<3 Kesäkuun Kullannuput 2013 <3 *maaliskuussa*
- Viestiketjun aloittaja *Elba*
- Ensimmäinen viesti
POKS 27+0! :heart:
Alle kolme kuukautta laskettuun aikaan :O
Ulkona -26 pakkasta ja kinokset mahtavimmillaan. Ei siis todellakaan tunnu, että ois kevät lähelläkään. Kai se on silti vaan uskottava, että se kesäkuu tulee hyvin nopeesti!
Viimesen kahen viikon aikana paino lähteny kipuamaan vauhdikkaammin. Nyt jo melkein 5kg plussalla lähtöpainosta.
Alle kolme kuukautta laskettuun aikaan :O
Ulkona -26 pakkasta ja kinokset mahtavimmillaan. Ei siis todellakaan tunnu, että ois kevät lähelläkään. Kai se on silti vaan uskottava, että se kesäkuu tulee hyvin nopeesti!
Viimesen kahen viikon aikana paino lähteny kipuamaan vauhdikkaammin. Nyt jo melkein 5kg plussalla lähtöpainosta.
Neminka Kun lukee sun tekstiä, niin vois sanoa, kuin tulis mun suusta.. kaikki mitä liittyy painonnousuun ja syömiseen. Et ole yksin. katsellaan yhdessä peiliin.. ja siltikin on hyvin tod. näköistä, että kohta mussutan jotain hyvää :headwall:
Kävin tossa ekaa ekrtaa pariin viikkoon ihan oikealla kävelyllä.. Alapää huuti hoosiannaa jo 100m jälkeen, on toooosi kipee. "Lenkki" sai näyttävän ja varsinkin tuntuvan päätöksen, vetäsin hokit omassa pihassa ja alastulo läheteli spagaatia |O :snotty:.. Tästä onkin hyvä jatkaa suht rauhallisissa merkeissä, ei meinaan tarvii paljoa urheilla tänään. Onneks isännän yövuoroviikko loopuu huomen aamuna, vihaan niitä.. on enemmän apuna tässä kotona näissä hommissa. Ja eipähän tarvii nukkua yksin =).
Mukavaa päivää kaikille ja jaksuja sokerirasituksessa oelville!!
nelli&rusina 27+1
Kävin tossa ekaa ekrtaa pariin viikkoon ihan oikealla kävelyllä.. Alapää huuti hoosiannaa jo 100m jälkeen, on toooosi kipee. "Lenkki" sai näyttävän ja varsinkin tuntuvan päätöksen, vetäsin hokit omassa pihassa ja alastulo läheteli spagaatia |O :snotty:.. Tästä onkin hyvä jatkaa suht rauhallisissa merkeissä, ei meinaan tarvii paljoa urheilla tänään. Onneks isännän yövuoroviikko loopuu huomen aamuna, vihaan niitä.. on enemmän apuna tässä kotona näissä hommissa. Ja eipähän tarvii nukkua yksin =).
Mukavaa päivää kaikille ja jaksuja sokerirasituksessa oelville!!
nelli&rusina 27+1
Nelli, mä selvisin eilen iltapäivään saakka ilman makeita, sit duunikaveri tarjos toffeeta ja lopulta töiden jälkeen ostin kaupasta laku-askin kotimatkalle.. Meni kuitenki paremmin ku muina päivinä! Ja se lakuhan oli ihan puhtaasti ummetus- ja verenpainelääke. 
Viimeksi muokattu:
Nopeata toimintaa Espoossa.
Neuvolasta tuli jo soitto. Ajan yrittävät saada ensi viikoksi Jorviin (tietty heidän aikataulun puitteissa). Paastoarvon korkea arvo on huolestuttava. Huomenna tosin saan sitten kaikki arvot. Sanoivat, että tuo pikapaastoarvo voi näyttää pikana hieman korkeampaa kuin sitten huomenna saatava lopullinen arvo.
Vähän tätä pelkäsinkin, ennen paastoarvo ollut rajoissa ja kaksi muuta lukua ylhäällä.
Neuvolasta tuli jo soitto. Ajan yrittävät saada ensi viikoksi Jorviin (tietty heidän aikataulun puitteissa). Paastoarvon korkea arvo on huolestuttava. Huomenna tosin saan sitten kaikki arvot. Sanoivat, että tuo pikapaastoarvo voi näyttää pikana hieman korkeampaa kuin sitten huomenna saatava lopullinen arvo.
