3 alle neljävuotiasta kasta - miten kuljette?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ikä-äitee
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

ikä-äitee

Vieras
olen miettimässä kolmosen laittamista tilaukseen, ja noin teoriassa - raskaaksi tulo joko onnistuu tai ei onnistu tai onnistuu sitten joskus - haluaisin etukäteen tietää miten arki onnistuu jos on kolme alle neljävuotiasta. Ennenkuin joku alkaa syyttämään että miksi noin pienet ikäerot, niin syitä on kaksi
- olen jo vanha korppu
- minulle on tulossa iso lantion alueen leikkaus jota ei tehdä ennenkuin lapsiluku täynnä (niin kauan kuin leikkausta ei tehdä niin kipujakin on, raskaus ei enää sinänsä pahenna asiaa lääkärin mukaan)

Oma jaksaminen sinällään on ihan OK koska olen kahden pienen (ikäeroa 1v 10kk) kanssa oppinut antamaan periksi monessa asiassa, esim. siivouksessa ja niuhottamisessa yleensäkin :) Lattialla siis pyörii muruja mutta siivoan ne sitten joskus kun lapset ovat isompia...

Yhtenä ongelmana mieleeni pulpahti se että miten voi liikkua sellaisen porukan kanssa, jos esim. vanhin on 3,5v ja toinen on 1.5v ja kolmas on vauva? Tuplarattaat on olemassa mutta ei se kolmevuotias osaa vielä pyörällä ajaa (vai osaako?). Onko jotain lisävermettä kiinnitettäväksi vaunuihin kolmannelle? Niin ja miten ne mahtuvat autoon?

Kiitos jos joku viitsii vastata - uskoisin että useampiakin sellaisia löytyy joilla on kolme lasta putkeen saatu ja joille arjen pienet ongelmat ovat tuttuja.
 
no meillä yksinkertaisuudessa kuljetaan näin: Ulkona 1,8v on rattaissa vauvan kanssa. (rattaat on tuplat, joista saa kummankin puolen selkänojan haluamaan asentoon). Ja kohta puolin 4v täyttävä kävelee itse. Koska on niin halukas itse kävelemään eikä saa rattaisiin millään. Ja hyvä näin koska ei niissä tilaa ole. Lenkitkin tehdään näin. Ja kävellään yleensä tuttu kiekka jonka neli vuotias jaksaa kävellä. Joskus aikoinaan tein niin kun oli kaksi lasta, että toinen oli mulla rintarepussa kun oli 4kk ja toinen sit rattaissa. Autossa on kolme turvaistuinta ja kaikki mahtuu vierekkäin takapenkille koska vain vauvalla on kaukalo.Ja isommalla on korokeistuin. Hmmm mitäs vielä... Niin ja esim tuplarattaisiin saa yleensä mallista tottakai riippuen, niin sen seisoma-alustan työntöasian puolelle rattaita. Kaverilla se käytössä. Mutta en tiedä sitten miten kolmea lasta jaksaa työnnellä :)
 
Tuplat seisomalaudalla on paras ratkaisu, jos esikoinen on laiskan sorttinen. Tosin kyllä 3,5 vuotias jaksaa jo hienosti kävellä lyhyehköjä matkoja ja pyöräillä.
 
Meillä on vasta kaksi lasta, mutta ollaan kuljettu niin että 3,5v pyöräilee. Hän oppi siis 2,5-vuotiaana ajamaan apupyörillä ja 3,5v ilman apupyöriä. Hyvin pääsee kauppaan, puistoon, jne. Kaupungille jos mennään, niin kävelee, kun ei pyörää saa kulkemaan bussissa, eikä keskustassa muutenkaan ole pienen hyvä pyöräillä. Mutta meidän kaupunkireissut on aika hyvin suunniteltuja ja lyhyitä, sekä myös harvinaisia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja häääääää:
Alkuperäinen kirjoittaja poikien äippä:
Ulkona 1,8v on rattaissa

Siis 1,8v? Aika tarkkaan ilmoitettu. Mitä toi siis tekeekään...1v 9kk ja 18pv? :D Joo sori off topic, kunhan taas närkästytti.

