2v2kk omaan sänkyyn Supernannyn ohjeilla, kokemuksia kellään?

["annne"]

Siis voi luoja, osa palstalaisista ei varmaan voi sitten laskea lastaan kouluunkaan, koska niin ei tehdä Afrikassa siinä iässä ja se on siksi liian aikaista. Täytyyhän äidin nyt vielä 7v lasta imettääkin, miten nyt voisi olla monta tuntia koulussa, ei mitenkään!!!

Niin joo. Ja aloittajalle tsemppiä. Meillä meni 1v:n "unikoulussa" se kolme yötä, jonka jälkeen vähän vähemmällä päästy. Älä luovuta vielä

 

["aloittaja"]

[QUOTE="annne";27846462]Siis voi luoja, osa palstalaisista ei varmaan voi sitten laskea lastaan kouluunkaan, koska niin ei tehdä Afrikassa siinä iässä ja se on siksi liian aikaista. Täytyyhän äidin nyt vielä 7v lasta imettääkin, miten nyt voisi olla monta tuntia koulussa, ei mitenkään!!!

Niin joo. Ja aloittajalle tsemppiä. Meillä meni 1v:n "unikoulussa" se kolme yötä, jonka jälkeen vähän vähemmällä päästy. Älä luovuta vielä [/QUOTE]

Kiitos tsempistä, sitä tarvitaan! Enkä luovuta ainakaan vielä ensi yönä, jospa se olis jo parempi.

 

["hmm"]

Se on vaan sinun mielipiteesi.
Jos katsotaan mikä on ihmisen luonnollinen ja alkuperäinen vauvanhoito ja -nukuttamistapa niin se ei todellakaan ole se, että vauva lykätään omaan sänkyyn ja omaan huoneeseen yksin. Jotkut vauvat kyllä siihen tottuu - ne, ketkä eivät luonnon oloissa selviäisi hengissä, mutta monet vauvat reagoivat tähän koska yksin oleminen tuntuu vauvasta pelottavalta ja henkeä uhkaavalta. Ihan samalla tavalla voi vielä 2v reagoida.
Mutta, länsimaissa nyt ollaan tokikin vieraannuttu luonnosta ja kaikesta luonnollisestai siinä määrin että epäluonnollista on alettu pitämään luonnollisena.

Miksiköhän mun vauva sitten nukkui todella HUONOSTI vieressä mutta omassa sängyssä hyvin? Nyt 3-vuotiaana on joskus tullut viereen (esim. kipeenä) eikä siitä tule mitään kun potkii ja nukkuu niin levottomasti.

Itsekin nukun parhaiten yksin, luonnotonta tai ei.

 

[hhhhhhhH]

[QUOTE="annne";27846462]Siis voi luoja, osa palstalaisista ei varmaan voi sitten laskea lastaan kouluunkaan, koska niin ei tehdä Afrikassa siinä iässä ja se on siksi liian aikaista. Täytyyhän äidin nyt vielä 7v lasta imettääkin, miten nyt voisi olla monta tuntia koulussa, ei mitenkään!!!

Niin joo. Ja aloittajalle tsemppiä. Meillä meni 1v:n "unikoulussa" se kolme yötä, jonka jälkeen vähän vähemmällä päästy. Älä luovuta vielä [/QUOTE]

Onko pakko kärjistää? Taisivat puhua vauvaikäisen aivojen kehittymättömyydestä, eivätkä eskarilaisista tai ekaluokkalaisista :headwall: Ja ymmärrän sen pointin, että vastasyntyneen keskushermosto on vielä niin kehittymätön, ettei se ymmärrä länsimaalaisesta elämänmenosta pinnasänkyineen vielä yhtään mitään Vaan vauva vaistonvaraisesti pyrkii olemaan äidin lähellä turvassa.

