2v tuli taas hoidosta kasvot verinaarmuilla

["Manna"]

Tuossa otsikossahan se oleellisin jo onkin. Eli lapseni on hoidossa 10 pv/kk ja uusi tyttö (reilu 2v myös) aloitti hoidossa tammikuussa. Tyttö siis raapii ja lyö ja aina kohteena on poikani. Muita lapsia (3) tyttö ei kiusaa. Hoitajan mukaan mitään "ärsyttämistä" ei edes tarvita. Kysymys kuuluukin miten puuttua tähän? Hoitaja on koittanut keskustella tytön kanssa ja tytön vanhemmillekin on asiasta kerrottu. Pistää vihaksi, kun oma lapsi on rauhallinen, enkä halua, että alkaa pelkäämään hoitoa tai muita lapsia. Ymmärrän toki, että tyttökin on vielä pieni, mutta kiusaamista en hyväksy!

 

[hreagrae]

Hoitaja on koittanut KESKUSTELLA 2-vuotiaan kanssa? No jospa vaikka kokeilis jäähyä tai muuta rangaistusta, lelun poisottoa tms.

Munkin lapseni tullut pari kertaa päiväkodista naamassa verinaarmuja, mutta siellä asia on kyllä hoidettu ihan jäähyllä ja ne naarmut on jääneet siihen. Nyt se raapiva lapsi on yksi oman lapseni parhaimmista kavereista.

 

[---]

Oletko puhunut suoraan itse tytön vanhempien kanssa?

 

[Saakeli]

[QUOTE="Manna";29689059]Tuossa otsikossahan se oleellisin jo onkin. Eli lapseni on hoidossa 10 pv/kk ja uusi tyttö (reilu 2v myös) aloitti hoidossa tammikuussa. Tyttö siis raapii ja lyö ja aina kohteena on poikani. Muita lapsia (3) tyttö ei kiusaa. Hoitajan mukaan mitään "ärsyttämistä" ei edes tarvita. Kysymys kuuluukin miten puuttua tähän? Hoitaja on koittanut keskustella tytön kanssa ja tytön vanhemmillekin on asiasta kerrottu. Pistää vihaksi, kun oma lapsi on rauhallinen, enkä halua, että alkaa pelkäämään hoitoa tai muita lapsia. Ymmärrän toki, että tyttökin on vielä pieni, mutta kiusaamista en hyväksy![/QUOTE]

Ehdottomasti ei tuollaista tarvitse hyväksyä! Hoitajan velvollisuus on huolehtia siitä että lapsilla on turvallinen ympäristö.
Miten tytön vanhemmat ovat reagoineet asiaan?
Multa menisi niin hermo tuohon että jos kukaan muu ei saisi mitään aikaiseksi kävisin itse sanomassa sille tytölle että nyt loppui minun poikani raapiminen!

 

[Plum]

Meillä lapsen päikyssä oli myös jotain raapimista ja puremista, puolin jos toisin, jonkun aikaa. Hoitajat olivat kyllä ammattitaitoisia; kiinnittivät huomiota asiaan, juttelivat lapsille mitä tehdä jos joku ärsyttää, eivät päästäneet tilanteita kehittymään ja puuttuivat heti jos jotain oli tapahtumassa (erikoistarkkailua). Ja nyt on näköjään loppunut ainakin tällä haavaa. Ikävät oli naarmut niin omalla kuin toisellakin osapuolella. Paranivat kyllä. Kyllä me kotonakin puhuttiin asiasta. Lapsi 3v.

 

["Manna"]

En haluaisi alkaa neuvoa pph:ta lasten kasvatuksessa, kun paikka muuten on ihana ja lapsi kovasti hoitajasta tykkää. Tytön vanhempien kanssa en vielä ole keskustellut, mutta sitä itsekin ajattelin seuraavaksi. Tyttö tosiaan on vielä niin pieni ja ymmärtämätön, että keskustelu hänen kanssaan tuntuu turhalta.

 

["Manna"]

Siinä olen samaa mieltä, että hoitajan tulisi puuttua tilanteeseen heti riittävän tiukasti, tuntuu turhalta noin pienelle monen tunnin jälkeen alkaa mitään selittää.

 

[Ken guru]

[QUOTE="Manna";29689164]En haluaisi alkaa neuvoa pph:ta lasten kasvatuksessa, kun paikka muuten on ihana ja lapsi kovasti hoitajasta tykkää. Tytön vanhempien kanssa en vielä ole keskustellut, mutta sitä itsekin ajattelin seuraavaksi. Tyttö tosiaan on vielä niin pieni ja ymmärtämätön, että keskustelu hänen kanssaan tuntuu turhalta.[/QUOTE]

Ai. Minä sanoisin että pitää tuon raapijan erossa lapsestani niin kauan kun raapimista tapahtuu, ja ellei raapimista saada loppumaan, teen hoitajasta ilmoituksen ja siirrän lapseni pois hoitopaikasta. ARGH.

