<3 <3 <3 Heinäkuun Onnenhiput 2011 Joulukuussa <3 <3 <3

Niisku-Rouva :hug: Välillä vain on vmäisellä päällä, ei voi mitään. Mutta muista pyytää mieheltäsi anteeksi!

Vauvan koosta: anoppi on synnyttänyt lapsensa >5kg, minä taas olin <3kg. Toivottavasti vauva ei ole syntyessään ihan isänsä kokoinen (siis vauvana)!

Tänään oon oksentanu monta kertaa, ehkä pahin päivä tähän asti :x

Eilen pikkujouluissa, oli omat pullot mukana (upcider -pulloissa alkoholitonta siideriä - kamalaa litkua). Alkukuoharilasillisen joka oli onneks pieni, join, joten ehkä meni ihan putkeen nämä kolmannetkin pikkujouluhuijaukset! :xmas:

Anna&Urmas 7+2

 

Iltaa tännekin :wave:
jaksamisia surun kohdanneille :hug:
Isoista lapsista sen vert et mulla esikoinen oli 4300g ja 54 cm....tein poitsua huikeat 22 tuntia....painoa ittelle tuli 22kiloa....keskimmäinen, poika sekin painoi 4550g ja 55cm pituus....häntä pusasin sen 12 tunia ja painoa tuli itelle 20 kiloa....tysä oli 3310g ja 49cm....eli oli pieni muihin verrattuna, mutta painoa tuli sen 20 kiloa myös, eikä mulla ole mitään sokeritautia....liekö se joka iltanen suklaalevy ja sipsin mättö vaikuttanut painoon.

 

Heissan taas,

Kiitos kaikille tsempanneille!:flower: Jasmin, kyllä helpotti tuo ultra stressiä! Nyt on rauhallinen mieli.

Meme, ihanaa, että pienet on kyydissä!:heart:

Neamma ja Elli, kyllä tiedän pienet on varmasti vielä mukana. Minulla oli ruskeaa vuotoa pari päivää. Raskausoireet eivät kadonneet minnekään. Gynekologi sanoi, että todella, todella yleisiä on pienet vuodot alkuraskaudessa. Voimia teille molemmille!:hug:

Niisku-Rouva ja emilien, täälläkin ollaan tosi äksyinä. Voi, mies parkaa, kun muija pimahtaa tuon tuostakin. Kyllä välillä ihmettelen, että mitä mun päässä liikkuu, kun pimenen pienistä asioistakin. Onkohan tää koko raskaus tällaista menoa?:kieh:

Pienten painoista: Koska tulossa esikoinen, en siis tiedä aiemmista pienistä. Mutta kyllä pelottaa, kun minulla on ylipainoa. Ja jatkuva nälkä. Yritän olla syömättä makeaa ja herkkua, ja vetää senkin edestä ruokaaruokaa.opcorn:

 

Niisku-rouva: Niin tutun kuuloista, mulla on tunteet ihan sekaisin ja saan ihme mustiskohtauksia, jos poikaystävä menee baariin kaverinsa kanssa, oon kuin tuli peban alla ja kirjoitan kamalaa tekstiä, mies yrittää siinä sit selittää ettei mitään oo tapahtunut eikä tapahdu ja keskeyttää illan minun kohtausten takia ja menee kotiin nukkumaan. Ja sinne pommitan viestejä että siellä sitä petetään jo kovaa kyytiä kun lähti noin aikaisin. Mietin et mitenkä se mua kestää, mut lupasi kestää mun ailahtelut..

Kaveritkin sanoi että musta tullut ihan mahdoton, itken ja nauran tyyliin yhtä aikaa ja mieli muuttuu yhtä nopeasti kuin pieru katoaa saharaan. En ikinä oo tällainen ollut ja yritän hillitä etten liikaa hiosta ja aja toista pois..

On vaikeaa kun meillä ei oikein yhteistä kieltä oo, ymmärtää kyllä jonkun verran suomea, mä taas välttävästi hänen kieltään ja meille tulee välillä hienoja aivopieruja, väärinymmärryksiä.
Tästä ollaan jälkikäteen saatu hyvät naurut kun tulkkimme selittää mitä ollaan taas selitetty ja kumpikin puhunut ihan eri asiasta.

meemee ja toivo 9+6

 

Iltaa!