Vähän tätä pelkäsinkin, ennen paastoarvo ollut rajoissa ja kaksi muuta lukua ylhäällä.
Viimeksi muokattu:
Voi huh Miijane, vai sulle vielä kaikkien vaivojen päälle rd:kin. Mites sulla meni ne muut arvot litkun juomisen jälkeen? Mäkin olin rasituksessa silloin positiivisesti yllättynyt sen litkun mausta ja määrästä.
Täällä myös maistuu kaikenlaiset herkut ihan liikaa. Ja se on kamalaa kun mieliteko iskee, en pysty mitään muuta ajattelemaan, kuin että nyt olis PAKKO saada just sitä suuhunsa! Tosin, ihme kyllä, täällä on paino noussut vasta noin 5 kg. Paitsi neuvolan vaa'an mukaan jo 9 kg, joten siellä saan varmaan kuulla asiasta
Suurimman osan ajasta mullakin on tosi seksikäs ja naisellinen olo, mutta välillä iskee kauhea itsetuntokriisi, mietin miten paksu olen, kuinka paksu mahdan olla raskauden jälkeen ja muutenkin mietin kauhulla, miten toinen raskaus ja imetys muuttaa kroppaani. No sen näkee sitten joskus.
Naene tosiaan nyt kun sanoit, niin mullakin ihan varmasti johtuu istumisesta se mahan aristaminen. Teen istumätyötä ja istun suurimman osan ajasta aika lysyssä, joten eipä kai se mikään ihme ole, jos kohtu painaa kylkiluita tai kylkiluut kohtua, miten päin se sitten onkaan.
Tuosta perätilasta vielä. Eilen sitten aloin googlettelemaan asiaa ja törmäsin tällaiseen tekstiin: "Perätilasynnytyksellä on myös omat riskinsä raivotarjontasynnytykseen verrattuna. Vauvalla on viisinkertainen riski happivajeeseen. Napanuoran sotkeutumisen riski on puolestaan kymmenkertainen. Perätilalasta ei tosin voi synnyttää riskittä, sillä myös sektio aiheuttaa huomattavia riskitekijöitä niin lapselle kuin äidille."
En sitten tiedä, kuinka totta tuo on, mutta ööö... Ei mulle ainakaan esikoisen kohdalla kerrottu mistään tällaisesta. Mulle vakuuteltiin, että voin ihan turvallisesti synnyttää alakautta. Ja kuinkas sitten kävikään.
Hassua, tämä synnytys ei ole vaivannut mua muutamaan vuoteen, mutta nyt vaivaa ihan sikana. Varmaan tämä uusi raskaus nyt laukaisi jotain.. : /
Linneat 25+3
Täällä myös maistuu kaikenlaiset herkut ihan liikaa. Ja se on kamalaa kun mieliteko iskee, en pysty mitään muuta ajattelemaan, kuin että nyt olis PAKKO saada just sitä suuhunsa! Tosin, ihme kyllä, täällä on paino noussut vasta noin 5 kg. Paitsi neuvolan vaa'an mukaan jo 9 kg, joten siellä saan varmaan kuulla asiasta
Suurimman osan ajasta mullakin on tosi seksikäs ja naisellinen olo, mutta välillä iskee kauhea itsetuntokriisi, mietin miten paksu olen, kuinka paksu mahdan olla raskauden jälkeen ja muutenkin mietin kauhulla, miten toinen raskaus ja imetys muuttaa kroppaani. No sen näkee sitten joskus.
Naene tosiaan nyt kun sanoit, niin mullakin ihan varmasti johtuu istumisesta se mahan aristaminen. Teen istumätyötä ja istun suurimman osan ajasta aika lysyssä, joten eipä kai se mikään ihme ole, jos kohtu painaa kylkiluita tai kylkiluut kohtua, miten päin se sitten onkaan.
Tuosta perätilasta vielä. Eilen sitten aloin googlettelemaan asiaa ja törmäsin tällaiseen tekstiin: "Perätilasynnytyksellä on myös omat riskinsä raivotarjontasynnytykseen verrattuna. Vauvalla on viisinkertainen riski happivajeeseen. Napanuoran sotkeutumisen riski on puolestaan kymmenkertainen. Perätilalasta ei tosin voi synnyttää riskittä, sillä myös sektio aiheuttaa huomattavia riskitekijöitä niin lapselle kuin äidille."
