Ensiksikin
Paljon Onnea kaikille vauvautuneille ! :heart:
Tässä ohessa luvattu synnytyskertomus. Synnytys sujui kaikinpuolin hienosti, valitettavasti
kotiinpaluu sitten taas ei ollutkaan niin helppoa vauvan keltaisuuden takia..
Nyt kuitenkin kotona ollaan & nautitaan vauva arjesta :heart: :heart:
Tietääkö muuten kukaan jatkuuko tämä ketju jossain muualla kuin "odotus" osiossa
nyt kun aika moni on jo vauvan saanut syliin saakka ? Olisi kiva kirjoitella jatkossakin
ja kysellä tarvittaessa neuvoja / vaihtaa kokemuksia..täällä on ollut kivoja ihmisiä ja odotus
aika sujui mukavasti myös sen vuoksi
Tässä nyt kuitenkin synnytyskertomus (30.5.2013)
Synnytys oli päätetty käynnistää rv:lla 38 + 1 selkä ongelmieni takia. Synnytystapa ja kokoarvio vauvasta oli tehty viikkoa aiemmin, jolloin vauvan kooksi arvioitiin 3200g. Selkä leikattiin noin vuosi sitten ja sen lisäksi siellä on parissa nikamavälissä repeämät. Synnytyksessä on siis se riski, että selkä särkyy ja sitten jouduttaisiinkin sektioon ja selkäleikkaukseen. Ei olisi vauvan hoitokaan hääviä jos ei voi liikkua.
30.5.2013 torstai aamu valkeni kauniina ja aurinkoisena. Omenapuut kukkivat kauniisti ja niiden alla otettiin viimeiset kuvat masusta. Sen jälkeen lähdettiin ajamaan kohti synnäriä ja matkalla koukattiin viemään vielä esikoinen päiväkotiin. Keskussairaalaan saavuttiin sovitusti klo: 8.00. Synnytyssairaala sijaitsee varsinaisen sairaalan takana ja on väliaikainen moduulirakennus koska oikeat tilat ovat homeessa.
Synnärin aulassa odoteltiinkin sitten yli tunti tietoa siitä päästäänkö heti saliin vai onko osastolla joku kiireisempi. Onneksi salin ovet aukeni meille eikä jouduttu sen enempää jännittämään osastolle. Synnytyssalissa sain heti alkajaisiksi peräruiskeen. Sen jälkeen synnytys käynnistettiin puhkaisemalla kalvot. Kalvot voitiin puhkaista koska kokoarviossa rv 37 + 1 kohdunkaula oli jo pari senttiä auki ja pehmeä. Kalvojen puhkaisu sattui jonkin verran koska kohdunsuu oli kuitenkin vielä takana ja kaulaa oli jäljellä, vaikkakin pehmeänä. Kipu oli kuitenkin lyhytaikainen ja ihan siedettävä vielä.. Kalvojen puhkaisun jälkeen supistukset alkoivat hyvin lievinä. Aluksi väli oli 10 - 15 min. siitä se sitten kiihtyi pikkuhiljaa kolmeen minuuttiin, silloin supistuksiin tuli myös jo hiukan potkua. Niistä selvisi kuitenkin vielä hyvin lantiota keinuttelemalla joko seisten tai pallon päällä istuen.
Kohdunkaula lyheni hiljalleen supistusten myötä mutta kohdunsuu ei suuremmin noilla supistuksilla avautunut. Synnytyksen katsottiin alkaneen klo: 11.00 ja kun kohdunsuun avautumista oli odotettu klo: 16:sta saakka, päätettiin ottaa käyttöön pelätty oksitosiini (joka siis esikoisen synnytyksessä avasi paikat kolmessa tunnissa ja sai aikaan luonnottoman kovat supistukset, joissa ei taukoja nähty, ponnistaakin piti ilman ponnistamisen tarvetta ja kivunlievitystä ei ehtinyt saamaan..). Tällä kertaa kuitenkin sovittiin, että minulle annetaan vain kolmannes normaali annoksesta oksitosiinia eikä sitäkään tiputeta suoneen koko synnytyksen ajan kuten viimeksi. Kätilö laittoi tipan käteen ja kolmannella yrittämällä neula saatiin suoneen. Supistukset kovenivat lähes heti ja klo: 17:00 olin auki 3 cm, klo: 19:00 4 cm, jolloin sain myös epiduraalin. Jännitin sen laittoa kamalasti mutta turhaan, se ei sattunut yhtään ja toi ihanan helpotuksen. Ihan kivuttomaksi asti en päässyt mutta kipu kyllä helpotti kummasti. Verenpaineet vähän laskivatkin minulla epiduraalin laittamisen jälkeen, joten ihan koko annosta en sitä ihmeainetta saanutkaan. Lisäksi salissa alkoi tulla toooosi kylmä ja pyysin kätilöltä lisäpeittoa.
Klo: 22.00 olin auki jo liki 5 cm, supistuset tuntuivat aika kovina epiduraalista huolimatta, jota onneksi kuitenkin sain lisäannoksen.. Tärisin kylmästä peiton alla ja kätilö mittasi kuumeen, joka olikin 38 C. Sain heti kuumelääkettä ja antibioottia suoraan suoneen. Pelkäsin, että minulla on jokin flunssa ja synnytyksessä se tarttuu vauvaan, joka voi silloin joutua vauva teholle - onneksi ei sitten tarttunut.