Mutta sitä en ymmärrä, mitä se liittyy tähän keskusteluun, kun kyseessä kuitenkin on jo reilu kaksivuotias lapsi, joka nukkuu parin metrin päässä vanhemmistaan. Ihme ryöpytystä ap saanut. Meillä oli sama tilanne, joskin esikoinen vielä nuorempi. Onneksi oli siinä vaiheessa niin iso sänky, että mahduttiin kaikki siihen nukkumaan (mistä sain tietenkin eräältä mammalta järkyttynyttä palautetta ) Noh, hyvin meni, ja hyvin nukuttiin koko porukka.

Ap:lle tsemppiä, uskon ettei lapsella ole oikeasti jano, jos 5-10 kertaa pyytelee vettä ainoastaan omassa sängyssä nukkuessaan. Nokkamuki on meillä myös ollut lapsilla sängyn vieressä, jos tulee jano. En tiedä mikä tuossa tilanteessa olisi järkevää. Toisaalta ymmärrän noita unikouluja, toisaalta itse en kykene niitä toteuttamaan... Tuskin niistä mitään järkyttäviä traumoja saa aikaiseksi, mutta tuo vauvan lasketun ajan läheisyys kyllä arveluttaa...

 

["aloittaja"]

Nonnii, nyt lähti toinen yö. Iskä luki iltasadun ja istuu tuossa makkarin ovensuussa ja lapsi on omassa sängyssä. Ei yritä tulla sieltä pois, EI HUUDA!!!! , mutta pientä kätinää on, jossa isoja taukoja. Alettaisko tässä edistyä??

 

[tsemiä]

edistytte varmasti, tsemppiä! ja jos tulee taantumaa, kun vauva syntyy, niin sitten uusia järjestelyjä. Ei kannata ottaa turhaa stressiä! Itse tein niin, että nukutin esikoisen (1,5 v) omaan sänkyynsä makaamalla samalla omassa sängyssämme, joka siinä vieressä. Siinä oli samalla sitten helppo imettää pikkukakkosta. Mutta jos nukuttaminen ois vaatinut aikaa tai tosiaan veisi joskus tunninkin, niin unikoulu alkais, että pätkähtäis Halatkaa ja hellikää kovasti esikoista: hän on vielä pieni myös!

 

["vieras"]

edistytte varmasti, tsemppiä! ja jos tulee taantumaa, kun vauva syntyy, niin sitten uusia järjestelyjä. Ei kannata ottaa turhaa stressiä! Itse tein niin, että nukutin esikoisen (1,5 v) omaan sänkyynsä makaamalla samalla omassa sängyssämme, joka siinä vieressä. Siinä oli samalla sitten helppo imettää pikkukakkosta. Mutta jos nukuttaminen ois vaatinut aikaa tai tosiaan veisi joskus tunninkin, niin unikoulu alkais, että pätkähtäis Halatkaa ja hellikää kovasti esikoista: hän on vielä pieni myös!

Kiitos Ja pakko sanoa, että nyt esikko nukkuu!!!!! Kesto 10min, ilman oikeaa itkua. Voiko tämä olla tottakaan?!

Ja ilman muuta otetaan tilanne kerrallaan kun vauva tulee taloon. Pienihän tuo esikoinen vielä on ja siksi mulla niin surku on ollutkin tässä hommassa Mutta jos oikeasti saadaan tällä keinolla hyvät yöt kaikille ja voidaan olla samassa huoneessa niin pakko tätä oli kokeilla.