En sitten tiedä, kuinka totta tuo on, mutta ööö... Ei mulle ainakaan esikoisen kohdalla kerrottu mistään tällaisesta. Mulle vakuuteltiin, että voin ihan turvallisesti synnyttää alakautta. Ja kuinkas sitten kävikään.
Hassua, tämä synnytys ei ole vaivannut mua muutamaan vuoteen, mutta nyt vaivaa ihan sikana. Varmaan tämä uusi raskaus nyt laukaisi jotain.. : /
Linneat 25+3
Linneat Tarkkoja arvoja en tiedä vielä. Tuo pikapaastoarvokin voi hieman laskea, mutta tuskin laskee 6´sta 5.1´een.
Litkun juomisen jälkeen meinasin nukahtaa ja makailin siellä pedillä. Noin 1.5h tunnin kohalla rupesin piristymään..
Ed.raskaudessa noi kaksi jälkimmäistä arvoa oli 16.1 ja 11.9. :/ En kyllä oloni puolesta usko, että moisiin lukemiin nyt on hypännyt. 12h paasto oli yhtä helvettiä mulle. Yöllä jouduin juomaan vettä, olisin tukehtunut muuten varmaan. Aamulla olin NIIN onnellinen saadessani sen vadelman makuisen kylmän litkun kiduksiini.
Litkun juomisen jälkeen meinasin nukahtaa ja makailin siellä pedillä. Noin 1.5h tunnin kohalla rupesin piristymään..
Ed.raskaudessa noi kaksi jälkimmäistä arvoa oli 16.1 ja 11.9. :/ En kyllä oloni puolesta usko, että moisiin lukemiin nyt on hypännyt. 12h paasto oli yhtä helvettiä mulle. Yöllä jouduin juomaan vettä, olisin tukehtunut muuten varmaan. Aamulla olin NIIN onnellinen saadessani sen vadelman makuisen kylmän litkun kiduksiini.
Viimeksi muokattu:
Jos tässä nyt oikeen aletaan mittoja tiskiin iskemään, niin mulla on maha 111 cm ja hanuri hyvää tahtia lieppeillä 108 cm . Voi elämäni rahtialuksena!!! Kaikki housut, mihin vielä syyskuussa mahduin, näyttää miniatyyrisiltä räteiltä. Nyt sitä tajuaa, että on ollut oikeesti ihan hoikka, vaikka aina olen itsesäni moitittavaa löytänyt (syömishäiriön poikastakin olen sairastanut, mistä varmaan ajatus jäänyt). Toisaalta koitan kääntä tämän kaiken voitoksi: kerrankin mä nautin ruoasta ja herkuista. En vois kuvitellakkaan, että ennen tätä raskautta mä oisin syönyt pullaa tai muita herkkuja päivittäin.. Mutta "läskinä on lepposempaa", ja näin se mulla menee, mieliala on ihan hyvä, ei masenna ei pienet stressaa . Mieluummin niin kun tän mahan kanssa vielä painisin syömishäiriön kanssa, huonompi varmaan se vauvalle on. Nyt kun ei (eikä aikasemminkaan) ole tämä painonnousu vaikeuttanut kuin mun omaa fyysistä liikkumista ja olemista. Toki nää ihrat ärsyttää, mutta niin ne on ennenkin lähtenyt, lähtee ne nytkin =)! Lyhyt aika tää on elämästä, nautitaan nyt, mitä voi vaivoiltaan nauttia, vaikka parilla herkulla päivässä =)! Palataan ruotuun kyllä vielä . No nää nyt on mun ajatuksia, millä koitan ihteeni armahtaa.. tulipahan oikein "ääneen" niistä avauduttua. Mä kun olen niin kaikessa JOKOTAI! Jos haluan liikkua, teen sen täysillä ja olen timmissä kunnossa pian, kun ei voi liikkua, en kyllä edes yrittäkkään, alkaa vaan ärsyttää, kun ei voi suorittaa asioita kuten haluis. Hankala luonne, voi pahimmillaan aiheuttaa pientä aaltoilua...
