Esikko nukutettu omaan sänkyyn, kuopus ei.. jne.. tulos:

["hmm"]

Eli tässä vertailut:

-esikko nukutettu omaan sänkyyn pienestä pitäen, aamuyöstä nukahti sänkyyn rinnalle. 6 kk omaan huoneeseen joka ihan meidän vieressä ja matkaa n. 3 metriä sägystä hänen sänkyyn.

-kuopus nukutettu kaksi vuotiaaksi tissin kanssa meidän sänkyyn.

Tuloksena on siis se, että tuo 5 vuotias haluaa edelleen meidän viereen joka yö herätessään.
Kuopus on nyt n. kuukauden halunnut aina mennä omaan sänkyyn nukkumaan ja nukkuu siellä hyvin aamuun saakka.

-esikko vähensi/vähennettiin tissiä vuoden jälkeen, imetys loppui kokonaan 1,5 vuotiaana.
-kuopus on nyt kohta 2,5 v syö edelleen pari kertaa päivässä

Esikon "uhma" oli huomattavasti hankalampi vaikka perusluonteeltaan huomattavasti neuvottelukykyisempi. Negatiivistentunteiden käsittely edelleen hankalampaa kuin kuopuksella.
Kuopuksella "uhmaa" ei sen suuremmin ole, erittäin tempperamenttinen persoona, mutta sitä ei pidä sotkea uhmaan. Käsittelee negatiiviset tunteet enää satunnaisesti tissin kanssa, muuten handlaa ne hienosti itse.

Harmittaa kovin kun esikon kohdalla en luottanut tarpeeksi siihen omaan vaistooni vanhempana ja toiminut kuten kuopuksen kanssa.

Mutta näin meillä. Persoonat vaikuttavat lapsilla niin paljon toki myös. Toivon, että jos/kun kolmosen syliimme saamme luotan siihen miten meidän yhteinen toiminta rakentuu enkä hirveämmin kuuntele ulkopuolisten ohjeistuksia.

Onko muilla samanlaisia kokemuksia?

 

[Eedla]

meillä on lapset nukkuneet perhepedissä niin kauan kun on halunneet ja kumpikaan noista isommista ei oo koskaan harrastanu sitä että pitäis juosta yöllä meidän sänkyyn. nukkuvat koko yön omassa sängyssä omassa huoneessaan. Esikoinen oli 3,5 vuotias kun muutti pois perhepedistä ja keskimmäinen oli reilu 2 vuotias. Kuopus on nyt 1v8kk ja nukkuu meidän sängyssä toistaiseksi.

 

["aloittaja"]

Uskon, että lapsi siirtyy omaan sänkyyn kun on valmis. Harmittaa kun en esikon kohdalla ollut niin luottavainen itseeni.
No ihana lapsonen hän toki on, moni asia olisi vaan voinut mennä toisin.

Mutta näillä mennään ja viereen saa tulla niin pitkään kuin haluaa. Kuopus tosiaan haluaa aina iltaisin ehdottomasti omaan sänkyyn, kun esikoinen toivoisi aina välillä että saisi nukahtaakkin meidän viereen.

 

[as if]

En lähtis kovinkaan pitkälle mitään johtopäätöksiä tekemään. Lapset on pienestä asti kovin erilaisia, omia persooniaan.
Meillä on kaikki viisi nukutettu samalla lailla (pienenä imetysaikana vieressä, sitten omaan sänkyyn ja omaan huoneeseen) mutta niin vaan tälläkin hetkellä 5v nukkuu samassa huoneessa vanhempien kanssa (koska vaelsi omasta huoneestaan väliin potkimaan joka yö) mutta 2v tahtoo ehdottomasti nukkua yksin ja pimeässä. Isommista puhumattakaan.

 

["vieras"]

Kyllä se on ihan lapsesta kiinni. Meillä tuo 6-vuotias nukkuisi vieläkin vieressä jos antaisin, 3-vuotiaaksi nukkuikin vieressä. Kuopuksen kohdalla viisastuneena laitoin omaan huoneeseen jo puolivuotiaana, siitä lähtien meillä on nukuttu yöt heräämättä eikä tuo edes osaa vieressä nukkua.

 

["huh huh"]

Meilläpäs on aivan täysin päinvastaiset kokemukset.
Esikkoa ei nukutettu perhepedissä, eikä ole juuri koskaan halunnutkaan meidän sänkyyn. Uhma on ollut helppo.
Kuopus on taas aivan täysin päin vastainen. Imetetty pitkään perhepedissä, räiskyvä juonne etc