Vauvojen koosta, meillä esikoinen oli 3180g ja syntyi viikolla 37+4. Ekan kuukauden aikana ei juuri paino noussut ja oli muutenkin tosi ennenaikainen olemukseltaan. Nyt vähän mietityttää, että voi kun tää toinen olis ihan loppuun saakka masussa.. Vaikka toisaalta, nyt osaisin toimia eri tavalla ja tehdä omia ratkaisuja esim. lisämaidon suhteen niin helpottaisi varmaan eloa.

Voi apua mun ruokahimoja!! Voisin elää suolakurkuilla, tomaateilla, paprikalla, hapankorpuilla, limsalla ja roskaruualla, sekä kirpeillä karkeilla. Myös kirpeet omenat ja appelsiinit on namnam Esikoisesta nousi paino 12kg ja nyt toivon et tulis myös saman verran ja jäisikin jotain, oon kyllästynyt olemaan luuviulu.

Niisku-Rouva, mä en oo mustasukkainen, mutta muuten osaan kyllä olla inhottava kun toinen on vetämässä perseitä olalle :ashamed: Eli ymmärrän sua.

Nyt suihkuun ja sit sohvalle lehtipinon kera, huominen ja tiistai vielä vapaata :heart:

Heinäkuu ja Pikkuinen 8+6

 

merks..

TB ja pikku murunen 7+2

 

Täällä viimeyö tuskaa, nyt se kohtu varmaa kasvaa pikkuhiljaa, kun niin ristus kipee oli tai sellasta ärsyttävää nippailua joka otti koko oikeaan jalkaan välillä... Jos vaikka nyt parempi yö!!

Anu ja pikkuinen 8+1

 

Synnytyksistä tulin jutteleen ku kerta on vähä siihen suuntaan ollu puhetta...
Mulla aina vähä sattuu ja tapahtuu niissä

Esikoinen:
H-hetken lähestyessä menin vessaan pytylle punnertamaan. Enhän tienny kumpiko hätä oli,vauva vai kakka :ashamed:
Kätilö tuli kauheel kiireel raahaa mua takas salin puolelle et se on se vauva mikä tulee!!
Kun sain itteni paikalleni,pää tuli pihalle.
Ei tikin tikkiä
Tyttö 3160g ja 49cm (8h15min)

Kakkonen:
Koko raskausajan mulla oli joku hiton virus ja yskin yöt läpeensä,lopuksi enää vain verta.
Ponnistusvaiheessa yskiminen ei nyt tullut kysymykseenkään ja kun poitsu oli pihalla,sanoin ukolle et nyt kyllä yskäsen ja vedin oikee henkee ja kun sitte yskäsin,niin istukan takaa lennähti sit hillitön verihyytymä ja tadaa! kättärit ja poika ihan yltäpäältä veressä
No ne vaan nauro siä maha kippuras ja sitä pyysivät anteeks "mutta kun ei tämmöstä ole enne tapahtunu" sanoivat...Ei varmaa niin juu..
Jälkivuotoo ei sit ollutkaan ku muutama päivä,kiitos yskäni!
Poika 3210g ja 49,5cm epparitikkejä 2 (6h 45min)

Kolmonen:
Ittepäisyyspäivän illalla pääsi hiljakseen synnyttämisen vauhtiin.
Aloin sitte punnertaan poikaa ulos ja sanoin koko ajan et leikatkaa se väliliha,ei mahu tuleen.
Kätsät totes vaan että kyllä mahtuu kun jo kaks olet synnyttänyt.

Tulihan se sitte sieltä helvetillisen huudon saattelemana,isoine hartioineen..
Tuli sitte toisen asteen repeemät kun eivät leikanneet ja 5 tikkiä,sisältöä myöten..Eli ne kursi mut iha kasaan...
Oli kyl vähä anteeks pyytelevän olosia sen jälkee
Poika 3250g 50cm (4h10min)