. Voi elämäni rahtialuksena!!! Kaikki housut, mihin vielä syyskuussa mahduin, näyttää miniatyyrisiltä räteiltä. Nyt sitä tajuaa, että on ollut oikeesti ihan hoikka, vaikka aina olen itsesäni moitittavaa löytänyt (syömishäiriön poikastakin olen sairastanut, mistä varmaan ajatus jäänyt). Toisaalta koitan kääntä tämän kaiken voitoksi: kerrankin mä nautin ruoasta ja herkuista. En vois kuvitellakkaan, että ennen tätä raskautta mä oisin syönyt pullaa tai muita herkkuja päivittäin.. Mutta "läskinä on lepposempaa", ja näin se mulla menee, mieliala on ihan hyvä, ei masenna ei pienet stressaa . Mieluummin niin kun tän mahan kanssa vielä painisin syömishäiriön kanssa, huonompi varmaan se vauvalle on. Nyt kun ei (eikä aikasemminkaan) ole tämä painonnousu vaikeuttanut kuin mun omaa fyysistä liikkumista ja olemista. Toki nää ihrat ärsyttää, mutta niin ne on ennenkin lähtenyt, lähtee ne nytkin =)! Lyhyt aika tää on elämästä, nautitaan nyt, mitä voi vaivoiltaan nauttia, vaikka parilla herkulla päivässä =)! Palataan ruotuun kyllä vielä . No nää nyt on mun ajatuksia, millä koitan ihteeni armahtaa.. tulipahan oikein "ääneen" niistä avauduttua. Mä kun olen niin kaikessa JOKOTAI! Jos haluan liikkua, teen sen täysillä ja olen timmissä kunnossa pian, kun ei voi liikkua, en kyllä edes yrittäkkään, alkaa vaan ärsyttää, kun ei voi suorittaa asioita kuten haluis. Hankala luonne, voi pahimmillaan aiheuttaa pientä aaltoilua...
Viimeksi muokattu:
Mulla paino noussut nyt 9kg. Esikoista odottaessa samoilla viikoilla 10kg, mut silloin mua ei olis voinut vähempää kiinnostaa mitä luiden ympärille kertyi, kun kuvittelin tsemppaavani itteni tikkiin, jos imetyksestä ylipäätään jäis mitään pudotettavaa. Ekan 5kk aikana putoskin 15kg ja sain syödä mitä lystäsin. Sit kun kiinteät alkoi tulla korvaamaan maitoimuja, lähti myös paino nousuun uudelleen. Lisäks kroppa alkoi himmailla hurjaa painonpudotusta ja jäi pitämään itsepintaisesti kiinni vikasta 5kg:sta. Niiden piti muka häipyä imetyksen loputtua, paskat.. Tosin mä yritin pelkällä ruokavaliolla ja taisin syödä lopulta liian vähän. Ja olin ehkä myös malttamaton, poitsu ilmoitteli tulostaan 3kk imetyksen loputtua, silloin painon suunta oli kuitenkin jo alaspäin.
Tällee kirjoitettuna alkoi tuntua aika tyhmältä koko painopanikointi. Olis ne varmaan lähteneet kun aika pienestä jäi kiinni. Eli, PULLAA!!!
Tällee kirjoitettuna alkoi tuntua aika tyhmältä koko painopanikointi. Olis ne varmaan lähteneet kun aika pienestä jäi kiinni. Eli, PULLAA!!!
Sokerirasituksesta, vadelmainen litku oli huomattava parannus aikaisempiin sokerivesiin, mutta kyllä sekin pistää irvistämään...
Mulle sanottiin, että jos paastoarvo on korkea, muistaakseni yli 5-pilkku-jotain, ei rasitusta tehdä ollenkaan. Mutta sulla tehtiin, MiiJane76? Anyways tsemppiä ja toivottavasti saat arvot pysymään kurissa. Itselläni tulee ylityksistä niin huono olo ja väsy, että ei edes tee mieli. Tai siis tekee mieli pullaa ja kakkua ihan koko ajan. Ja suklaata. Mutta ei sitten kuitenkaan kun rangaistus on välitön.
Mittasinpa minäkin... Just pysyy alle satasen maha ja hanuri, mutta hyvin, hyvin himpusti. Ihan hyvä kun ei tuota pituuttakaan ole kummoisesti... Mutta te joilla sokerit pysyy normaalina, nauttikaa kaikista ihanista herkuista, niin mäkin tekisin jos voisin! Ja aion ottaa vahingon takas (korkojen kera) sitten kun vauva syntyy!