 

[kuulehan sie]

[QUOTE="Manna";29689164]En haluaisi alkaa neuvoa pph:ta lasten kasvatuksessa, kun paikka muuten on ihana ja lapsi kovasti hoitajasta tykkää. Tytön vanhempien kanssa en vielä ole keskustellut, mutta sitä itsekin ajattelin seuraavaksi. Tyttö tosiaan on vielä niin pieni ja ymmärtämätön, että keskustelu hänen kanssaan tuntuu turhalta.[/QUOTE]

No minkä ne vanhemmatkaan tuolle voi, kun eivät paikalla ole.

Hoitaja olkoon vaikka kuinka ihana, mutta kyllä se nyt vaan hänen tehtävä on paikalla olevana aikuisena tuo raapiminen estää.

 

[Ken guru]

No minkä ne vanhemmatkaan tuolle voi, kun eivät paikalla ole.

Hoitaja olkoon vaikka kuinka ihana, mutta kyllä se nyt vaan hänen tehtävä on paikalla olevana aikuisena tuo raapiminen estää.

Niinpä. En voisi kuvitellakaan että täällä töissä joku raapisi minua kasvoihin (tai muuallekaan). Miksi ihmeessä 2v:n tarvitsisi sellaista kestää?

 

["Manna"]

Joo, tietenkin se on hoitajan tehtävä. Tarkoitin lähinnä, etten ala neuvomaan MITEN siihen puuttuu. Ja siis en aio jatkossa tätä enää hyväksyä, siksi neuvojalle kaipailenkin!

 

[Coffee Break]

Ikävät oli naarmut niin omalla kuin toisellakin osapuolella. Paranivat kyllä. Kyllä me kotonakin puhuttiin asiasta. Lapsi 3v.

Meillä jäi arvet lapsen kasvoihin naarmuista. 2-vuotiaana sitä raapastiin ja nyt 9-vuotiaana on vielä "muistot" mukana hoitokaverista.

 

["Manna"]

Heh, siis neuvojanne..

 

[-]

Olen paska mutsi, mutta kehottaisin vastaavassa tilanteessa omaa lastani lyömään, raapimaan tai puremaan takaisin.
Itse olin kieltänyt omaa poikaani lyömästä tai tönimästä ketään. Päiväkodissa oli kuitenkin niitä, jotka sitä tekivät omalle pojalleni. Kilttinä hän ei tehnyt mitään takaisin näille tönijöille ja lyöjille. Kun asia selvisi minulle, sanoin lapselleni, että jos joku tulee kiusaamaan, niin lyö heti tai tönäise takaisin.
Pari kertaa se tais siellä tirvasta näitä "kiusaajia" ja se loppui sitten siihen se töniminen.

 

[Coffee Break]

No minkä ne vanhemmatkaan tuolle voi, kun eivät paikalla ole.

Hoitaja olkoon vaikka kuinka ihana, mutta kyllä se nyt vaan hänen tehtävä on paikalla olevana aikuisena tuo raapiminen estää.

Vanhemmat voi leikata lapsensa kynnet niin että niillä ei saa raavittua kaveria verille.

 

["Manna"]

Vanhemmat voi leikata lapsensa kynnet niin että niillä ei saa raavittua kaveria verille.

Näin! Ja itse vanhempana olen koittanut korostaa muiden kaunista kohtelua alusta saakka. KETÄÄN ei lyödä tai raavita!

 

[Ken guru]

[QUOTE="Manna";29689274]Näin! Ja itse vanhempana olen koittanut korostaa muiden kaunista kohtelua alusta saakka. KETÄÄN ei lyödä tai raavita![/QUOTE]

Niinpä. Sanon tuolle 1v:llekin tiukasti että: sinä et saa purra! Ja kyllä hän siitä muutaman kiellon ja puruyrityksen jälkeen jo uskoo.

 

[Wolt]

Meillä jäi arvet lapsen kasvoihin naarmuista. 2-vuotiaana sitä raapastiin ja nyt 9-vuotiaana on vielä "muistot" mukana hoitokaverista.

Meillä pojalla on arvet vieläkin vaikka on 12. Hippusen vajaa 3v:nä meni tarhaan ja siellä oli yks riivatun räyhähenki (juu kyllä. Hoitajat joutu usein komentaa sitä ja kiroili niin vietävän paljon että aikuisetkin kalpeni yms) oli pamauttanu poikaa lapiolla suoraan nenän varteen silmien väliin (se mihin tulee se silmälasien kaari).

Tulin hakee tarhasta ja kysyin et mistä tää jälki on tullut (siitä vuoti vielä verta) et mitä on tapahtunut?

Ai oho ei he tiedä..ai ei tiedä vaikka lapset leikki jalkojen juuressa.

Mut siellä oli muutenkin välinpitämätön meininki monessa asiassa (tein kyllä sitten ilmoituksen asiasta eteenpäin).

 

[-]

[QUOTE="Manna";29689274]Näin! Ja itse vanhempana olen koittanut korostaa muiden kaunista kohtelua alusta saakka. KETÄÄN ei lyödä tai raavita![/QUOTE]

Paitsi jos joku tekee sen ensin...
Puolensa on pidettävä. Joskus se vaatii sen, että antaa takaisin samalla mitalla.

