16v ja raskaana

[apua]

perinteinen tarina. irtosuhteita+ ei ehkäisyä.
ainahan sitä kuvitteli ettei lapsia vain tule. niihin vaaditaan työtä ja tahtoa. mutta turhahan sitä näin jälkeenpäin on ajatella.

testin siis tein vähän aika sitten. menkat myöhässä. kiertoni ei ollut tasainen koska olin lopettanut e-pillerit loppukeväällä. kahta viivaahan se näytti.
Ei edes itku auttanut. Siskolleni joka on aina auttanut minua kaikessa soitin ensimmäisenä. Hän tuli samantien hakemaan minut ja ilmoitti olevansa valmis tekemään mitä tahansa takiani. Yritin itselleni uskotella että testi oli virheellinen, näin väärin. Kaksi päivää ja teen uuden!

Vaihtoehtojahan mulla on kolme. Minkäs valitsen? Aina sitä koitti olla niin aikuinen ja halusi näyttää muille että kyllä mä pärjään. tavallinen lapsuus jäi mun osalta vähän lyhyeks. Tän päätöksen edessä mä tunsin olevani vielä tosi tietämätön ja pieni lapsi. Lapsi, joka nukkui kotona Peppi Pitkätossu lakanoissa tietämättä mistään mitään.

Sisko oli tosi huolissaan vaan mun alamahan järkyttävästä pistävästä kivusta. Alkuvuodesta jouduin sairaalaan alavatsakipujen takia missä todettiin kohdussa jonkinlainen repeämä. Olisiko siis mahdollista kohdunulkoinen raskaus? Pitäisikö mennä jo lääkäriin?

Ja tyhmänä kyselen, jos teillä olisi teini- ikäinen tytär joka ilmoittaisi olevansa raskaana, miten haluaisit hänen ilmoittavan tästä?
ihan ensimmäisenä mulla ei ainakaan tullut mieleen kertoa asiasta äidilleni. meillä kun ei hirveän lämpimät välit ole. Kaikennäköistä äiti on kuulemma jo "joutunut kestämään minun takia". Se, että reilu vuosi sitten, minut raiskattiin, oli minun vika. "taas kaikkia sossu-juttuja!!" kuului vain =)

Mutta moni varmaankin ajattelee että herrasjestas 16v eikä ehkäsyä edes osaa käyttää. ymmärrän kyllä. näköjään pitää oppia kantapään kautta.

 

[linnu]

voi sua,tsemppiä,kyl uskon et kaikki järjestyy!

 

[vieras]

Hmm. Kirjoitus viittaa vähän vanhempaan henkilöön, eikä 16 vuotiaaseen...
Mutta sinun asemassa tekisin abortin.

 

[äiti x]

Ehkä sä voisit kirjoittaa äidilles kirjeen missä kerrot asiasta. Sosiaalitsto kyllä auttaa saamaan asunnon jos tarvitset, ja toimeentulon. Mutta jos et ole varma pidätkö lasta, sun on toimittava nopeasti

 

[butalis]

Hmm. Kirjoitus viittaa vähän vanhempaan henkilöön, eikä 16 vuotiaaseen...
Mutta sinun asemassa tekisin abortin.

mietin ihan samaa, sis ton kirjoittajan iän suhteen

 

[apua]

Hmm. Kirjoitus viittaa vähän vanhempaan henkilöön, eikä 16 vuotiaaseen...
Mutta sinun asemassa tekisin abortin.

mietin ihan samaa, sis ton kirjoittajan iän suhteen

kyllä ihan 16 olen. sitä on aina joutunut vaan yrittään oleen aina vanhempi mitä on.

 

[Kohta kolmen äiti]

Hmm. Kirjoitus viittaa vähän vanhempaan henkilöön, eikä 16 vuotiaaseen...
Mutta sinun asemassa tekisin abortin.

mietin ihan samaa, sis ton kirjoittajan iän suhteen

Joo, kirjoittaja ei todellakaan ole 16 vuotias. Selvästi huomaa sen.

 

[apua]

Ehkä sä voisit kirjoittaa äidilles kirjeen missä kerrot asiasta. Sosiaalitsto kyllä auttaa saamaan asunnon jos tarvitset, ja toimeentulon. Mutta jos et ole varma pidätkö lasta, sun on toimittava nopeasti

kiitos ideasta. en usko että äiti arvostaa kirjettä mut helpompi se olis itselle ainakin.

