2,5vee ei ota minulta vastaan lohdutusta :`( .. kiintymyssuhteen häiriö?

[loddee]

eli, meille syntyi ennen joulua vauva. jotenkin ajan mittaan pojasta on tullut enemmän "isin poika" ja nyt olen huomannut, että satuttaessaan AINA haluaa mieluummin mennä isin luo, jos isi on kotona. Jos ollaan kahdestaan pojan kanssa, niin ei aina halua ottaa vastaan lohdutusta. Olen miettinyt onko normaalia? Tuntuu välillä kurjalta, kun lapsi ei halua minulta lohdutusta

 

[manimoni]

No, ihan normaalia Lapsilla tulee niin äiti kuin isi vaiheita, ja toisilla myös niitä vaihteita et raivarit pitää saada vaan purkaa itsekseen. Don't worry
Meilläkin jopa pienimmällä oli vaihe, ettei äiti kelvannu lohtuttamaan, ja nyt taas kelpaa paremmi ku hyvin.

 

[sama täällä]

Meillä kans sama tilanne, paitsi ilman vauvaa (tosin tulollaan on...). On niin isänsä perään.. Antaa kyllä minun lohduttaa, jos isä on poissa. Tuntuu välillä pahalta. En tiedä onko joku vaihe vai.... jos vaikka kaatuu, haluaa heti isän, tai menee isän syliin. Minun ei saa edes koskea.

 

["vieras"]

On ihan normaalia, lapsilla on näitä kausia jolloin toinen vanhemmista on paremmassa huudossa kuin toinen. Ymmärrän kyllä, että tuntuu varmasti kurjalta. Uskon kyllä, että menee ohi ja kohta on tilanne toisinpäin!

 

["noh"]

Kaverin poika oli tuon ikäisenä (aloitti aikaisemmin) myös tuollainen, että vain isä kelpa kaikkeen. Äiti menetteli silloin kun olivat kahestaan. Luulisin että on ihan normaalia, eikös noita vaiheita tule ja mene. Pikkusisaruksen saapuminen perheeseen ja äidin huomion jakaminen on tietysti kovin stressaavaa esikolle, ja voinee sekin vaikuttaa käytökseen yhdessä "normaalin" vaiheen kanssa.

 

["Yks"]

Meillä poika 2-v ihan samanlainen, tosin meillä ei ole vauvaa, isosisko kylläkin. Isi on se, joka kelpaa jos saa valita. Itse koen, että pojalla on hyvä luottamus isäänsä ja jotenkin ehkä tuolla käytöksellään protesoi, että isi ei ole päivisin kotona. Lisäksi isi antaa helpommin herkkuja ja isin kans tehdään enemmän arjesta poikkeavia kivoja asioita kun taas äidin kans voi olla päivisin välillä vähän tylsää jos äiti tekee paljon kotitöitä jne.

Kyllä sitä isiä huudetaan yleensä silloin, kun itse en anna jotain kiellettyä periksi ja aina ei tosiaan anna minun lohduttaa, mutta yleensä kyllä siinä vaiheessa tulee halimaan, kun tajuaa ettei se isi aina ole paikalla.

Meillä varmasti vaikuttaa asiaan myös se, että itse olin jossain välissä muutaman kuukauden töissä ja isi oli kotona.

 

[ja]

ihan normaalia. Mulla on poikia ja se kausi tulee, että vain se samaa sukupuolta oleva vanhempi eli isä kelpaa. Missään ei kyllä tuolla perusteella ole mitään vikaa.
Meidän 3v sanoo toisinaan, ettei tykkää yhtään äidistä, tykkää vain isistä. Sanon aina, että ei sinun tarvitse tykätä, minä rakastan silti. Sit sitä rupeaa aina naurattamaan<3