Nyt vaan jännätään miten tulee yö menemään

 

["vieras"]

Me ratkaistiin tilanne siten, että mies nukkui esikoisen kanssa viereisen makkarin vanhassa parisänggyssä ja itse nukuin vauvan kanssa. Esikoinen tuli sitten aikaisin aamusta vielä jatkamaan unia minun ja vauvan viereen kun isä lähti töihin.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="vieras";27847066]Me ratkaistiin tilanne siten, että mies nukkui esikoisen kanssa viereisen makkarin vanhassa parisänggyssä ja itse nukuin vauvan kanssa. Esikoinen tuli sitten aikaisin aamusta vielä jatkamaan unia minun ja vauvan viereen kun isä lähti töihin.[/QUOTE]

Moni ystävistänikin tekee niin, mutta moni myös saa järkättyä siten että nukkuvat samassa huoneessa. Osalla sitten taas isommat nukkuu omassa huoneessaan mutta siihen ei nyt tässä aleta kun laskettuun aikaan on niin vähän aikaa. Onneksi on vaihtoehtoja eikä mikään niistä ole sen oikeampi kuin toinenkaan, jokainen löytäkööt sen itselleen sopivan

 

["dee"]

Tsemppiä täältäkin! Ihmetyttää tosiaan tuo "teilaus" asialliseen kysymykseen, mutta lienee kaikkien keskustelupalstojen ongelma... kun ihan asiallisestikin ja toisen valintoja kunnioittaen voi asioista keskustella

Meillä esikon ja pikkuveljen ikäero oli ihan sama, ja muistaakseni paria kuukautta ennen alettiin totuttaa esikoista jäämään yksin nukkumaan omaan huoneeseen melko samoilla opeilla. Esikoinen oli nukkunut omassa huoneessaan jo 1,5 v. alkaen, mutta niin että oltiin oltu huoneessa niin kauan että nukahtaa (sohvalla sängyn vieressä).

Noin kaksivuotiaana nukahtaminen alkoi kuitenkin pitkittyä niin että iltahommiin kului helposti tunti-puolitoista. Kuopuksen kolkutellessa ajattelimme, että nyt on pakko saada asiaan muutos, ja totutimme esikoisen siihen, että luetaan iltasatu ja sen jälkeen huoneesta poistutaan.

Oli iso etu, että 2 v 2kk ikäiselle pystyi jo selittämään että äiti/isä lähtee vain alakertaan, on kuitenkin ihan lähellä ja kuulee jos tulee hätä tms. Meillä ei edes istuttu huoneessa ensin, vaan lähdettiin "suoraan"- julmaa klunks!

Eka iltana huuteli pitkään ja pari kertaa palattiin rauhoittelemaan, ehkä tunnin-puolentoista ajan. Poika oli pinnasängyssä, ei sieltä kuitenkaan edes yrittänyt pois. Seuraavana iltana rumba kesti ehkä saman verran, kolmantena noin puoli tuntia ja sen jälkeen sujui. Vauvan tultua minä tosin sitten nukuin 8 kk olohuoneen (leveällä) sohvalla, esikko omassa huoneessa ja mies meidän parisängyssä Nyt 1,5 v. jälkeen veljekset nukkuvat omassa huoneessa ja me omassa makkarissamme.

 

[tsemppejä!!!]

[QUOTE="vieras";27847063]Kiitos Ja pakko sanoa, että nyt esikko nukkuu!!!!! Kesto 10min, ilman oikeaa itkua. Voiko tämä olla tottakaan?!

Ja ilman muuta otetaan tilanne kerrallaan kun vauva tulee taloon. Pienihän tuo esikoinen vielä on ja siksi mulla niin surku on ollutkin tässä hommassa Mutta jos oikeasti saadaan tällä keinolla hyvät yöt kaikille ja voidaan olla samassa huoneessa niin pakko tätä oli kokeilla.