Mulle sanottiin, että jos paastoarvo on korkea, muistaakseni yli 5-pilkku-jotain, ei rasitusta tehdä ollenkaan. Mutta sulla tehtiin, MiiJane76? Anyways tsemppiä ja toivottavasti saat arvot pysymään kurissa. Itselläni tulee ylityksistä niin huono olo ja väsy, että ei edes tee mieli. Tai siis tekee mieli pullaa ja kakkua ihan koko ajan. Ja suklaata. Mutta ei sitten kuitenkaan kun rangaistus on välitön.
Mittasinpa minäkin... Just pysyy alle satasen maha ja hanuri, mutta hyvin, hyvin himpusti. Ihan hyvä kun ei tuota pituuttakaan ole kummoisesti...
Mutta te joilla sokerit pysyy normaalina, nauttikaa kaikista ihanista herkuista, niin mäkin tekisin jos voisin! Ja aion ottaa vahingon takas (korkojen kera) sitten kun vauva syntyy!Mä kun en voi osallistua tuohon sokerikeskusteluun niin mittasimpa perseeni joka oli 100cm. Masu vetänyt ohi elikkäs 103cm oli navan kohdalta
Tääl poksuis nyt 27+0!
Tuossa kaksplussan viikkotiedotteessa luki että vauvan paino lisääntyy tästä eteenpäin noin 27g päivässä!! huh!!
Tääl poksuis nyt 27+0!
Tuossa kaksplussan viikkotiedotteessa luki että vauvan paino lisääntyy tästä eteenpäin noin 27g päivässä!! huh!!
Voi ihana nelHM, mulla on just niin sama meininki täällä kun sulla! Mä olen myös todellinen suorittaja ja joko-tai -ihminen. Nimenomaan liikunnassa (ja työnteossa) tää tulee esille. Ja kun se liikunta alkuraskauden pahoinvoinnin ja väsymyksen takia alkoi jäämään, ni sehän jäi sitten kokonaan. Entinen himohiihtäjä ei ole tänä talvena pukenut monoja jalkaan kertaakaan! Tulee ihan sellainen uhma-olo, että en muuten varmana hiihdä, kun kausi on pilalla muutenkin (järkky ajattelutapa, tiedostan). Tietty ulkoilen ne pakolliset lapsen kanssa olot, työmatkat ja kauppareissut yms, mutta ei sitä voi liikunnaksi sanoa (kun siinä ei mitata sykkeitä, matkaa, kaloreita, nopeutta...)
Mäkin mittaan muiden innostamana ja itseäni kiduttaakseni mahan ja perän, kunhan pääsen täältä työreissulta taas kotia ja mittanauhan ääreen. Alkaa muutes matkustaminen olla jo täyttä työtä. Esim. junassa kun pitää yrttää saada selälle hyvää asentoa, koko ajan puuttuu joku paikka tai maha painaa kylkiluita tai tötterö potkii sinne tänne niin että tähtiä näkyy.
Onkos muilla istumatyöläisillä muuten ongelmia häntäluun kipeytymisen kanssa? Onks mulla vaan jotenkin huono takakeno työasento, kun ihan sairaasti sattuu jos vähänkään pidempään istuu paikallaan. Ekassa raskaudessa tein viimeset kuukaudet töitä jumppapallon päältä. Pitää varmaan taas ottaa se käyttöön.
Hattiainen + Tötterö 28+4
Mäkin mittaan muiden innostamana ja itseäni kiduttaakseni mahan ja perän, kunhan pääsen täältä työreissulta taas kotia ja mittanauhan ääreen. Alkaa muutes matkustaminen olla jo täyttä työtä. Esim. junassa kun pitää yrttää saada selälle hyvää asentoa, koko ajan puuttuu joku paikka tai maha painaa kylkiluita tai tötterö potkii sinne tänne niin että tähtiä näkyy.
Onkos muilla istumatyöläisillä muuten ongelmia häntäluun kipeytymisen kanssa? Onks mulla vaan jotenkin huono takakeno työasento, kun ihan sairaasti sattuu jos vähänkään pidempään istuu paikallaan. Ekassa raskaudessa tein viimeset kuukaudet töitä jumppapallon päältä. Pitää varmaan taas ottaa se käyttöön.
