14-vuotias tyttöni pudotti pommin- raskaana!

[QUOTE="vieras";26455729]
Ketjun vastauksissa on mainittu tuhat ja yksi kertaa a) lapsen pitäminen, ja b) abortti. Entäs se kolmas vaihtoehto, eli adoptio? Siitä taisi olla yhdessä tai kahdessa vastauksessa. Aloituksessa käy ilmi, että tyttö ei halua aborttia, mutta haluaako pitää lapsen itse? Jos tyttö on ehdottomasti aborttia vastaan, niin ei einut vaihtoehto ole pitää lasta itse. Se vaatii tietenkin tytöltä paljon, mutta kuitenkin vähemmän kuin vielä itsekin lapsena lapsen saaminen.
[/QUOTE]

Ei se adoptioon lapsen antaminen ole niin simppeli juttu kuin palstoilla aina annetaan ymmärtää. Se tarkoittaa kuitenkin pitkää raskausaikaa raskauden mukanaan tuomine mahdollisine vaivoineen, synnytystä (joka voi olla myös vaikea ja kivulias) - ja synnytysken jälkeen kestää aikansa, ennen kuin keho palautuu. Vauvan pois antaminen voi kolahtaa noin nuorelle jälkikäteen, ja on tosi kurja, jos alkaa katua sitä ratkaisua silloin, kun adoptiota ei voi enää perua. Pahimmillaan teini voi jopa kuvitella, että voisi kuitenkin pitää yhteyttä lapsen kanssa, tai jopa, että saisi joskus lapsen takaisin. Epätoivoisessa tilanteessa ja raskaushuuruissa aikuinenkin voi ajatella vähän höpsöjä, saati joku 14-vuotias. Adoptio on usein vaikea ja raskas päätös aikuisellekin - nuorelle, melkein lapselle, se voi olla lopulta paljon raskaampi, jopa traumaattinen, vaikka etukäteen näyttäisi toiselta.

Ja sitten taas, jos ei oikeasti haluakaan lasta, ei halua äidiksi, mutta kuitenkin synnyttää lapsen eikä voikaan antaa tätä pois. Tällöin voi käydä niin, että nuoren elämä menee ihan sekaisin ja pilalle, samoin lapsen, kun teini onkin tahtomattaan "joutunut" vanhemmaksi liian aikaisin. Synnytyssairaalassa ja vasta synnyttäneenä voi yliarvioida omat voimavaransa ja jaksamisensa, jopa luulla haluavansa jotain, mitä ei oikeastaan haluakaan.

 

minä AIVAN VARMASTI pakottiaisin aborttiin!! eipä olisi muuta vaihtoehtoa. Ja sitten käsittelemään vaikka minne psykologille asiaa vaikka porukassa ja aikamoiseen arestiin ja kieltoihin sais sopeutua!

Mä en pakottais, mutta vahvasti suosittelisin, ei tuon ikäisten LASTEN kuulu saada lapsia.

 

Pakottamista ei voi käyttää keneenkään mutta luotan siihen että (herra varjelkoon etten IKINÄ joudu!!) jos tuohon tilanteeseen joutuisin niin tyttäreni luottaisivat minun kokemukseeni ja sanaani siitä että abortti on tuossa tilanteessa ainoa järkevä vaihtoehto.

Aivan hirveää ajatella että mä voisin olla neljän vuoden päästä tuossa tilanteessa... :O

 

molemmilla noista elättää kyllä hyvin lapsen, varsinkin jos saa asua vielä kotona.

Veikkaampa että nuo teini-äidit joiden lapset ovat huostaanotettu on juuri näiden äitien lapsia jotka ovat yrittäneet painostaa aborttiin ja kun tyttö ei ole suostunut niin sitten on käännetty selkä...

Minusta on aika hurja ajatus se, että isovanhemman pitäisi elättää sekä oma että oman lapsen lapsi. Okei, joillekin se sopii, mutta minusta ei pitäisi pitää sitä minään selviönä ja vaatia, että vanhempi elättää ja asuttaa teininsä, joka päättää pitää lapsensa. Silloin on korkea aika sen teinin aikuistua ja alkaa kantaa vastuu itsestään ja siitä lapsestaan.