Nyt vaan jännätään miten tulee yö menemään [/QUOTE]

En koko ketjua lukenut, alusta vain, mut täältä kovasti tsempitän! Mieti sitä, et ootte pidemmän aikaa yrittäneet, useaan otteeseen ja nukkuneet huonosti silloin tällöin. Jos nyt vaan jaksatte muutaman yön, niin sit saatte nukkua rauhassa! Siis päätä vaikka, että viikon yritätte. Tosin en usko, et niin kauan tarviitte

Takapakkia voi tulla, mut varmasti kaikki sujuu kaikenkaikkiaan paremmin. Niin ja jos haluat suht puelueetonta luettavaa, ni lainaa kirja "unihiekkaa etsimässä". Siihen on mm. koottu tuloksia eri unikouluja koskevista tutkimuksista ja kerrottu, että miten lapsen uni rakentuu. Ja neuvottu eri ongelmissa. Ja annettu vinkkejä myös siihen, jos aikuisella on uniongelmia. huippukirja! (nää unikoulutekstit tuntuu herättävän tietyt ihmiset kommentoidaan vahvasti omaa kantaansa, yksi ainakin ennen täällä ja monilla muillakin vauvapalstoilla kopioi piiiitkiä pätkiä samoista teksteistä uudestaan, uudestaan uudestaan ja uudestaan)

 

[AikaKaukanaTäydellisestä]

Kukin tyylillään mutta tollasta ongelmaa ei edes olisi jos olisi alunalkaen toiminut "vähän" eri tavalla.

 

["vieras"]

Tsemppiää aloittajalle! Meillä tyttö oli nukkunut aina omassa sängyssään, samassa huoneessa. Vähän vaille 2 vuotiaana siirtyi nukkumaan omaan huoneeseen pinnikseen, sänky oli myös tarjolla saman aikaisesti. Vähän tuli siinäkin ongelmia muutamana yönä kun siirtyi pinniksestä pois (en enää edes oikein muista vaikka vasta pari vuotta kulunut!). Täydellinen takapakki tuli sitten 8 kuukauden jälkeen, jolloin 11 yön ajan kannettiin neitiä takaisin sänkyyn nukahtamisvaiheessa. Aluksi parin tunnin ajan, parin sekunnin välein.... Mutta siitä taas tilanne rauhoittui. Kunnes viime syksynä jälleen - useamman viikon ravaamisen jälkeen keksimme lahjonnan (tarrataulu jääkaapin oveen ja aamulla tarran kiinnitys jos yö omassa sängyssä...) Itse olen niin herkkäuninen nykyään, että en voi nukkua jos vilkas nukkuja vieressä. Jaksamista teille kaikille, ja toivottavasti ei kuulostanut meidän "yöelämä" pelottelulta - se nyt on vaan meidän neidin kasvamista - toivottavasti muilla helpompaa!

 

[Naneni]

Mä tungen nokkani soppaan ja toivotan teille tsemppiä! Jos esikoinen nyt nukahti toisena iltana 10minuutissa ilman suurempiä kitinöitä, niin etteköhän te ihan muutamassa illassa saa hänet nukahtamaan ihan itsekseen Mä tekisin kyllä kans tosiaan niin "julmasti", että nyt kun esikko on tottunut uuteen sänkyyn ja järjestelyyn, niin jättäisin ton ovensuussa istumisen kokonaan pois ja mies kans olohuoneeseen telkkaria katsomaan. Jos esikoinen kovasti alkaa huutamaan teitä, niin sanotte vaan rauhallisesti, että "isi ja äiti on täällä olohuoneessa, laita pää tyynyyn ja käy nukkumaan". Näin siis kerran, ei kymmentä kertaa. Jos nousee sängystä, niin jämäkästi viette takaisin, ekalla kerralla sanotte vaan, että "nyt on nukkumaanmenoaika, hyvää yötä" ja piste. Kyllä se siitä tasottuu ja rauhottuu, pienet lapset on tosi sopeutuvaisia kuitenkin ja oppivat äkkiä uudet rutiinit.