Hattiainen + Tötterö 28+4
Se unohtui vielä laittaa, että sain neuvolalääkäriltä nyt viime visiitillä täsmälääkereseptin migreeniin. En muista kuollakseen lääkkeen nimeä, mutta joku triptaani se oli. On kuulemma ainoa täsmälääke, joka on saanut hyväksynnän raskauden aikaiselle käytölle. Ja omantunnon mukaan voi ottaa, siis lääkäri ei kyllä vieläkään "suositellut" sen käyttöä.
Ei ole kohtausta vielä sen jälkeen tullut kertaakaan, mutta en kyllä melko varmasti uskalla ottaa lääkettä, vaikka tulisikin.
Onko joku täältä käyttänyt tätä täsmälääkettä raskauden aikana? En muista ainakaan, että olisi puhetta ollut...
Ei ole kohtausta vielä sen jälkeen tullut kertaakaan, mutta en kyllä melko varmasti uskalla ottaa lääkettä, vaikka tulisikin.
Onko joku täältä käyttänyt tätä täsmälääkettä raskauden aikana? En muista ainakaan, että olisi puhetta ollut...
Täällä käytiin keskustelu miehen kanssa -syömisestä. Olen siis entinen urheilija, syömishäiriöinen. Esim. viime vuonna tähän aikaan painoin 48kg (olen 170cm). Karppaamalla/ketoosilla pystyn pudottamaan itseni ihan tikuksi. No koska mulla siis raskausdiabetes niin tämä hiilariruoka saa nyt jäädä. Takaisin ruotiin hyväkarppaamalla. Ei siis ole niin radikaalia ja syön kaikkea täysjyvätuotteita.
Neuvola soittaa aamulla uudestaan, mutta koska tuo paastoarvo oli hurjan korkea, niin iltapiikitykset ovat todennäköisimmät. Se selvinnee kuitenkin ensi viikolla Jorvissa. Nykyään eivät suosi enää vuorokausikäyrää, jollaisella olin kuopuksen kanssa pari päivää Jorvissa.
Mietimme myös miehen kanssa, kannattaako meidän Brunolle kolmatta kertaa mennä. Olen nyt kuitenkin tiukassa seurannassa synnytyssairaalan osalta ja heillä ed.raskauksien tiedot siellä, joista voi myös seurata.
Tytär tuo tänään isältään aikaisemmat neuvolakorttini. Vertailen hiukan sf-mittoja ym..
Tuosta painosta vielä, olen ollut kuiteskin tyytyväinen, kun M-koon vaatteet mahtuvat edelleen. Mutta kyllä noi mun lukemat sai itseni haukkomaan henkeä. Miehelläni on järeät reidet (urheilija) ja minulla on telinejumpparin/balettitanssijan tikkujalat. No kappas vaan, samoissa lukemissa olin miehen kanssa reisilukemissa, 62cm. Yhyy, mulla ollut kauniit hoikat jalat ennen, eipä oo enää.
Neuvola soittaa aamulla uudestaan, mutta koska tuo paastoarvo oli hurjan korkea, niin iltapiikitykset ovat todennäköisimmät. Se selvinnee kuitenkin ensi viikolla Jorvissa. Nykyään eivät suosi enää vuorokausikäyrää, jollaisella olin kuopuksen kanssa pari päivää Jorvissa.
Mietimme myös miehen kanssa, kannattaako meidän Brunolle kolmatta kertaa mennä. Olen nyt kuitenkin tiukassa seurannassa synnytyssairaalan osalta ja heillä ed.raskauksien tiedot siellä, joista voi myös seurata.
Tytär tuo tänään isältään aikaisemmat neuvolakorttini. Vertailen hiukan sf-mittoja ym..
Tuosta painosta vielä, olen ollut kuiteskin tyytyväinen, kun M-koon vaatteet mahtuvat edelleen. Mutta kyllä noi mun lukemat sai itseni haukkomaan henkeä. Miehelläni on järeät reidet (urheilija) ja minulla on telinejumpparin/balettitanssijan tikkujalat. No kappas vaan, samoissa lukemissa olin miehen kanssa reisilukemissa, 62cm. Yhyy, mulla ollut kauniit hoikat jalat ennen, eipä oo enää.
^MiiJane sun jalat ehtii hoikistua taas raskauden jälkeen älä huoli! itse olen yrittänyt olla stressaamatta painon nousua ja vaatteiden pieneksi jäämistä, vaikkakin kriisejä on muutama jo ollutkin eilen yritin saada jalkaani yhtiä pellavahousuja niin eipä ne sitten enää mennytkään jalkaan, perseestä jumitti kyllä tää lähemmäs 10 kilon painon nousu on nyt huomattavissa vaatekaapilla. No muutaman kuukauden päästä toivottavasti myös imetyksen avulla saan näitä reisi ja perseläskejä pois.
