2,5v pari viikkoa ilman äitiä?

[mimmu]

Hei! Mulle tarjoutui tilaisuus lähteä nyt keväällä kahdeksi viikoksi sinkkutätini seuraksi Kanarialle. Täti pyysi muitta mutkitta mukaan ja lupasi maksaa matkan (kun sukan varteen hällä on kertynyt aika lailla) mutta sellaisena ikisinkku-ikäneitinä ei hänelle päähän pälkähtänytkään, että meidän poika on silloin vasta 2,5v eli tosi pieni vielä. Vastasin hänelle, että harkitsen asiaa.

Nyt kyllä kovasti, itsekkäästi, tekisi mieli lähteä ilmaiseksi lomalle... Mutta en millään haluaisi jättää poikaa kahdeksi viikoksi miehen kanssa kahdestaan. Tiedän, että he kyllä pärjäävät vallan mainiosti kahdestaan sillä mieheni ei ole mikään kädetön lapsenhoidossa, olen ollut kaksi kertaa yön yli -työmatkalla ja kaikki on mennyt silloin aivan loistavasti, samoin jos olen ollut kipeänä niin mies on kantanut koko vastuun pojan hoidosta. Tammikuussa olin päivä Tukholmassa -risteilyllä ja sekin meni hyvin pojalla & isillä. Poika ei tunnu kaipaavan mua jos mua ei ole näköpiirissä, eli tyytyy oikein hyvin isänsä seuraan ja hellyyteen.

Silti mua vaan mietityttää, että kun tuon ikäiset on kaikenlaisille asioille herkkiä ja alttiita, että aiheutankohan mä pojalle jonkun ison trauman häviämällä kahdeksi viikoksi pois maisemista??? Jonkun psykologisen trauman tms.? Mun mieheni sanoo, että hänen kannaltaan reissuni on täysin ok eikä häntä yhtään harmita tai huoleta hänen oma jaksaminen pojan kanssa kahdestaan, mutta hänkin mietttii että onko niin pitkä ero äidistä pojalle hyväksi?

Uskallanko siis lähteä reissuun vai en?? Osa kavereista on sitä mieltä että ehdottomasti, osa kavereista sanoo, että poika kärsii erosta.

 

[maissihiiri]

No entäs jos lähtisit vaan viikoksi? Se ei musta ole liian pitkä aika, mutta tuo 2 viikkoa kuulostaa aika pitkältä, ihan jo omankin ikävän kannalta.

 

[ep]

kehityspsykologiassa sanotaan, että lapsi voi olla ensi sijaisesta huoltajastaan yhtä monta vuorokautta erossa kuin hänellä on ikävuosia ilman, että lapsen perusturvallisuus järkkyy.

 

[minttu]

Kyllä lapsi selviää, mutta ikävöi todella paljon. Meillä mies oli parin viikon työmatkalla ja 3v.lle se oli todella kova paikka. Pelkää edelleen kaikenlaisia jäämisiä ja eroja. Heräilee öisin vain varmistamaan, että olemme paikalla. Ja erityisesti pelkää, että isä "häviää" jonnekin. Vaikka koitimme pitää yhteyttä puhelimella, jne että lapsi tiesi kokoajan, ettei isä ole hylännyt, jäi siitä jonkinlainen "negatiivinen muisto"

 

[ei kannata]

En kyllä jättäisi 2,5v yksin isänsä kanssa. TUo ikä on sellainen että tulee eroahdistusta ja muuta, joten varmasti kärsii henkisesti kun ihmettelee missä äiti on. Lapsellahan ei tuossa iässä ole ajantajua joten kaksiviikkoa tuntuu lapsesta tosi pitkältä ajalta.
ITse olin ekaa kertaa pois kotoa kun tyttömme oli nelivuotias, lähdin silloin pitkäksi viikonlopuksi Lontooseen, sen ikäiselle lapselle pystyy selostamaan että mihin äiti lähtee ja koska äiti tulee sieltä kotiin.

 

[ep]

ja siis ensisijaisia huoltajia voi olla tästä näkökulmasta vain yksi

 

[Hanna-Ankka]

Mä muistan, miten itse olin viikon äkkilähdöllä kun tytsy oli 1,5v ja tytsy otti siitä aika kovasti siipeensä, ei sen jälkeen hyväksynyt lainkaan, että olisin missään muualla kuin kotona, ja hän istui tiiviisti mun sylissä. Aina tuli itku, jos lähdin vaikka illalla jumppaan. 2,5v tajuaa eron vielä selvemmin.

Onnistuisiko, että miehesi ja lapsesi lähtisivät myös matkalle mukaan? Ihan omarahoitteisesti tai voithan kysyä että voisiko tämä rikas sukulaisesi avustaa koko perheen matkassa sen sijaan että maksaisi sun maksasi kokonaan? Selosta hänelle tilanne, tajuan kyllä että lapseton vanhempi nainen ei tajua perheellisen elämäntilannetta.