 

Minusta on aika hurja ajatus se, että isovanhemman pitäisi elättää sekä oma että oman lapsen lapsi. Okei, joillekin se sopii, mutta minusta ei pitäisi pitää sitä minään selviönä ja vaatia, että vanhempi elättää ja asuttaa teininsä, joka päättää pitää lapsensa. Silloin on korkea aika sen teinin aikuistua ja alkaa kantaa vastuu itsestään ja siitä lapsestaan.

Eikös tuossa vicyn tekstissä ollut ideana, että teiniäiti elättää lapsensa mutta saa vain asua kotona..

Musta on myös aika hurjaa se, että jos lapsi pamahtaa raskaaksi eikä halua aborttia tehdä, niin äidit joko a) pakottavat lapsen aborttiin tai b) tyyliin kääntävät selkänsä koko lapselle. Jättävät toisen oman onnen nojaansa "itseppä soppas keitit".
Ja jos taas taloudellisesti ja asumisen puolesta lasta auttaa, niin se on palstan mukaan lapsen kannustamista lisääntymään.
En ikinä vois omalle tyttärelle selkää kääntää jos raskaaksi tulis 14-vuotiaana. Tottakai kaikin keinoin häntä auttaisin, järki kuitenkin päässä pitäen. En alkaisi lapsenlapselle siis äidiksi, vaan isoäidiksi. Ja varmaan hyvin mielelläni pitäisinkin heidät asumassa luonani, kun potkisin pellolle..

Noh, jokainen tyylillään.

 

Aika "paha" tilanne. Toisaalta kun ajattelee niin 14 vuotias on vielä lapsi itsekin. Tuon ikäinen ei varmasti vielä kokonaan ymmärrä sitä miten suuri vastuu voi olla pienestä vauvasta. Sinuna keskustelisin asiasta mitä kaikkea vauva tarvitsee ettei käy niin että synnytyksen jälkeen kun tyttäresi huomaa että kaverit ja kaikki jää kakkossijalle niin tuuppaa vauvan sinulle.
Tokihan se on tietty selvää että varmasti sitten haluatkin vauvaa hoitaa en sitä epäile, mutta käykö siinä niin että sinulla on sitten ns. "kaksi lasta" joista hoidat toista itse ympäri vrk.
(olipa hankala selittää)
Itse tosin olen sitä mieltä jos minulla nyt olisi tuon ikäinen tytär ja peruskoulukin vielä kesken ja lapsuus en olisi ollenkaan iloinen asiasta ja varmaan yrittäisin puhua lastani ympäri aborttiin niin pahalta kuin se kuulostaakin. Omia lapsia kun ehtii tehdä myöhemminkin ja kun on tarpeeksi kypsä siihen.

 

Eikös tuossa vicyn tekstissä ollut ideana, että teiniäiti elättää lapsensa mutta saa vain asua kotona..

Musta on myös aika hurjaa se, että jos lapsi pamahtaa raskaaksi eikä halua aborttia tehdä, niin äidit joko a) pakottavat lapsen aborttiin tai b) tyyliin kääntävät selkänsä koko lapselle. Jättävät toisen oman onnen nojaansa "itseppä soppas keitit".
Ja jos taas taloudellisesti ja asumisen puolesta lasta auttaa, niin se on palstan mukaan lapsen kannustamista lisääntymään.
En ikinä vois omalle tyttärelle selkää kääntää jos raskaaksi tulis 14-vuotiaana. Tottakai kaikin keinoin häntä auttaisin, järki kuitenkin päässä pitäen. En alkaisi lapsenlapselle siis äidiksi, vaan isoäidiksi. Ja varmaan hyvin mielelläni pitäisinkin heidät asumassa luonani, kun potkisin pellolle..

Noh, jokainen tyylillään.