älä huoli! itse olen yrittänyt olla stressaamatta painon nousua ja vaatteiden pieneksi jäämistä, vaikkakin kriisejä on muutama jo ollutkin eilen yritin saada jalkaani yhtiä pellavahousuja niin eipä ne sitten enää mennytkään jalkaan, perseestä jumitti kyllä tää lähemmäs 10 kilon painon nousu on nyt huomattavissa vaatekaapilla. No muutaman kuukauden päästä toivottavasti myös imetyksen avulla saan näitä reisi ja perseläskejä pois.Helpottavaa kuulla, että muutkaan ei täysin ruusuisella äidin tyyneydellä suhtaudu kaikkiin näihin muutoksiin, tai siis lähinnä tähän kasvavaan massaan mitä pitää raahata mukana, ja mistä aika vähän kuitenkin on sitä varsinaista vauvaa.... Esikoisen odotuksessa teki välillä tosi tiukkaa, kun yli 15 vuotta suht muuttumattomana ollut paino ja ääriviivat yht äkkiä alkoi muuttumaan varsin näyttävästi.
Jotenkin mä luulin, että toisen kohdalla ois enemmän sinut tän massan (+10 kg so far) kanssa. Ja osais olla onnellinen ja ylpeä hyvästä tarkoituksesta. Mutta niin vaan se turhamaisuus nostaa päätään ja pohdin, millaiseksi tästä oikein palautuu. Vaikka eihän tarkoitus ees oo palautua, vaan mennä eteenpäin ja muuttua joksikin uudeksi! (tälläistä viiden pennin keittiöfilosofiaa)
Joskus näistä muutoksista valitin miehelle, niin se muistutti, että "kun mähän säilyn ikuisesti nuorena, lihaksikkaana ja tuuheahiuksisena, niin kannattaa olla tosta tosi huolissaan" Eli helpommin sanottu kuin tehty, mutta lupaanpa taas kerran itselleni nauttia (tai "nauttia") ja olla ylpeä raskaus- ja vauva-ajasta, ja kaikista kiloista, mahan muodoista ja maitotahroista! Haastan kaikki samaan!
Jotenkin mä luulin, että toisen kohdalla ois enemmän sinut tän massan (+10 kg so far) kanssa. Ja osais olla onnellinen ja ylpeä hyvästä tarkoituksesta. Mutta niin vaan se turhamaisuus nostaa päätään ja pohdin, millaiseksi tästä oikein palautuu. Vaikka eihän tarkoitus ees oo palautua, vaan mennä eteenpäin ja muuttua joksikin uudeksi! (tälläistä viiden pennin keittiöfilosofiaa)
Joskus näistä muutoksista valitin miehelle, niin se muistutti, että "kun mähän säilyn ikuisesti nuorena, lihaksikkaana ja tuuheahiuksisena, niin kannattaa olla tosta tosi huolissaan"
Eli helpommin sanottu kuin tehty, mutta lupaanpa taas kerran itselleni nauttia (tai "nauttia") ja olla ylpeä raskaus- ja vauva-ajasta, ja kaikista kiloista, mahan muodoista ja maitotahroista! Haastan kaikki samaan! Itsekin jopa sairaalloiseen painontarkkailuun taipuvaisena yritän vaan nauttia näistä kiloista. Jos mittanauhailut aiheuttaa pahaa mieltä ni ei sitä pidä silloin tehdä.
Mun ainoo tavoite ois saada liikuttua ees vähäsen kun lumet lähtee. Hieman jos sais reisiä kiinteytettyä. Mulla on aika muhkea takapuoli ja reidet muutenkin verrattuna yläkroppaan, joten en murehdi niitä ympäryksiä. Ja jos ihan rehellisiä ollaan, niin ei kai kukaan halua sellanen luuviulu ollakaan? Mulla oli ennen raskautta paino ja pituus 163/54 ja siihen meinaan pyrkiä. Laihempi ei oo hyvä. Oon painanu pari vuotta sitten sen 49kg ja se kyllä näkyy jo naamassa. Ainakin tässä iässä rypyt on syviä ja iho harmaa jos liian laiha.