Äläkä välitä noista ihme marisijoista, joiden mielestä sä hylkäät lapsen (siihen puolen metrin päähän? ) ja aiheutat traumoja. Kuukausi on tosiaan aika lyhyt aika ja tosiaan voi olla, että saatatte joutua tekemään taas uusia järjestelyjä vauvan synnyttyä, mutta hyvällä tuurilla kaikki menee niinkuin olette ajatelleet ja kaikki nukutte hyvin, lähekkäin mutta omissa sängyissä Tulehan kertomaan, miten jatkossa sujuu! Johdonmukaisuus on joka tapauksessa avainsana, älkää luovuttako, vaikka joku ilta menisikin pipariksi

 

["aloittaja"]

Ihania tsemppiviestejä, kiitos nistä! Ja turha jossitella, että miten olis alunperin pitänyt tehdä, ei meillä ole ollut öiden kanssa mitään ongelmia aikaisemmin kun tuo on nukkunut viekussa, niin ei ole koettu muutoksen tarvettakaan ja kun ei ole helpolla jäänyt omaan sänkyyn niin emme ole alkaneet "turhaan" huudattaa. Nyt vaan on tilanne muuttunut ja esikollakin jo onneksi ikää sen verran, että ymmärtää puhetta kuten joku sanoikin

Ja viime yö meni sitten niin, että hänhän nukahti tosiaan kymmenessä minuutissa ilman huutoja. No, ensimmäinen inahdus oli sitten klo 6.50 (kello soi seiskalta), jolloin heräsi. Eikä muuten inahdustakaan koko yönä, vain nukkujan tasaista tuhinaa
Ja joo, varmasti tulee takapakkeja ja jo ens yö voi olla taas huonompi, mutta kuinka kullanarvoinen oli tämä putkeen nukuttu yö meillä kaikilla!

Eli jatketaan ilman muuta samalla linjalla ja ehkä voitais kokeilla tähän samaan putkeen sitten sitä, ettei sen iskänkään tarvitse oven suussa kykkiä

 

[Järki käteen]

[QUOTE="heppuli";27846348]No lajin sopeutumista koitin kuvata tuoila. Ei ole yhtä ainoaa tapaa vaan useita. Eläinmaailmassa on paljon sukulaislajeja joiden tavat, pesimisestä lähtien poikkeavat toisistaan. Kyllä, me kaikki ihmiset pohjaamme samaan sukuun. Mutta emme mekään yhtä vallitsevaa rotua ole. Se mikä toimii Afrkassa ei välttämättä toimi meillä. Heillä usein tukiverkko on ympärillä oleva yhteisö. Naiset auttavat toinen toisiaan. Väsynyttä äitiäkin.

Me elämme taas täällä pohjolassa hyvineristäytynyttä elämää. Eri maailmassa. Ja siihen maailmaan meidän äitejen on sopeuduttava.

Kannattaa näitä juttuja miettiä vähän laajemmin kuin pelkästään tasapäistämällä kaikki ihmiset maailmassa. Totta, perustarpeet on samat - mutta ne voidaan tyydyttä useammalla eri tavalla - riippuen ympäröivästä maailmasta. enkä jaksa uskoa että maailmassa on yhtään niin viisasta ihmistä joka kykenisi sanomaan että yksi tapa on ainoa oikea tapa (paitis ne jotka yrittää rikastua kirjoittamalla kasvatusoppaita => ideologia=> luentoja jnejne=> raharahaarahaa)[/QUOTE]

Lajin sopeutuminen merkitsee sitä, että luonnonvalinta karsii sopimattomat yksilöt pois. Vaaleat perhoset syödään, sattumalta syntynyt harmaa mutaatio selviää aikuisikään ja saa jatkettua sukuaan.

Nyt pitäisi enää keksiä, miten tämä liittyy lasten nukuttamiseen. Yrittäkö sanoa, että vanhempiensa välissä nukkuva vauva kuolee todennäköisemmin ennen lisääntymisikää tai on aikuisena jotenkin lisääntymiskyvytön? Tai on sitä ainakin meillä, muttei Afrikassa?

Vai onko sittenkin niin, että alun perinkin puhuit evoluutiosta vaikka tarkoitit kulttuurievoluutiota?