 

[tiiru]

Laita vaikka tekstiviesti tai kirje. Äitisi haluaa varmaan sitten jutella kanssasi ja toivottavasti tukee sinua päätöksessäsi oli se mikä tahansa.
Uskon että sinusta on äidiksi jos itse uskot siihen, niinkuin kaikista muistakin äideistä.
Tsemppiä jatkoon, kaikki järjestyy kyllä! :hug:

 

[a]

Aika kypsästi näytät kuitenkin asiaa pohtivan tuon ikäiseksi. Eikä se ehkäisykään sataprosenttinen ole. Mieti tarkkaan, minkä vaihtoehdon kanssa pystyt itse parhaiten elämään ja toteuta se. Jos teet abortin, niin onneksi nykyään se ei tarkoita lapsettomuutta ja voit jatkaa elämääsi asteen verran henkisesti vanhempana. Jos taas päätät pitää lapsen, on siinäkin monia hyviä puolia vaikka sen jälkeen et enää samalla tavalla olekaan vapaa viettämään huoletonta nuoruutta. Ja sittenhän on vielä adoptiokin..

Ankeaa että äitisi suhtautuu noin. Ei tulisi mieleenkään syyllistää omia tyttäriä jos heidät raiskattaisiin! Ehkä siis lienee parasta pohtia asiaa jonkun sellaisen aikuisen kanssa, jonka koet rakentavammaksi ihmiseksi ja kertoa sitten asiasta äidillesi kun olet päätöksesi tehnyt. Itse tietenkin haluaisin tyttärieni kertovan minulle asiasta heti ja voitaisiin sitten pohtia yhdessä tilanteen eri puolia.

Mitä alavatsakipuihin tulee, niin mene ihmeessä nyt sinne lääkäriin. Se voi olla oire myös keskenmenosta ja muutenkin on parempi katsoa kuin katua.. VOImia ja kaikkea hyvää sinulle!

 

[apua]

Aika kypsästi näytät kuitenkin asiaa pohtivan tuon ikäiseksi. Eikä se ehkäisykään sataprosenttinen ole. Mieti tarkkaan, minkä vaihtoehdon kanssa pystyt itse parhaiten elämään ja toteuta se. Jos teet abortin, niin onneksi nykyään se ei tarkoita lapsettomuutta ja voit jatkaa elämääsi asteen verran henkisesti vanhempana. Jos taas päätät pitää lapsen, on siinäkin monia hyviä puolia vaikka sen jälkeen et enää samalla tavalla olekaan vapaa viettämään huoletonta nuoruutta. Ja sittenhän on vielä adoptiokin..

Ankeaa että äitisi suhtautuu noin. Ei tulisi mieleenkään syyllistää omia tyttäriä jos heidät raiskattaisiin! Ehkä siis lienee parasta pohtia asiaa jonkun sellaisen aikuisen kanssa, jonka koet rakentavammaksi ihmiseksi ja kertoa sitten asiasta äidillesi kun olet päätöksesi tehnyt. Itse tietenkin haluaisin tyttärieni kertovan minulle asiasta heti ja voitaisiin sitten pohtia yhdessä tilanteen eri puolia.

Mitä alavatsakipuihin tulee, niin mene ihmeessä nyt sinne lääkäriin. Se voi olla oire myös keskenmenosta ja muutenkin on parempi katsoa kuin katua.. VOImia ja kaikkea hyvää sinulle!

Abortti kävi mielessäni useasti. Kuitenkia ajatus siitä, että "olen 16, ammattikoulu alkaa ihan kohta, asun kotona, lapsella ei olisi isää" tuntuu tyhmältä. Lapsi ei sovi nykyiseen elämäntilanteeseeni. Mähän olen lapsi itsekkin vielä! mutta toisaalta, ajatus että teen sitten lapsia kun oon aikuinen, olen töissä, naimisissa jne jne. en välttämättä saa silloin lapsia. tämähän voi olla ainut kerta. ei sitä koskaan tiedä.

 

[Kifa]

Jos olet tullut raskaaksi nyt, niin sehän on jo itsessään todiste hedelmällisyydestäsi eli ihan varmaan voit saada lapsia myöhemminkin. Monethan teettävät lukuisia abortteja ja tulevat silti aina uudestaan raskaaksi, eli pelko siitä ettei saisi lapsia tulevaisuudessa ei ole todellakaan pätevä syy pitää lasta joka ei muuten olisi toivottu.

