Laitanpa minäkin Äidin voimakirjan takakansitekstin.
"Väsyneet äidit sekoilevat. Pesevät hiuksensa hammastahnalla. Lähtevät töihin yksi silmä meikattuna. Kutsuvat lapsiaan ja miestään koiransa nimellä, heijaavat lehtihyllyn luona tyhjiä ostoskärryjään kuin lastenvaunuja ja unohtavat vauvan kotoa lähtiessään eteisen lattialle.
Stop! Väsymysvuosille ei tarvitse uhrata itseään, lapsen hyvinvointia tai parisuhdetta. Puurtamisesta ei jaeta palkintoja eikä aina ole pakko jaksaa - äidinkään.
Tämä kirja kertoo siitä, miten arjesta voi tulla pyhä. Levottomasta levollinen. Ilottomuudesta ilo. Äidistä vahva ja heikko, kohtuullisissa mittasuhteissa."