 

[Kuminauha]

Onneksi olkoon hyvin nukutusta yöstä. Minusta tuo teidän tämän hetkinen taktiikka kuulostaa aivan oikealta. Selvästikään lempeämmät keinot eivät ole tuottaneet tulosta.

Ja mitä tulee tuohon veden pyytämiseen yöllä, meidän lapsilla on nokkamukit sängyssä, joihin laitan iltaisin vettä. Saavat yöllä janon iskiessä siitä sitten itse juoda, eikä tarvitse huudella palvelua.

Meillä on unikoulutettu kaksi lasta. Ensimmäinen pinniksestä pois ja toinen yösyötöistä. Vaihtelevalla menestyksellä, mutta lopulta onnistuneesti.

Tsemppiä jatkoon! Tiedän että joskus tekee mieli antaa periksi, mutta onneksi olette miehenne kanssa molemmat sitoutuneet tuohon hommaan. Yksin sitä ei kyllä jaksaisi.

 

[Naneni]

Tosi upeaa edistymistä, kun toisena yönä jo nukkui koko yön! Etteköhän te pääse aika helpolla, jos tuo meno jatkuu, tule kuitenkin kertomaan, miten jatkossa sujuu! Meillä on vähän samankaltainen tilanne tulossa, esikko (nyt 1,9v.) nukkuu pinniksessä meidän sängyn vieressä mun puolella ja nyt pitäisi kohta ostaa ison lapsen sänky ja totuttaa nukahtamaan ja nukkumaan siinä samassa huoneessa, mutta eri seinän vieressä ennenkuin pikkusisarus syntyy huhtikuussa, jolle pinnis sitten menee. Nukahtaa kyllä nyt nätisti omaan sänkyyn, mutta olen varautunut muutaman yön taisteluun sängynvaihdon myötä. Senkin takia seurailen mielenkiinnolla teidän edistymistä

 

["aloittaja"]

Tosi upeaa edistymistä, kun toisena yönä jo nukkui koko yön! Etteköhän te pääse aika helpolla, jos tuo meno jatkuu, tule kuitenkin kertomaan, miten jatkossa sujuu! Meillä on vähän samankaltainen tilanne tulossa, esikko (nyt 1,9v.) nukkuu pinniksessä meidän sängyn vieressä mun puolella ja nyt pitäisi kohta ostaa ison lapsen sänky ja totuttaa nukahtamaan ja nukkumaan siinä samassa huoneessa, mutta eri seinän vieressä ennenkuin pikkusisarus syntyy huhtikuussa, jolle pinnis sitten menee. Nukahtaa kyllä nyt nätisti omaan sänkyyn, mutta olen varautunut muutaman yön taisteluun sängynvaihdon myötä. Senkin takia seurailen mielenkiinnolla teidän edistymistä

Meillä varmasti tuli noin äkkiä tuo täydellinen yö kun onhan tuo jo viikon nukkunut siinä omassa sängyssä, mutta siis tunnin välein kitisten. En tiedä miten olis mennyt, jos oltais heti vaan siirretty näillä ohjeilla omaan..? Mutta tulen ilman muuta kertomaan huomenna, miten menee ensi yö, jos kiinnostaa! Minustakin on mielenkiintoista lukea toisten kokemuksista näissä jutuissa, esikko kuitenkin kyseessä

 

[aaaaaaa]

En tiedä tuliko tällainen vastaus jo, mutta meillä on edellisen sänky ihan kunnolla kiinni meidän sängyssä. Kahden kuukauden päästä tulee seuraava nukkumaan meidän väliin ja tämä 2,5vuotias jatkaa nukkumistaan omassa sängyssä ihan äidin vieressä. Siitä voi silitellä jos tarvii ja pitää kädestäkin kiinni. Pääosin nukkunut siellä jo pitempään, joskus kömpinyt kunnolla viereen mihin pitää nyt alkaa tekemään rajaa. Jos yrittää meidän sänkyyn niin olen vain sanonut lempeästi, että omassa sängyssä nukutaan ja silitellyt jos on sitä itkenyt. Tärkeintä on ollut pitää kiinni jämptisti mutta lempeästi siitä mitä on sanottu.. tai ainakin meillä näin ja hyvin toiminut.