 

[vieras]

Miltä adoptio kuulostaisi?

 

[kitt]

Miltä adoptio kuulostaisi?

Tätä minä kyllä kannatan sinun tapauksessasi, tai sitten huonompana vaihtoehtona abortti. Olet tosiaan vielä lapsi itsekin ja ansaitset elää huoletonta elämää vielä.

 

[Kifa]

Ja mitä tulee äitisi suhtautumiseen, niin pakkohan sinun on jossain vaiheessa hänelle kertoa kumminkin, ainakin jos harkitset lapsen pitämistä tai adoptiota. On ikävää jos hän suhtautui tuohon raiskausasiaan noin ikävästi, mutta toisaalta häntäkin pitää ymmärtää. Vanhemmalle on aina kova paikka tajuta ettei ole kyennyt suojelemaan lastaan pahoilta asioilta ja aina niistä kuitenkin itseään syyttää.

 

[apua]

Jos olet tullut raskaaksi nyt, niin sehän on jo itsessään todiste hedelmällisyydestäsi eli ihan varmaan voit saada lapsia myöhemminkin. Monethan teettävät lukuisia abortteja ja tulevat silti aina uudestaan raskaaksi, eli pelko siitä ettei saisi lapsia tulevaisuudessa ei ole todellakaan pätevä syy pitää lasta joka ei muuten olisi toivottu.

kiitos valaisusta =)

 

[vieras]

no mimmone se penis oli? Oliks se iso ees?

 

[apua]

Miltä adoptio kuulostaisi?

aborttia en haluaisi tehdä, lapsen pitäminenkin tuntuu väärältä koska minulla ei ole tarjota lapsella sitä, mitä hän tarvitsee. adoptio siis kuulosti parhaimmalta. mutta ainoastaan kuulosti. en ikinä pystyisi elämään asia kanssa. toisaalta sitä toivoo sitten vain lapsen parasta. ehkä se olisi sitä lapselle.

 

[OnniKeiju]

Päätöksen voi tehä vaan sinä.
Mä tulin raskaaks 17 vuotiaana. Ehkäisynä oli pillerit. Joka ikisen otin tarkasti.
Äiti ja isi huusi ku palosireenit. :/
Pidin vauvan.
Monesti oon miettiny minkälaista elämä olis jos olisin abortin tehny ( aika oli varattuna jo, kävin jo toimenpidettä edeltävässä lääkärin tarkastuksessa ). Mutta onnellinen ja tyytyväinen oon tähän elämään.
Nyt mulla on kolme lasta, ammati ja työpaikka. Oon todella onnellinen

 

[vieras]

Miltä adoptio kuulostaisi?

aborttia en haluaisi tehdä, lapsen pitäminenkin tuntuu väärältä koska minulla ei ole tarjota lapsella sitä, mitä hän tarvitsee. adoptio siis kuulosti parhaimmalta. mutta ainoastaan kuulosti. en ikinä pystyisi elämään asia kanssa. toisaalta sitä toivoo sitten vain lapsen parasta. ehkä se olisi sitä lapselle.

Niin minustakin adoptio, jos koet ettet voi kasvattaa häntä..abortti tuntuisi varmasti pahemmalta..

 

[apua]

Päätöksen voi tehä vaan sinä.
Mä tulin raskaaks 17 vuotiaana. Ehkäisynä oli pillerit. Joka ikisen otin tarkasti.
Äiti ja isi huusi ku palosireenit. :/
Pidin vauvan.
Monesti oon miettiny minkälaista elämä olis jos olisin abortin tehny ( aika oli varattuna jo, kävin jo toimenpidettä edeltävässä lääkärin tarkastuksessa ). Mutta onnellinen ja tyytyväinen oon tähän elämään.
Nyt mulla on kolme lasta, ammati ja työpaikka. Oon todella onnellinen

kiitos kovasti vastauksesta jätitkö sit opiskelut kesken ja opiskelit lapsen syntymän jälkeen? tietokin jo siitä ettei ole ainut tälläinen "erilainen" helpottaa<3

 

[Kifa]

Adoptio on raskas päätös, mutta jos sen pystyy viemään läpi niin myös erittäin suuri rakkauden osoitus lasta kohtaan. Että pystyy luopumaan lapsestaan silloin kun ei pysty itse tarjoamaan sille hyvää elämää. Suomessa on kuitenkin paljon vanhempia joille se vauva olisi niin äärettömän tervetullut.

