä wc :n puolella today, alkaako vai eikö alkaa, kas siinä pulma. No tänpäivän jälkee viisaampi. Varsinainen veritesti 29.5. Sitten viim. Kertoo kaiken. En oo uskaltanu viel testailla, enkä tiedä näkyisikö viel..

Kiitos keinuilija, peukkuja tarvitaa!

Onnittelut plussanneille! mm. MilliMimosa.

 

Taustalta huutelen tsempit Lennikselle uuteen yritykseen ja onnittelut keskenmenomurheiden loppumisesta! :flower:

MilliMimosalle tsemppiä haamujen vahvistumiseen. Yhtään en kyllä osaa sanoa miten nopeasti niiden pitäisi ylipäätään vahvistua... Olen itse onnistunut nuo testikerrat ajoittamaan niin, että joko ei ole näkynyt mitään tai sitten on ollut jo aika selvä plussa. Olisko näiden välillä ollut joku 3-4 päivää, mutta ymmärtääkseni HCG nousu on kyllä niin himskatin tapauskohtaista, että vertailua ei kannata muihin tehdä.

Jännää Toivottavasti epäusko kääntyisikin voitoksi! Kovasti pidän peukkuja!

Nornalle onnitteltu plussasta! :heart:

Ja kiva kun tulee uusia kirjoittajia. Plussatuulia ihan joka ikiselle!

Minä vielä pari viikkoa keinun taustailijoissa, mutta nyt alkaa varovasti näyttämään jo hyvältä tämä alkuraskaus. Sain kaikkia odotuksia vastoin sydänäänet kuulumaan kotioloissa viime perjantaina ja kyllä kuulkaa iso kivi vierähti sydämeltä. Vielähän mitä vain voi tapahtua, mutta ainakin rauhoitti mieltä tietää, että nyt ollaan jo pidemmällä kehityksessä kuin viimeksi. Täällä mennään nyt omien laskujen mukaan viikkoja 8+5.

 

Kiitos! Toivon itsekin niin kovin... Vaikka tosiaan vaikutan yhdeltä näistä ärsyttävistä heti -plussaajista, niin tosiasiassa olen jo vuosia surrut lapsettomuuttani. Se, ettei pääse edes yrittämään, voi olla myös melkoinen suru. Olin kateellinen kaikille, jotka sai edes yrittää... Olen myös saanut muutamaltakin lääkäriltä tuomion, että ilman hoitoja tuskin lasta saan. Senkään tiedon kanssa ei ollut järin mukavaa elellä, eikä etenkään vanheta.

Joo, tiedän, että ei tää ketään lohduta. Mutta kunhan itse mietin, että harvoin sitä tietää, mitä muilla on takana. Tai varsinkaan edessä...

Plussaonnea meille kaikille! <3