Nelonen:
Käynnistys alkoi viikoilla 36 ja tyttö sitten syntyi viikolla 37.
Tippa käynnistys sen sitten alkoi vauhtiin vasta saamaan..Muistan ku seisoskelin siinä sänkyyn nojaten kun paikat aukeni ja kätilä meinas et anna hän seuraavas supparis kokeilee ootko auennu paljon,tiuskasin et omalla vastuullas saat täs asennos mua sorkkia,saat olla varma et potkasen sut maihin... Ei koskenu,vaan odotti supparin loppuun,kipusin petille,jossa seuraava suppari ja hän teki tutkimuksen ja sano että pää tulee jo
Pikkunen neiti tuli sit pää ulos,ja sit ne alkos työntää sitä takas :stick:
Neidillä oli napanuora tosi lyhyt ja kaulan ympäri,joten ne joutu työntää sitä takas et saivat sen poikki...se se vasta oli tunne...eka hirveellä voimalla piti työntää sitä ulos,sit ne alkoki tuuppiin sitä takas
Tyttö 2400g ja 46cm (45min ja 1min)

Näihin sanoihin,näihin tunnelmiin...
Hyvää itsenäisyyspäivää Äidit :heart:



Nenna ja

 

Huomenta ja hyvää itsenäisyyspäivää!

Minäkin tulen sit kertomaan synnytyksestä. Kipeäähän se todella teki siihen asti kunnes epiduraalin sai. En muista synytyksen kokonaiskestoa, mutta ponnistusvaihe oli 30min. Epparin leikkas kiireinen kätilö, mutta tuskin sitä ois oikeesti tarvittu. Tyttö oli syntyessään 2980g ja 46cm

Synnytyksestä ei jäänyt mitään muuta hampankoloon, kun tyly kätilö ja todella inhottava henkilökunta osastolla Onneks sieltä pääs heti toisen yön jälkeen pois, kun lastenlääkäri oli tytön tarkistanut. Tällä kertaa todella toivon, että kätilö ottaisi minun toiveet synnytyksestä huomioon, eikä vaan kiirehtisi ja katselisi kelloa. Toki kiire siellä varmasti on, mutta silti! Se synnytys on kuitenkin äidille niin henkilökohtainen ja iso asia.

Synnytys on kyllä pyörinyt mielessä, vaikka siihen on se 30 viikkoa varmaan aikaa! Myös matka sairaalaan mietityttää ja mitä mukaan. Mietin yleensä kaiken ajoissa valmiiksi ja varmistan moneen kertaan, että kaikki on kunnossa. Silti viimeksi puuttui imetysliivit, liivinsuojat ja puhtaat vaatteet sairaalakassista

Miesten ryyppyreissuista ollut puhetta ja joudun liittymään kerhoon, eli olen TODELLA mustasukkainen, vaikka mies lähtisi vaan miesporukalla liikenteeseen. En tiedä mikä siinä mättää, varmaan se tunne, että se juominen/kaverit on tärkeämpää kun oma vaimo ja lapsi, vaikka niin ei oikeasti ole. Kamalia viestejä ja puheluita on minultakin lähtenyt, kuten erouhkauksia :/ Ihmettelen, miten mies mua kestää, mutta sillä ainakin todistaa mua rakastavansa,kun vierellä pysyy, vaikka paskaa satelee niskaan :heart:

Huomenna vihdoin pääsee poksauttamaan ekan kaksnumeroisen viikon käyntiin, wuhuu!

No niin, eiköhän tämä kirjottelu ala taas tällä erää riittää

A-H 9+6

 

Minäpäs en liitykkään teidän mustasukkaisten kerhoon. Mua ei huoleta koskaan "päästää" miestä juhlimaan kavereidensa kanssa. Tiiän ettei se ikinä pettäis, tiiän myös sen että ku en oo baarissa mukana niin naiset kyllä pörrää tuon ympärillä ja yrittää. Mutta ei mun tarvi pelätä, että mies lähtis siihen mukaan. Mutta jos joskus erehtyy lähtemään mukaan, niin tietää ettei kotiin ole tulemista ja se on eron paikka sitten. Siitä ei edes keskustella. Mutta luotan siihen, että oon riittävä tuolle miehelle ja haluaa rakentaa yhteisen tulevaisuuden mun kans

Toivottavasti meille ei kauheen isoa vauvaa ole tulossa minä oon ollu syntyessä 48cm ja 3300g ja mies 49cm ja 3600g, eikä me nytkään kauheen isoja olla.