 

[coatrack]

Ehdottomasti EN lähtisi, on liian pitkä aika pienelle lapselle varsinkaan kun mitään pakkoa ei ole.

 

[mene mene]

kehityspsykologiassa sanotaan, että lapsi voi olla ensi sijaisesta huoltajastaan yhtä monta vuorokautta erossa kuin hänellä on ikävuosia ilman, että lapsen perusturvallisuus järkkyy.

ja tää nyt on sit vaan täyttä paskaa!
Mee vaan kyllä sä "lomaa" saat välillä pitää. ei se lapsi siitä mitää traumoja saa vaikka joku helveti typerä psygologi on kirjan kirjottanu miten lapsi kuuluu kasvattaa...
Ärsyttää suunnattomasti ku joku ihan oikeesti lukee kirjasta tai muusta että miten kasvatan lapseni.... YÄÄÄK

 

[vieras]

Mä olen ollut jokaisesta lapsesta jossain vaiheessa "liian aikaisin" erossa ja "liian pitkään". Isä on meillä ollut läheinen ja arjessa todellakin mukana aina vaikka minä olenkin kotona lasten kanssa ollut. Hyvin on mun reissut menneet, tietysti kotiin tullessa tippa on linssissä itse kullakin mutta sehän kuuluu asiaan. Mitään päivä- saati viikkokausia kestäneitä reaktioita tms. ongelmia ei ole tullut.

Mene ihmeessä ottamaan pieni breikki itsellesi, isä ja poika varmasti nauttivat ajastaan kaksin miesten kesken. Ihanaa olla taas täällä kun on välillä poiskin.

 

[vieras]

Yksinkertaisesti; mä en lähtis!!

 

[sutinasussu]

Hmm vaikea dilemma. Kaksi viikkoa olisi ollut minulle aikoinaan ehkä liian pitkä aika olla erossa. Mutta toisaalta irtiotto voisi tehdä hyvää ja lapsi olisi kuitenkin ISÄNSÄ kanssa, joten en usko ongelmia syntyvän.
Ja jos kaksi viikkoa mietitytää, olkaa vain viikko

 

[pia]

poikahan on isänsä kanssa kotona eli hyvässä ja turvallisessa paikassa

 

[ddd]

minä en edes harkitsisi!!!

 

[anni]

Mä en pystyisi olemaan viikkoakaan saati kahta erossa lapsesta. Yksi vuorokausikin tekee tiukkaa. Mutta sinä tiedät itse teidän perheen dynamiikan. Jos isällä on lapseen ainakin lähes yhtä luottavainen suhde kuin sinuun niin ei kai siitä lapselle mitään traumaa aiheudu. Jos siis itsestäsi tuntuu että sinä ja lapsi sen kestätte niin mene ihmeessä.

 

[no]

herranjumala. tottakai voit lähteä. onhan naiset nykyään esim armeijassa. sielläkin ollaan pari tai peräti kolme viikkoa putkeen.
sähän jättäisit teidän lapsen omalle isälleen. eli lapsi jäisi kotiin.
tolla periaatteella että kaks yötä poissa kun on kaks vuotias, niin ketään ei vois käydä ikinä missään tai sitten maailmassa on tosi paljon häiriintyneitä lapsia millä on ties mitä traumoja.
hyvää matkaa, pidä kiva reissu.

 

[psykologi]

kehityspsykologiassa sanotaan, että lapsi voi olla ensi sijaisesta huoltajastaan yhtä monta vuorokautta erossa kuin hänellä on ikävuosia ilman, että lapsen perusturvallisuus järkkyy.

No tämä oppikirja on mennyt kyllä multa ohi kahdessa eri yliopistossa.
Kyllä tuo varmaan ihan hyvä nyrkkisääntö on, mutta tilanteet vaihtelevat todella paljon. Tässä tapauksessa lapsella on ISÄ. Ainakin meillä isä on oikeasti yhtä tärkeä kuin äiti. Jos toinen meistä on ollut muutaman yön työmatkalla niin ei ole ollut mitään ongelmaa. Hoitoon en jättäisi kuin yhdeksi yöksi omaa 2-vuotiastani (siis en sanoa, että on väärin jos muut niin tekevät)

Jos äiti on rättipoikkiväsynyt niin on parempi olla kaksi viikkoa Kanarialla lepäämässä kuin hajota kotiin. Mutta kyllä minäkn olen sitä mieltä, että kaksi viikkoa on todella pitkä aika. Miten pärjäät itse erossa niin pitkään? Voisitko ehdottaa tädille, että tulet vain toiseksi viikoksi?