 

["Asiaa"]

Kyllä mä ainakin vanhempana koen olevani vastuussa lapseni käytöksestä myös päiväkodissa, vaikka en paikalla olekaan. Mähän se kasvattaja kuitenkin olen.
Toki takapakkia aina välillä mennään ja huonoa käytöstä esiintyy, ja silloin on hoitajan velvollisuus huolehtia siitä ettei muillle aiheudu tästä haittaa.

Itsellä myös hiukan yli kaksivuotias, ja kyllä sille menee jakeluun suulliset ohjeet. Tietysti pitää asioita yksinkertaistaa ja selventää esimerkein ja toistaa, toistaa, toistaa, mutta lopulta se uusi sääntö vaikuttaa käyttäytymiseen. Toki joskus käyttäytyy huonosti, mutta silloin kyllä TIETÄÄ tekevänsä väärin.

Että ei sille raapijalle puhumisesta haittaakaan ole. Sävy vain saisi olla aika tehokas, ei mitään "miltä susta nyt tuntuu" -pehmistelyä.

 

["haaveilija"]

Olen paska mutsi, mutta kehottaisin vastaavassa tilanteessa omaa lastani lyömään, raapimaan tai puremaan takaisin.
Itse olin kieltänyt omaa poikaani lyömästä tai tönimästä ketään. Päiväkodissa oli kuitenkin niitä, jotka sitä tekivät omalle pojalleni. Kilttinä hän ei tehnyt mitään takaisin näille tönijöille ja lyöjille. Kun asia selvisi minulle, sanoin lapselleni, että jos joku tulee kiusaamaan, niin lyö heti tai tönäise takaisin.
Pari kertaa se tais siellä tirvasta näitä "kiusaajia" ja se loppui sitten siihen se töniminen.

Samoin tekisin itsekin, JOS aikuisten puuttuminen ei näytä riittävän. Tuntuu olevan viidakon lait hiekkalaatikolta lähtien, ja kertakaikkiaan jotkut lapset (ja aikuiset...) etsivät heikon (eli ei-puolustautuvan) kohteen johon purkaa omaa aggressiotaan. Se saattaisi "tasa-arvottaa" välejä.

 

[kyykkyvatkaaja! harmaana]

Mä en ymmärrä, miten ne lapset oppii raapimaan? Sory, että olen näin tyhmä, mutta en ole koskaan nähynt lasta, joka raapisi toista. Mistä he oppii tuollaista vihamielestä käytöstä vai onko kyseessä joku rajojenkokeilu?

 

["V ieras"]

Mun lapseni oli nipistelijä, valitettavasti. Pph laittoi jäähyrapulle istumaan joka ikisestä nipistyksestä. Ja kotona juteltiin ja käytiin asiaa läpi lapsen kanssa.
Jäähylle siksi, että se oli meillä kotonakin rangaistus huonosta käytöksestä.
Pari viikkoa nipistelyä hoidossa kesti ja sitten se loppui.

Meillä oli hoitajan kanssa hyviä keskusteluja tästä asiasta.
Onkohan ap.n lapsen pph jutellut tän tytön perheen kanssa?

 

[oikea osoite]

Minusta on perhepäivähoitajan asia hoitaa tuommoinen ongelma. Itse en menisi puhumaan raapijan vanhemmille, koska he eivät voi niitä tilanteita paikan päällä estää. Kuvittele itsesi siihen tilanteeseen, että sinulle sanotaan lapsesi käyttäytyvän hoitopäivän aikana ei-toivotulla tavalla. Mitä siinä voi tehdä? Puhuminen ei monesti tehoa noin pienen kanssa. Puhu pph:lle ja sano, että asialle on pakko tehdä jotain. Hän sitten voi keskustella raapijan vanhempien kanssa, jos ei itse saa ongelmaa hoidettua. Itse en myöskää sietäisi tuommoista ja vaatisin tilanteeseen muutosta.

 

["Riine"]

Mä en ymmärrä, miten ne lapset oppii raapimaan? Sory, että olen näin tyhmä, mutta en ole koskaan nähynt lasta, joka raapisi toista. Mistä he oppii tuollaista vihamielestä käytöstä vai onko kyseessä joku rajojenkokeilu?

Mä taas olen luullut että about joka lapsella on se vaihe kun käydään toiseen käsiksi? Ensimmäisenä kai äitiin, revitään hiuksista, raavitaan tai läpsitään.

Mä olen omilleni ihan pienestä pitäen ollut hyvin tiukkana siitä että minua ei läpsitä tms. edes leikillään. Lasten isä piti mua ihan tiukkapipona "kun eihän tuo yksivuotiaan lyönti edes satu, sehän on vaan hassua..." Joo-o, mutta ei se lapsi sitä koon muutosta tajua, se vaan oppii että lyöminen on hassua. Ja sallittua.

Vaikeampi se myöhemmin on kitkeä pois. Eivätkä jotkut kitkekään, olen myös hiekkalaatikolla saanut huomata. Ketuttaa ne "nooh, Jamiiiii, hei" narisijat jotka eivät edes yritä toden teolla saada kakaraansa kuriin.