Mulla ei oikeen ajatus nyt juokse... Myöhemmin siis lisää

Merlina ja toukka 9+4

 

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Mä en ole erityisen mustis jos kaveriporukalla johonkin lähtee, mutta auta armias jos on enemmän tekemisissä esim työkaverinsa kanssa (miltei kaikki on naisia) niin sit mä kilahdan.. :ashamed:

kukkis ja tossukka 8+

 

Itsenäisyyspäivää vaan kaikille! =)

Noista miesten menoista. Mä olin nuorenpana kovin mustasukkainen, mutta nykyisin en oikeastaan ollenkaan. Tai sitten oon oppinu hyvin psyykkaamaan ja rauhoittelemaan itseni Ei vaan, luotto mieheen on kunnossa. Tosin se käykin aika vähän missään, ehkä kerran puolessa vuodessa menee ilman mua mihinkään, sitä kun ei huvita erityisemmin. Sanoi, ettei oikein tiedä vielä firman pikkujouluista, et meneekö sinne vai ei, kun ei kuulemma huvita. Mä kehotin, että ilmanmuuta meet, ku hyvät ruoat ja juomat kuitenkin siel saat

Ei oo enää tullu mitään vuotoa, jos sitä nyt ees vuodoksi voi sanoa, mitä eilen tuli, paperiin pyyhittäessä vähän rusehtavaa ja pieni "tahra" siteeseen. Luulen, et oli sit vaan siitä petitouhusta, eihän sitä uskalla sitäkään enää tehdä!!

Mul on sellanen "lievä krapulaolo" kaiken aikaa ja kaamee väsymys, se on vaan pahentunu. Pienet päikyt otin eilenkin iltasella ja silti nukuin pitkät yöunet päälle.

Huomenna pitäisi taas töihin mennä ja motivaatio on ihan nollissa

Nyt sitten puuhellan uunissa possun paisti ja kohta muusiperunat kiehumaan =) Paisti mulle tuskin maistuu, mut muusi, nam. Ja puolukkahilloa tietenkin.

Elli ja Terho 7+2

 

Ai niin ja synnytyksistä kans viel. Mä oon revenny joka kerran. Ekassa tehtiin se välilihaleikkaus ja siitä huolimatta tuli myös repeämää Myös tuo epparihaava aukesi sit myöhemmin, mikä aiheutti melkoiset tuskat (käynnistetty synnytys, kesto 7t ja risat, ihan ok, epiduraali) Tokasynnytyksessä ois leikattu taas, mut synnytys oli niin nopea, ettei ehtiny, repesin (kesto 1h 50 min. alkaen ekat supparit, onneks oltiin sairaalassa jo valmiiksi ). Ehdin kuitenkin saada epiduraalin, joka oli päällä ponnistuksessakin, mut niin rajut supistukset, että ihan hyvin tiesi kyllä koska piti ponnistaa ja kipuakin oli. Kolmannessa tuli sit kans toisen asteen repeämät ja alapää oli sen tuntunen, et en uskaltanu sitä viikkoihin katsoa ees peilillä Tää synnytys kesti 6,5 tuntia ja normi kulku muuten, mut ponnistus vaikea, koska ei meinannu mahtua, jäi jumiin. Kohdunkaulapuudutus kivunlievityksenä. Koin hyväksi. Luin jälkeenpäin papereista, että olin saanu jonku lääkepiikin lihakseen ja toisen suoneen runsaan verenuvodon takia, mut ei mitään muistikuvaa siitä. Oli varmaan sillä hetkellä ku sain vauvelin jo syliin, joten keskityin niin täysin siihen

Sori, jos oli "roisia" luettavaa :ashamed:

Ihan hyvillä mielin aattelen tulevaa synnytystä, uskoisin nyt "osaavani" homman hyvin Vaik eihän niiden kulkua voi oikein ennalta tietää.

Elli

 

Miesten menoista:
Minä en ole sitten pätkääkään mustasukkainen. Ukkeli käy silloin tällöin ulkona, yleensä naukkailee olut kotona..heh... Minä aattelen niin, että eipäs sille mitään voi, jos pettää oma on mokansa!