 

[meillä]

ei ainakaan tälläinen tulisi kuulonkaan. Maksimissaan olen pitänyt v-loppua jos on ollut pakottava tarve päästä heilumaan jonnekkin ja niin on ollut vain kerran, kun käytiin miehen kanssa katsomassa keikka. Tietenkin se on oma päätöksesi, mutta punnitse mikä on tärkeää ja miten lapsi reagoi pariin viikkoon. Itse olen miettinyt noita viikon reissuja siirtää niin että lapsi on jo 4-5 vuotias. 2.5 vuotias on tosi pieni.

 

[AP]

Tää vahvistaa mun ajatuksia... Miehen kanssa ollaan ajateltu, että meidän budjetti antaisi myötä viikon reissuun, varsinkin jos täti avustaisi edes osan. Täti nimenomaan haluaa seuraa päiväretkille ja iltaisin illalliselle, joten nuohan olisi aika helposti järjestettävissä kun poika on isänsä seurassa. Täytyy vain sumplia asiaa. Totta puhuen kyllä 2vk lomareissu tuntuu mustakin aika pitkältä... ilman muksua. Oma ikävä jo olisi aika suuri. Toivotaan, että saadaan jotenkin tädin kanssa sovittua että voitaisiin lähteä koko porukka mutta samalla voisin olla myös hänen "seuraneitinään".

 

[justiina]

toivottavasti ap:lla nyt järki voittaa, ettei jätä 2 viikoksi lastaan.

 

[maissihiiri]

Tää vahvistaa mun ajatuksia... Miehen kanssa ollaan ajateltu, että meidän budjetti antaisi myötä viikon reissuun, varsinkin jos täti avustaisi edes osan. Täti nimenomaan haluaa seuraa päiväretkille ja iltaisin illalliselle, joten nuohan olisi aika helposti järjestettävissä kun poika on isänsä seurassa. Täytyy vain sumplia asiaa. Totta puhuen kyllä 2vk lomareissu tuntuu mustakin aika pitkältä... ilman muksua. Oma ikävä jo olisi aika suuri. Toivotaan, että saadaan jotenkin tädin kanssa sovittua että voitaisiin lähteä koko porukka mutta samalla voisin olla myös hänen "seuraneitinään".

No niin, tuohan olis varmasti kaikista paras ratkaisu, pääsis mies ja lapsikin lomailemaan

 

[no]

mitäs jos lapsi ja isä tulis viikoks mukaan ja sä jäisit vielä toiseks viikoks sinne?
saisit samalla vähän omaa rauhaa ja aikaa.

 

[psykologi]

Tää vahvistaa mun ajatuksia... Miehen kanssa ollaan ajateltu, että meidän budjetti antaisi myötä viikon reissuun, varsinkin jos täti avustaisi edes osan. Täti nimenomaan haluaa seuraa päiväretkille ja iltaisin illalliselle, joten nuohan olisi aika helposti järjestettävissä kun poika on isänsä seurassa. Täytyy vain sumplia asiaa. Totta puhuen kyllä 2vk lomareissu tuntuu mustakin aika pitkältä... ilman muksua. Oma ikävä jo olisi aika suuri. Toivotaan, että saadaan jotenkin tädin kanssa sovittua että voitaisiin lähteä koko porukka mutta samalla voisin olla myös hänen "seuraneitinään".

Mulla on ollut perhe mukana samoista syistä muutamalla ulkomaan työmatkalla. Ainoa mikä on jäänyt väliin on ryypiskely ja se ei ole haitannut tässä elämäntilanteessa ei jaksa kiinnostaa muutenkaan. Mies on yleensä vuokrannut auton ja ovat käyneet lähikauypungeissa vauvan/lapsen kanssa kaksin.

 

[bell]

Tää vahvistaa mun ajatuksia... Miehen kanssa ollaan ajateltu, että meidän budjetti antaisi myötä viikon reissuun, varsinkin jos täti avustaisi edes osan. Täti nimenomaan haluaa seuraa päiväretkille ja iltaisin illalliselle, joten nuohan olisi aika helposti järjestettävissä kun poika on isänsä seurassa. Täytyy vain sumplia asiaa. Totta puhuen kyllä 2vk lomareissu tuntuu mustakin aika pitkältä... ilman muksua. Oma ikävä jo olisi aika suuri. Toivotaan, että saadaan jotenkin tädin kanssa sovittua että voitaisiin lähteä koko porukka mutta samalla voisin olla myös hänen "seuraneitinään".

No niin, tuohan olis varmasti kaikista paras ratkaisu, pääsis mies ja lapsikin lomailemaan

Täähän kuulostais ihan loistavalta idealta!!! Toivottavasti pystytte sen toteuttaan!

 

[Allu-]

Mä en pystyis jättää lastani kahdeks viikoks, en sit millään. Tulis liian suuri ikävä..

Mutta toi kuulostaa hyvältä, että poika ja mies tulisi mukaan reissuun.