 

["aloittaja"]

En tiedä tuliko tällainen vastaus jo, mutta meillä on edellisen sänky ihan kunnolla kiinni meidän sängyssä. Kahden kuukauden päästä tulee seuraava nukkumaan meidän väliin ja tämä 2,5vuotias jatkaa nukkumistaan omassa sängyssä ihan äidin vieressä. Siitä voi silitellä jos tarvii ja pitää kädestäkin kiinni. Pääosin nukkunut siellä jo pitempään, joskus kömpinyt kunnolla viereen mihin pitää nyt alkaa tekemään rajaa. Jos yrittää meidän sänkyyn niin olen vain sanonut lempeästi, että omassa sängyssä nukutaan ja silitellyt jos on sitä itkenyt. Tärkeintä on ollut pitää kiinni jämptisti mutta lempeästi siitä mitä on sanottu.. tai ainakin meillä näin ja hyvin toiminut.

Meillä oli aluksi lapsen sänky ihan kiinni meidän sängyssä, mutta pääsee siitä kiipeämään meidän sänkyyn niin siirrettiin noin puolen metrin päähän. Kädellä yltää hyvin tarvittaessa silittelemään ja niin alkuun tehtiinkin, mutta kun alkoi vaatia tunnin välein silittelyä ja muuta niin pakko oli viikon jälkeen keksiä jotain muuta. Iskän puolella nukkuu, kun on sellainen iskän poika

Ja samaa mieltä, jos on kerran leikkiin ryhtynyt niin ei kannata näköjään sitten lipsua. Turhan hankalaksi menee sekä itsellä, että lapsella.

 

["aloittaja"]

Toinen yö takana; nukahti illalla vartissa (oli pirteämpi kuin ekana iltana niin varmaan siksi). Ei itkenyt, mutta sellaista kitinää piti ja yritti pyytää peittoa taas päälle jne, vettä ei pyytänyt kertaakaan. Sitten nukahti ja viideltä heräsi, huusi pari kertaa peittoa pois/päälle ja jatkoi uniaan kun ei reagoitu. Eikä siis itkenyt, mutta sitä samaista kitinää, mikään hätä hänellä ei ollut.

Ja sitten aamulla herättiin kellonsoittoon. Levänneinä! Wuhuu!!

 

["aloittaja"]

Takapakkiyö... Nukahti ilman itkuja tosi nopeasti, mutta oli itse rämplännyt kännykän herätyskellon soimaan puol neljän jälkeen aamulla ja siihen sitten heräsi... Ja meni varmaan taas lähes tunti, ennen kuin nukahti. Kerran tuli sängystä pois, mutta vietiin tiukasti takaisin ja sanottii, että nyt on yö ja nyt nukutaan. Oltiin kaikki sitten niin koomassa, että noustiin ylös vasta ysiltä...

Mutta joo, illalla pitää tarkistaa, ettei herätyskelloja ole ensi yöksi viritetty..

 

[Eedla]

Kiva juttu että saitte homma toimimaan. Toivottavasti ei tuu kovin paljon takapakkia kun vauva syntyy. Sitten joudutte valvoa kahden kanssa.

 

["aloittaja"]

Kiva juttu että saitte homma toimimaan. Toivottavasti ei tuu kovin paljon takapakkia kun vauva syntyy. Sitten joudutte valvoa kahden kanssa.

Sitten menee mies esikon kanssa toiseen huoneeseen valvomaan ja minä jään vauvelin kanssa meidän makkariin. Jospa se siitä