Synnyttyksistä:
Eka poitsu: Synnytys kesti papereitten mukaan 16h. Kaikki meni melkein oppikirjan mukaan, paitsi että lapsivesi oli vihreetä. Poitsun koko 4170g ja 52,5cm, painoo tuli 16kg, rv 40+2. Ei minusta tuntunut mitenkään "ihmeelliseltä" ponnistaa ulos noin iso, vaikka se kestikin 56 min. Tosin kun oli pusertanut maailmaan toisen poitsun huomasin eron...
Toinen poistu: Synnytys kesti jotain 11h ja alkoi juuri sinä päivänä, kun meillä ei ollut ketään lapsenvahtia... Niinhän ne menee...Ukkelin synnytys meni hyvin, kokoa 3510g ja 51cm, painoa tuli samat 16kg, syntyi rv 39, ponnistusvaihe 12min. Synnytyksen jälkeen pikku-ukolla oli vähän sokereitten kans ongelmia ja joutui oleen pari päivää lastenosastolla.

Ihanaa kun on ollut 3 päivää vapaata, olo aivan tosi levännyt!!!! Oon vetänyt 12 yöunia, kiitos rakkaan mieheni!!!Etova olo jatkuu koko ajan, heti ku syömisestä on yli 1h, tai ähky tekee myös huonon olon. Kaikki hajut etoo, eilen lähin oksentaan ku otin verhot pois pyykkinarulta (ne haisi jotenkin pahalta)... Tiedän oon pöllö!!!

Käytiin just 2h rattikelkkalenkki, ja kyllä huomaa että hengästyy ihan hirveen nopeesti. Ukkeli meni hakeen just pizzaa...Nam...Sitten vaan loopuilta elokuvia ja linnanjuhlia...Huomenna jatkuu arki ja työt... Yksi asia mistä olen "huolissaan"...MUN EI TEE YHTÄÄN MIELI KARKKIA!!!

minttu-82 rv 6+3 (ei millään keksi kaverille nimeä)

 

Mulla on myös ollut kaksois-tuulimunaraskaus ekan ja toisen välissä. Positiivisen raskaustestin tein "tuulimunaraskauden" laskettuna päivänä! :heart:

 

Synnytyksistä,Ekan synnytys kesti 8tuntia vkot 41+2 54cm 4230g.Pieni repeämä muutama tikki.Synnytys sujui hyvin,epiduraalin sain oikeella hetkellä ja se loppui hetki ennen kuin piti ponnistaa.Ponnistuvaihe 17min.Tyttö syntyi eikä hengittänyt kunnolla,kiidätettiin teholle.itse kun pääsin sinne niin sain tietää että vuorokauden sisään näkee selviikö tyttö:'(.Diagnoosi oli Aikuisella hengenvaarallista vastaava keuhkokuume,siis vettä keukoissa,ja aivoissa juoksua.Pidettiin kolme päivää tajuttomana,ei saanut itse hengittää.kuudentena päivänä pääsi valvontaosastolle,sitten normiosastolle ja oltiin yht.11pv sairaalassa.Noin nopeesti selitettynä

Tokan synnytys käynnistettiin 42+1 kesti 4tunti tyttö oli 4020 ja 52cm
Aamupäivällä puhkaistiin kalvot,tunti siitä alkoi supparit ja niinkuin aina ne lähtee heti tulemaa täysillä.Ei sis varoittele.Epiduraalin sain taaskin oikeeseen aikaa ja teho loppui hetki ennen ponnistamamista.Ponnistusvaihe kesti ehkä 2minuuttia.mies kysyi ettö ponnistitko edes kun tyttö oli syntynyt.Ei tikkejä eikä repeämiä