Epiduraali oli koko ajan tuntunut vain heikosti vasemmalla puolella kohdunsuuta. Nyt kipu kuitenkin paheni vielä ja sanoin kätilölle, että tuntuu kuin joku yrittäisi punkea ulos tuolta vasemmalta puolelta. Kätilö lähti käymään kansliassa kirjaamassa ylös tietoja annetuista lääkkeistä ja jäimme miehen kanssa kaksin saliin. Vasemmalla puolella kohdunsuuta paine paheni joka supistuksella. Sanoinkin miehelle että, ota koppi jos se kohta tulee.. Mies epäili kovasti koska puolisen tuntia sitten olin ollut auki vasta sen 5 cm. Paine paheni ja alkoi jo ponnistuttaa kun soitin kätilön paikalle. Kätilö tarkasti tilanteen ja olin täydet 10 cm auki. Olin siis auennut loput viisi senttiä tunnin aikana. Kätilö antoi vielä sovitusti uuden annoksen epiduraalia ponnistusvaihetta varten. Annoksen laiton ajan koitin kärvistellä istuma asennossa, jotta epiduraali vaikuttaisi sinne minne pitääkin kun ponnistus aloitetaan. Epiduraalista huolimatta supistukset tuntuivat kovina kun aloitin ponnistamisen mutta ponnistaminen helpotti kipua (kuten normi synnytyksissä yleensä tapahtuukin). Vauva syntyi muutamalla supistuksella, 20 minuutin ponnistamisvaiheen jälkeen. Episiotomiaa ei tarvinnut tehdä eikä tikkejä vaativia repeämiä tullut, ainoastaan pari pientä nirhaumaa. 10 pisteen pojan mitat olivat 3290 g, 49 cm, pipo 35 cm.
Synnytys oli todella onnistunut, supistuskipua tunsin reilustikin mutta lähelläkään ei oltu sitä tuskaa mitä esikoisen syntyessä oli. Tämä synnytys oli kaikin puolin hallittu, myös kivunlievityksen osalta. Esikoisen synnytyskertomuksessa kuvailin kipua niin, että "tuntui kuin otsassa olisi ollut iso ja syvä viiltohaava ja sitä otsaa piti sitten käyttää vasarana ja hakata sillä rautanauloja seinään". Esikoisen tapauksessa syynä olikin todennäköisesti aivan liian suuri annos oksitosiinia, jota vielä tiputettiin suoneen koko ajan lisää. Minulle kun näyttää riittävän kolmasosa normiannoksesta ja puolisen tuntia kun sitä laittaa niin keho jatkaa sen jälkeen itsekseen hommia reippailla supistuksilla, jotka myös avaavat paikkoja hyvin. Kiitos hyvin sujuneesta synnytyksestä kuuluu myös kokeneille kätilöille ja varmasti myös epinolla harjoittelusta oli hyötyä. Sillä pääsin lopulta noin 9 9½ cm:n halkaisijaan. Palkinto on ihana ja tuhisee nytkin tuossa vieressä.
Kotiin paluu vauvan kanssa onkin sitten toinen juttu, eikä valitettavasti sujunut ihan ilman ongelmia vaan osastolle jouduttiin palaamaan kaksi kertaa..
Synnytyksen jälkeen, vietin ensin kolme yötä osastolla, jossa oli jo huomattu, että vauva kellertää vähän. Verikokeissa käytiin pari päivää kotiin tulon jälkeen ja nousseiden bilirubiiniarvojen vuoksi jouduttiin takaisin sairaalaan. Valohoidossa oltiin vuorokausi ja sitten koitti jälleen kotiin paluu. Kotoa käsin käytiin päivittäin verikokeissa sairaalassa ja parin päivän päästä bilirubiini alkoi jälleen nousta. Vauva myös väsähti, joten imetettäessä ei jaksanut syödä tarpeeksi maitoa vaan sitä piti antaa tuttipullosta. Mikä kyllä harmitti, koska olin varonut tarkoin antamasta vauvalle edes ensi päivinä (ennen maidon nousua) lisämaitoa muulla kuin ruiskulla tai hörppyyttämällä ettei tottuisi pulloon ja alkaisi sitten hylkiä rintaa.
Tällä kertaa osastolla oltiin kaksi yötä ja yksi päivä myöhään iltaan ennen kuin bilirubiini alkoi laskea. Onneksi esikoinen saatiin vielä päiväkotiin mutta melkoista rumbaa ja asioiden järjestelyä sairaalasta käsin puhelimella kotiasioiden hoitaminen kyllä oli tyyliin: kuka hakee esikoisen, tuo sairaalaan katsomaan, laittaa ruuan, käy kaupassa, vie harrastuksiin.. Lopulta 12.6. eli 13 päivää synnytyksen jälkeen otettiin vauvasta viimeinen verikoe eikä kontrolli kokeita enää tarvita ! Lopultakin saamme keskittyä vauva arkeen ilman jatkuvaa kiirettä ja hyppäämistä sairaalassa. Ensimmäinen kylvetyskin saatiin tehtyä eilen ja huomenna toivottavasti päästään jo vähän ulos vaunuilemaan. Imetyskin näyttäisi jatkuvan tuttipullosta huolimatta, nyt kun vauva hyvin virkistynyt. Lisämaidon antaminen alkaa myös olla tarpeetonta kun vauvan paino nousee liiankin kovalla vauhdilla. Tälläisen seikkailun jälkeen siis saimme sinut lopultakin kotiin ja pois emme enää laske..
Mikaela & poika 15 pv