Jaah, pilkun viilaajat liikenteessä :) Tarkoitin varmaan lähinnä että 1v ja 8kk. Sori, ois pitäny varmaan päivissä laittaa että ois sulle selko tullu :)
 
Meillä ei enää kaksi vuotta täyttäneelle ole rattaita tarvittu. Kävellen kuljetaan. 1-vuotiaamme on rattaissa, 2 ja 3 vuotiaat kävelevät rattaiden vierellä ja pitävät kiinni rattaista. Kun kävelemme ja liikumme päivittäin paljon huomaan selvästi miten lapsemme ovat paljon parempikuntoisia kuin monet ikäisensä, joita vain autolla liikutellaan. Kaksi vuotias jaksaa kävellä jo kauppareissut n. 3 km edestakaisin ihan hienosti ja sen jälkeen vielä leikkii, juoksee, pomppii, joten ei ole liian pitkä matka.
 
Toi on muuten tuttu juttu meilläkin, että lapsi tottuu nopeasti kävelemään, kun häntä siihen kannustetaan. Meillä jo 2-vuotias käveli vajaan 2 km:n matkan keskustaan (ei julkista liikennettä) istui kaupan ostoskärryissä ja käveli saman matkan takaisin kotiin. Esimerkiksi talvella saatettiin lähteä pelkän pulkan kanssa kauppaan, joten takastullessa vedin ostokset pulkassa ja lapsi käveli vieressä. Samoin esim. portaissa liikkumiseen oppii ihan eri tavalla, että onko omassa kotona rappusia vai ei (meillä hissitön talo ja asumme kolmannessa kerroksessa).

Sanoisin AP:lle että isoin ongelma ei ole tuo alkuvaihe, vaan se, kun se keskimmäinenkin lähtee kävelemään eikä halua enää istua kyydissä... Silloin joudut kiinnittämään tosi paljon huomiota, että eri vauhtia etenevät lapset (toinen pyöräilee, toinen kävelee) pysyvät jalkakäytävällä eivätkä aiheuta vaaratilanteita syöksymällä muiden pyöräilijöiden alle tms.
 
Juu, kyllä 3,5-vuotias jo ajaa pyörällä (apupyörillä kai yleensä vielä), ja käveleekin hyvin jos on opetettu kulkemaan kävellen. Meillä töissä (päiväkodissa) 3-vuotiaatkin jaksaa hienosti kävellä retkillä melko pitkiäkin matkoja. Esim. yhtenä päivänä käveltiin reilu n. 3 km yhtä soittoa, kun käytiin toriretkellä, ja vain nuorimmat, juuri 3 vuotta täyttäneet, istuivat osan matkasta rattaissa. :)
 
Riippuu kyllä tosi paljon lapsesta että kuinka jaksaa kävellä. Meillä 3v on laiska kävelijä mutta 1v kävelee reippaasti. Eilen käveltiin reilu 1,5km anoppilaan ja pienempi jaksoi koko matkan mutta isompaa olis pitäny kantaa...
Meidän 3v ei myöskään osaa vielä ajaa pyörällä mutta naapurin samanikäinen ajaa jo hienosti ilman apupyöriä.

Mutta ap:lle suosittelisin myös tuplarattaita ja niihin seisomalauta kiinni. Ja sitten pyörää sen mukaan kun isoin oppii ajamaan.
 
Kävely on opetettava tapa. Jotka pienestä pitäen sitä tekee, tekee sitä aina sujuvasti, tottuneesti.

Eihän jotkut koululaisetkaan liiku, kun eivät ole siihen tottuneet ja se näkyy päällepäin.
 
No pitää kuitenkin muistaa, että monet kehittyvät hieman hitaammassa tahdissa. Meillä opittiin kävelemään vasta 1,5-vuotiaana ja nyt kaksi vuotiaana kyllä juoksee, mutta monet motoriset taidot ovat vielä alkutekijöissä. Esim. itse syöminen on hankalaa, pottailu vasta alkuvaiheessa, sanojakaan ei ole montaa. Vaikka meillä kävellään päivittäin lenkkejä, olemme molemmat vanhemmat liikunnallisia, en odota, että lapseni osaisi kolmivuotiaana ajaa polkupyörää edes apupyörillä. Harjoitus tekee mestarin, mutta alkuvaiheen motorinen kehitys on itselleni aika mysteeri. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että liikkuminen on tärkeää ja turhan usein lapsi "sidotaa" rattaisiin vain siksi, että päästään nopeammin päämäärään eikä jakseta paimentaa lapsia.
 