Kolmosen synnytys 41+0 kesti 6t30min.Tyttö oli 4626g 51cm.
Aamulla alkoi taas ihan täysillä heti supparit.siinä sitten paniikissa tyttöjä herättämään ja viemään aamuruuhkassa hoitoon.Sairaalassa totesivat että "taidat olla aika kipeä".Olin 5cm auki.Salissa oli hetken pallon päällä ja sitten taas epiduraali.kätilö oli sitä mieltä Että " tämä vauva on paljon pienenpi kun siskonsa".En uskonut.Oli tääs pallon päällä kun sanoi miehelle että "nyt se tulee" painettiin sitten kelloa ja huusin kätilölle että nyt se tulee johon kätilö tokasi että ei se sielä noin vaan tule.
No jaahas,oli aika tuskaa päästä sängylle takasin.alettiin ponnistamaan,kätilö sanoi että sitten kun sanon niin pidä tauko ponnistuksessa.Aloin sitten ponnistamaan enkä voinut lopettaa ennekuin tyttö oli ulkona.Syntyi sitten muutaman minuutin ponnistuksella.ei tikkejä,ihan pieni repeämä johon ei mitään tarvinnut.seuraavana päivänä vasta huomattiin että oli solisluunmurtuma kun imetys oli hankalaa kun tyttö itki niin paljon.Sekin vaiva onneksi paranbni muutamassa viikossa

niin ja tokan kanssa olin sairaalassa 17tuntia ja sitten kotiin.kolmosen kanssa pari pv.Tän seuraavan kanssa varmaan viikon että saa levätä..Itse olen muuten alkanut epäilemään että tytön Adhd johtuu siitä kun oli synnytyksessä niin pitkä hapen puute.En tiedä voiko olla yhteyttä
Meillä on kyllä suvussakin sitä.:/

Tää nyt vaan äkkiä pitui tulla jakamaan.Ihania tarinoita muillakin,aika kultaa muistot ja revanssi mielellä mennään.Eihäm sitä tosiaan voi tietää miten se menee.niinkuin joillain ollut niin jos on väärä tarjonta niin sama vaikka vauva olisi sen kolme kiloa.

mm itu 8+3

Joo,en tiiä saiko noista mitään selvää.

 

Ihanat kirjoitusvirheet:kieh:.Niin painoa mulle tuli ekan kohdalla 20kiloa.Tokan aikaan 23kiloa ja kolmosen kohdalla 15kiloa

 

Iltoja,

Täällä taas rauha maassa, huh mikä ilta! Mies tuli sillasella vedolla kotiin että... noh saatiin sovittua kaikki ja tulee myös jatkossa menemään näihin ryyppäjäisiin. Ehkä olis helpompaa jos mäkin joskus pääsisin pikkujouluihin tai johonkin firman juhliin... vaikka ovimieheksi jos ei muuta... hahaha En ole ikinä ollut missään järjestetyssä ilmasen viinan bileissä!

Lapset kokettelevat taas... huhheijaa kun toi valokatkasija on sitten mukava...

Synnytyksistä: Neidissä meni 11h20 min jos oikein muistan ja ponnistusvaihe oli 13min
3855g 51cm
pojasta 10h + jotain.. ponnistusvaiheeksi merkattiin 4 min se oli aika pika toimitus
3970g 50cm

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille

 

Kiva lukea muiden synnytyskertomuksia, pitää sitten jakaa omakin

Esikoisesta alkoi laskettuna päivänä tulla pieniä suppareita puolen päivän aikaan. En niitä silloin tunnistanut suppareiksi, mutta esim. kaupassa piti jäädä nojailemaan kylmäaltaiden reunoihin ja autolle taapersin pari askelta kerrallaan. Kotona supparit laantui, söin ja menin päikkäreille.

Illalla katselin teharia telkkarista, istuin nojatuolissa ja auts, yhtäkkiä alkoi tuntua jotenkin pahalta. Koko vatsan veti kovaksi, pidin käsinojista kiinni ja irvistin minkä kerkesin, selviä suppareita! Niitä tuli aika säännöllisesti, kestivät minuutin ja väli oli 5-10 min. Kärvistelin kotona neljä tuntia ja illalla kymmenen aikaan sanoin, etten enää kestä, taju lähtee, EIKUN SAIRAALAAN!

Kätilö kysyi meidän soittaessa ovikelloa, että millä asialla ootte? Minusta oli vähän outo kysymys, no siis me tultiin synnyttämään! Kuunneltiin vauvan sydänääniä ja seurattiin käyriltä supistuksia. Heijasin nojatuolissa ja tuntui, että olokin vähän parani. Seuraavaksi kätilö tsekkasi kohdunsuun tilanteen ja olin 6cm auki. Hohhoh, kiireellä synnytyssaliin, pari henkäisyä ilokaasua ja käsky ponkaista sänkyyn. Olin 10cm auki ja kätilö puhkaisi kalvot. Jos olin siihen mennessä luullut, ettei enää pahempia supistuksia tule, että kyllä mä tän kestän, niin olin väärässä. Kun vedet oli menneet, huusin vaan "Sattuu ihan kamalasti", ja puristin milloin miehen kättä, milloin sängyn laitaa, milloin mitäkin.