Sosiaalitukien turvin varmasti pystyisit itsekin lapsen kasvattamaan, mutta kovaa työtä ja omistautumista ja monesta asiasta luopumista se vaatii. Myöskin omien vanhempien ja läheisten tukea, eli siksikin asiasta pitäisi keskustella heidän kanssaan. Moni vanhempi tuossa tilanteessa haaveilee saavansa vihdoinkin omaa aikaa kun lapset ovat lentämässä pois pesästä, eivätkä erityisesti ilahdu siitä että perheeseen ilmestyykin yksi hoidettava lisää (on sitten toki niitäkin jotka vastaavasti haluavat mahdollisimman pian lapsenlapsia, mutta mehän emme voi tietää mitä sinun vanhempasi ajattelevat).

 

[vieras]

itse toki päätät!

 

[OnniKeiju]

Päätöksen voi tehä vaan sinä.
Mä tulin raskaaks 17 vuotiaana. Ehkäisynä oli pillerit. Joka ikisen otin tarkasti.
Äiti ja isi huusi ku palosireenit. :/
Pidin vauvan.
Monesti oon miettiny minkälaista elämä olis jos olisin abortin tehny ( aika oli varattuna jo, kävin jo toimenpidettä edeltävässä lääkärin tarkastuksessa ). Mutta onnellinen ja tyytyväinen oon tähän elämään.
Nyt mulla on kolme lasta, ammati ja työpaikka. Oon todella onnellinen

kiitos kovasti vastauksesta jätitkö sit opiskelut kesken ja opiskelit lapsen syntymän jälkeen? tietokin jo siitä ettei ole ainut tälläinen "erilainen" helpottaa<3

Jätin koulun kesken. Jatkoin myöhemmin, mutta keskeytin lopullisesti ihan toisesta syystä. Vaihdoin alaa ja valmistuin =)
Terveydenhoitaja koulussa kysy että haluanko jutella jonku samassa tilanteessa olevan kans ja toisen raskaana olevan koululaisen luvalla anto numeron mulle ja sain juttuseuraa. =)

 

[apua]

Päätöksen voi tehä vaan sinä.
Mä tulin raskaaks 17 vuotiaana. Ehkäisynä oli pillerit. Joka ikisen otin tarkasti.
Äiti ja isi huusi ku palosireenit. :/
Pidin vauvan.
Monesti oon miettiny minkälaista elämä olis jos olisin abortin tehny ( aika oli varattuna jo, kävin jo toimenpidettä edeltävässä lääkärin tarkastuksessa ). Mutta onnellinen ja tyytyväinen oon tähän elämään.
Nyt mulla on kolme lasta, ammati ja työpaikka. Oon todella onnellinen

kiitos kovasti vastauksesta jätitkö sit opiskelut kesken ja opiskelit lapsen syntymän jälkeen? tietokin jo siitä ettei ole ainut tälläinen "erilainen" helpottaa<3

Jätin koulun kesken. Jatkoin myöhemmin, mutta keskeytin lopullisesti ihan toisesta syystä. Vaihdoin alaa ja valmistuin =)
Terveydenhoitaja koulussa kysy että haluanko jutella jonku samassa tilanteessa olevan kans ja toisen raskaana olevan koululaisen luvalla anto numeron mulle ja sain juttuseuraa. =)

eli siis pohjaltakin voi nousta huipulle !
itse olen menossa nuorten psykiatriselle osastolle juttelemaan lähiaikoina. ihan siis sen takia että raiskauksen myötä aloin kärsiä paniikkihäiriöstä mikä yleensäkkin lähtee juttelemalla asiasta ammattiauttajan kanssa. tätä kautta hän voisi ohjailla oikeiden ihmisten luokse ja voisin siis saada jonkin näköistä vertaistukea.
Ei kyllä oikeastaan harmita yhtään vaikka sainkin opiskelupaikkani yli 600 joukosta mistä minut mukaan lukien valittiin vain 25 opiskelijaa. sinnehän menee. katsellaan sitten parin vuoden päästä jos jotain alkaisi opiskelemaan