Meidän muksut ovat tällä hetkellä 4,5v, melkein 3v sekä 7kk, joten kuukauden ajan huushollissa oli 3 kpl alle 4-vuotiasta. :-)

Kuopuksen ollessa vastasyntynyt käytössä olivat rattaat sekä seisomalauta, jolla seisoi yleensä keskimmäinen lapsi (silloin 2v 4kk). Satunnaisesti käytimme myös tuplarattaita. Parin kuukauden päästä lauta jäi kuitenkin pois, sillä siitä oli enemmän haittaa kuin hyötyä kevättalven loskassa. Nykyään kummatkin isommat muksut kävelevät. Pitkillä lenkeillä ja esimerkiksi Lapin matkalla kuopus oli Ergorepussa ja isot lapset lepäsivät vuorotellen rattaissa. Viitseliäämpi äiti olisi opetellut myös kantoliinan käytön.

Pyöräily ei oikein toimi meillä, sillä keskimmäinen lapsi on innokas pyöräilijä muttei vielä tarpeeksi taitava voidakseen liikkua kaupungilla ilman kaitsijaa. Asumme pienehkön kaupungin ydinkeskustassa, joten pisimmät kävelyt ovat 20-30min suuntaansa. Sen lapset jaksavat oikein hyvin (jos sille päälle sattuvat).

Pyöräilytaidoista: meidän muksut ovat oppineet polkemaan jo 2-2,5-vuotiaana, mutta taito liikkua liikenteessä löytyy vasta yli 3-vuotiaana. Silloinkin vanhemman on hyvä olla ihan vieressä. Se, miten toimiva ratkaisu pyöräily on teille, riippuu paljon esikoisesi taidoista ja luonteesta sekä asuinympäristöstänne.

Autoon mahtumisesta: tarkoititkohan vaunuja vai lapsia? :-D Kaikki mahtuu kun on riittävä auto, meillä tilava farmari jonne tuplat, seisomalaudat ja lapset menevät mukavasti.
 
Vielä pakko kommentoida tuohon ikuisuuskysymykseen, kuinka vanhemmat opettavat lapsensa laiskoiksi jne. Meilläkin esikoinen 4v. on tosi laiska kävelijä jos jonnekin pitäisi mennä, pelkkää kitinää jos pitää rattaitten vieressä kävellä tien laitaa, mutta sama poika pyöräilee kilometrikaupalla valittamatta ja on muutenkin tosi liikunnallinen, kiipeilee ja juoksee mielellään vaikka aamusta iltaan. Kuopus taas on 1,5v ja todella innokas kävelijä, vaikka emme ole häntä yhtään sen enempää kannustaneet kävelemiseen kuin esikoistakaan, pikemminkin yritämme toppuutella, kun ei kävellessään oikein osaa pysyä tien laidassa vaan lähtisi väkisin hortoilemaan autotielle, jolloin kyllä laitetaan hänet istumaan raattaisiin hirveän huudon ja protestoinnin säestyksellä.Ei haluaisi yhtään istua vaan aina kävellä. Samat vanhemmat on siis molemmilla ja samoin kasvatettu. Yksilöitä nämä lapsetkin ovat, ei kaikki ole pelkästään kasvatuksesta kiinni.
 
Ja vielä tuohon kävelyyn: meillä 2-vuotias kävelisi noin periaatteessa vaikka miten pitkiä matkoja, mutta uhmapäivinä tahtoo karkailla koko ajan ja missä tahansa. Turvallisuussyistä meillä on useimmiten käytössä tuplarattaat (nuorempi 8 kk). Voi olla että tällä lailla koulutetaan laiska kävelijä, mutta omat hermot ovat kyllä hetkessä riekaleina, kun itse tuuppaa vauvanvaunuja ja uhmis sinkoilee ympäriinsä ja autoja menee vieressä.
 

Uusimmat

Kuumimmat

Yhteistyössä