Ponnistusvaihe kesti 15min, poika syntyi ja huusi aivan kamalasti. Kätilö teki lääkärin kanssa päätöksen, että siirretään vauva tarkkailuun. Sain kuitenkin pitää vauvaa sylissä sen aikaa, kun istukka syntyi (10min), sitten vauva vietiin punnitukseen ja pois. Kaikki kävi niin nopeasti, ettei mulle jäänyt oikein mitään mielipidettäkään koko synnytyksestä. Toivon, että tällä seuraavalla kerralla vauva voisi hyvin ja saataisiin rauhassa olla yhdessä heti syntymästä lähtien.

Muoks. Sain pienen repeämän, 4 tikkiä. Vauvan syntymäpaino oli 4100g ja pituus 52cm. Eli ei minustakaan yli neljäkiloiset mitään jättivauvoja vielä ole, vaikka 4,5kg vois kyllä tehdä jo tiukkaa.

Leppoisaa itsenäisyyspäivää, mammat :heart:

Sukkasillaan ja pikku sukka 8+5
Huomenna eka neuvola!

 

Heipparallaa taas.

En ole uskaltanut tänne tulla kun on ollut huolta omasta masuasukista. Viime tiistaina alkoi lievä rusehtava vuoto. Torstaina ei tullut enää mitään ja huokaisin jo helpotuksesta. (Esikoisesta kun tuli aikoinaan samanlaista.) Mutta sitten illalla eksyttiin miehen kanssa lakanoitten väliin ja vuoto alkoi runsaanpana uudelleen. :'( Soitin perjantaina äippäpolille mutteivat muuta oikein sanoneet kuin että täytyy odotella ja mennä neuvolaan raskaushormoonin mittaukseen. No, yllättäen neuvola oli juuri perjantaina kiinni. Että tässä on nyt odoteltu kohta viikko eikä oo tietoa miten mahassa on asiat. :|

Soitan huomenna neuvolaan ja vaadin kyllä jotain toimenpiteitä. Eka neuvola-aika on ennen joulua ja ei oo kyllä mistään kotoisin odottaa sinne asti...

Tsemppiä Neamma. Meillä piti olla sama laskettu aika.

Tuittumuru ja muru 6+4?

 

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille, ja tsempitykset niille joilla huolia masuasukin kanssa..

Huimauksesta joku kyseli, jos verenpaine on kohdillaan niin useasti syy voi olla matala hemoglobiini. Itselläni tämä vaivasi esikoisen kohdalla ja vaivaa näköjään nytkin. Töissä joudun useasti ottamaan pöydästä tukea kun heittää niin.

Paha olo on ollut niin suuri että olenkin mietiskellyt pitäisikö keskiviikon ultran jälkeen kertoa jo töissä. Mikäli ultrassa siis kaikki hyvin. Ihmettelevät suotta kun ramppaan jatkuvasti vessassa, ja syön vaan puuroa ja mustikkakeittoa..Vatsatauti selitys ei varmaankaan mene enee pitkään läpi.

Onko kenelläkään ollut raskaushepatoosia? Minulla oli esikoisesta ja hän syntyikin sitten jo viikolla 36. Mahtaakohan uusiutua tämän kanssa.En jaksaisi sitä labrassa ravausta,arvojen tarkkailua ja pelkoa siitä milloin joudutaan käynnistämään..En myöskään haluaisi viettää mammalomaani heti alusta sairaalassa...

Painosta en ole uskaltautunut vaa`alle.Olen syönyt sitä mikä sisällä pysyy ja maistuu..Mutta luulen että pari kiloa on tullut jo.

Sellaisia..kohta linnanjuhlia ja valmistautumista huomiseen työpäivään..