Raskaus on kaunista, samoin äitiys.
Mun ainoo tavoite ois saada liikuttua ees vähäsen kun lumet lähtee. Hieman jos sais reisiä kiinteytettyä. Mulla on aika muhkea takapuoli ja reidet muutenkin verrattuna yläkroppaan, joten en murehdi niitä ympäryksiä. Ja jos ihan rehellisiä ollaan, niin ei kai kukaan halua sellanen luuviulu ollakaan? Mulla oli ennen raskautta paino ja pituus 163/54 ja siihen meinaan pyrkiä. Laihempi ei oo hyvä. Oon painanu pari vuotta sitten sen 49kg ja se kyllä näkyy jo naamassa. Ainakin tässä iässä rypyt on syviä ja iho harmaa jos liian laiha.
Raskaus on kaunista, samoin äitiys.
Tosi kiva, että tästä paino asiastakin niin avoimesti puhutaan.. varmasti lähes kaikilla naisilla se jotenkin mielessä jossain vaiheessa pyörii.. on sit yli tai alikiloja, koskaan ei hyvä. Kyllä minäkin nyt vaan ylpeänä nämä kiloni kanna, ja todella, minähän ne kannan, eikä kukaan muu!! Neuvolassa eivät sano mulle mitään painonnoususta. Itsekkään en ole yhtään huolissani palautumisesta, vaikka ikääkin on jo enempi ku aiemmin. Tällä luonteella, kun alan lykkiä vaunuja tuolla, lähtee ne kilot. Ja monesti suuri osa on ihan nestettä. Mulla kans lähtenyt jälkitarkastukseen mennessä vähintään 10 kg jo pois, jos enemmänkin. Ja aiemmin tullut siis se +20kg about. Nyt paukkuu kyllä yli.. taitaa olla jo +17 kg .. tosin en mä koskaan niin hoikka ole ollutkaan kun aloin nyt odottaa. Sitä tosiaan joskus tuntee itsensä niin turhanpäiväiseksi murehtiessaan kilojaan ääneen, eihän kukaan muukaan niitä murehdi, saati ne varmaan ketää kiinnostakkaan :headwall:.. se on se oma ajatus vain. Kilot on pieni huoli todellisiin ongelmiin. Ja mikä myös selittää painonnousun, on tää liikkumattomuus. Kun ei pysty ei saakkaan niin rehkiä. ja mä oon sellanen satalasissa töhöttäjä, että ei tarvii töiden kotielämän lisäksi salille mennä, jotta kunnossa pysyy. Otan hyödyn arjesta .. Ja tuskin se meljänne muksun jälkeen ainakaan löysemmäksi muuttuu. Ollaan kaikki ylpeitä masuista ja kiloistakin :heart:
Ihana on tää palsta, koska kukaan muu/muualla kukaan ei jaksas näitä jorinoita kuunella..
.. tosin en mä koskaan niin hoikka ole ollutkaan kun aloin nyt odottaa. Sitä tosiaan joskus tuntee itsensä niin turhanpäiväiseksi murehtiessaan kilojaan ääneen, eihän kukaan muukaan niitä murehdi, saati ne varmaan ketää kiinnostakkaan :headwall:.. se on se oma ajatus vain. Kilot on pieni huoli todellisiin ongelmiin. Ja mikä myös selittää painonnousun, on tää liikkumattomuus. Kun ei pysty ei saakkaan niin rehkiä. ja mä oon sellanen satalasissa töhöttäjä, että ei tarvii töiden kotielämän lisäksi salille mennä, jotta kunnossa pysyy. Otan hyödyn arjesta .. Ja tuskin se meljänne muksun jälkeen ainakaan löysemmäksi muuttuu. Ollaan kaikki ylpeitä masuista ja kiloistakin :heart:Ihana on tää palsta, koska kukaan muu/muualla kukaan ei jaksas näitä jorinoita kuunella..
Rupesin katsomaan tätä kuvaa tarkemmin. Kattokaapas, kuinka selkeesti tuossa näkyy vauvan asento/selkäranka mun mahaa vasten ja pää sitten ylhäällä.
Vai kuvittelenko minä??
Laitan kuvan isona ja pienenä.
Aijaa.com - 11921004
Vai kuvittelenko minä??
Laitan kuvan isona ja pienenä.
Aijaa.com - 11921004