 

Tänään aaamulla ei ollu ensimmäinen oksennus kaukana, kun aloin laittaa astioita koneeseen, niin hyi hitto ku haisi pahalle, juoksin jo vessaan, mutta ei!! Etovaa oloa on kyllä kokoajan!!
Lakanoita ei tee mieli kyllä heilutella juuri yhtään, ehkä pelkään et tulee verta.... Mutta eikö sekin tästä ajankanssa!!

Anu ja pikkuinen 8+2

 

Pitää tulla antaan vielä vähän lisäinfoo synnytyksistä kun on tää sama pää kesät talvet..


Esikon tapauksessa mua kummastutti eräs tapaus.
Kun makasin siellä huoneessa ennen saliin menoa,kätsä sano että kun tulee vedet,soita kelloa niin hän tulee tarkistamaan tilanteen.
No kun vedet tuli,soitin kelloa ja kätsä tulikin mutta vain nosti peittoa,nuuhkaisi ja sanoi että hyvältä haisee ja lähti pois...
Eikä tässä ollut minkään valtakunnan kivunlievitystä.

Kakkosesta taas yritin sitä maankuulua ilokaasua
(ja hänestä kans synnäril ovella multa kysyttiin että mitäs sä täällä? haloo,synnyttämään kiitos)
((Laittoivat myös sen "nauhan" meneen pojan päähän ja se teki sitte niin tottajumalauta kipiää että mä meinasin oikeesti potkasta sitä kätsyy mut tyydyin tod´kaseen melko rumasti että mitä v****a sä sinne työnnät ))
Imppasin maskia sen minkä jaksoin ja kätsä kysy et auttaako,mä sanoin että joo,ja sitte se katto mua hämillään ja nauroi...
No se mun maskin letku kun nyt sattu pyöriin siellä lattialla,joten eihän siitä mitään apuja siis ollut Siis ilman kivunlievityksiä tämäkin meni.

Kolmoses koitin kans ilokaasuu mut kätsäopiskelija oli laittanu sen niin lujalle et olin ku humalassa

Ja nelkussa sitä sitten koitin kanssa mutta ei siitä mitään apua kyllä ollut.
Sitä narua kans jouduttii tytö päähä laittaa ja mä rukoilin et älkää ku se sattu viimeksikin niin paljon niin sit ne sano et eti sen kuulu tuntua miltään,että sitten on kyllä tehty jotenkin väärin...

Kaikenlasiat siis..
Näit kertomuksii on kyl kiva lukee

Tänään ollaan juhlittu pojan 4v pirskeitä.
hieno päivä syntyä.
Tasan neljä vuotta sitten klo 18.29 poika tuli sitte kovan huudon saattelemana maailmaan <3

 

Tänään ollu kyllä niin tosi huono olo ja ihan voimat pois, oon vaan maannu sohvalla ja kattonu telkkaria tai surffaillu netissä. Vähän niinku mahaa vääntäis ja muutenki ahistaa ja vähän pyörryttää, tosi tosi huono olo Toivotaan että tää tästä helpottaa. Huomenna taas töihin Alkaapa menemään päivät nopeampaa. Kaks viikkoa niin on neuvola ja kolme niin np-ultra

Mun piti tänään lukea uudestaa ultrasta tullu joku kertomus ku olin ihan varma ettei siihen ollu kirjotettu oliko se sikiö oikeassa paikassa, mutta lukihan siinä sittenki Aloin jo kuvittelee, että oon vaan kuvitellu että se oli oikeassa paikassa .....

 

Mommysmonsters tuo epäilysi, että tyttösi adhd johtuu hapenpuutteesta, voi hyvinkin pitää paikkaansa. Neurologinen vaiva sekin on, joten miksi ei voisi olla adhd:n syynä. Kysytäänhän adhd tutkimuksissakin, ainakin itseltäni, tai siis äidiltäni, kysyttiin, oliko odotukseni ja synnytykseni normaali, ja ilmenikö esim. hapenpuutetta tms.

Mulla on levinnyt syöminen ihan käsistä :ashamed: onneksi torstaina mulle tehdään saliohjelma, ja pääsen treenaamaan, jospa se hillitsisi jatkuvaa mässäilyn himoa. kamala olo, kun koko ajan joutu napostelemaan, ettei tule huono olo, ja liikkuminenkin on ollut äärimmäisen vähäistä pari viikkoa. Oikein tunnen miten perä leviää kohisten