Ihan niinkuin olisin lapselle selän kääntämisen ja oman onnensa nojaan jättämisen kannalla ollut... hohhoijaa taas.

Kirjoitin, että minusta ei voida pitää selviönä, että jokainen äiti pitää lapsensa ja lapsensa lapsen kotonaan asumassa -eihän se aina ole edes mahdollista! Ehkei ole tilaa, ehkä oma työssäkäynti häiriintyy jos talossa on vauva, jne jne.

Ja jos se teini haluaa vauvansa pitää, niin eikös siihen kuulu opetella tulemaan omillaankin toimeen? Kai se oma asuntokin on osa sitä?

Kai sitä teiniä voi tukea vaikkei saman katon alla asukaan?

 

EI se abortti ole mikään kamala juttu!
Itselle tehty kahdesti eikä yhtään kaduta tai sureta. Oikeat päätökset.
Nyt elämä onnellista ja neljä haluttua lasta saatu.

 

Ihan niinkuin olisin lapselle selän kääntämisen ja oman onnensa nojaan jättämisen kannalla ollut... hohhoijaa taas.

Juu, enpä puhunutukaan että sinä olisit.
Vaan tässä ketjussa aika moni muu.

 

Juu, enpä puhunutukaan että sinä olisit.
Vaan tässä ketjussa aika moni muu.

Ok, sujuvasti vain lainasit just mun tekstiä tuohon, siitä tämä päättelyni.

 

Ok, sujuvasti vain lainasit just mun tekstiä tuohon, siitä tämä päättelyni.

Jep, kun vastasin viestiisi. Sen jälkeen tein uuden kappaleen, johon kirjoitin omaa viestiäni. Vai olisiko pitänyt kirjottaa kaks kertaa peräkkäin?

No joo, sama se

 

Anna lapselle mahdollisuus.!!

 

Minä soittaisin heti huomenna neuvolaan ja kertoisin asian, he voisi siellä osallistua ja auttaa pohdinnoissa kun heillä on tietopaketit aiheesta. Tytöltä koittaisin selvittää yhdyntöjen ajankohtia - jos niissä on ajallisesti eroa niin ultrassa voi määritellä raskauden keston ja siitä voi yrittää päätellä jotain isästä.

 

Jos se nyt mitenkään lohduttaa, niin tuostakin tilanteesta voi selvitä ihan ok. Mieheni on syntynyt 15-v teiniäidille, isästä ei tietoa. Ihan on anoppi onnistunut kunnon miehen siitä kasvattamaan, vaikka ei se varmaan helppoa ole ollut.

 

Jep, kun vastasin viestiisi. Sen jälkeen tein uuden kappaleen, johon kirjoitin omaa viestiäni. Vai olisiko pitänyt kirjottaa kaks kertaa peräkkäin?

No joo, sama se

hei get over it, ei kai tuo nyt noin vakavaa ole?

 

Kuka kannustaa lapsiaan lisääntymään? Ei mielestäni kukaan tässä ketjussa. Vahinko on käynyt ja sitä lähdetään purkamaan, ei kukaan kannusta 14-vuotiasta hankkiutumaan raskaaksi.

Miksi teiniäiti heti syrjäytyy? Omat olemassa olevat ystävät pysyvät, tai eivät. Usein niin nuoremmilla kuin vanhemmilla äideillä se uusi ystäväpiiri koostuu toisista äideistä. Uusia ystäviä löytää myös, ei äitiys tarkoita heti yksinäisyyttä. Oli ikää 15 tai 35-vuotta.

14-vuotias on vasta lapsi, mutta silti hänellä on itsemääräämisoikeus kehoonsa. Etkö yhtään mieti sitä, mitä se voi nuorelle tehdä jos hänet vasten tahtoaan aborttiin pakotettaisiin? Onhan se helpotus, kun itse ei tarvi mummoutua, mutta syvät jäljet se voi jättää lapseen, vaikka et sitä itse näe tai kuule.

Minua vähän arveluttaa nämä "Saattaa jättää syvät jäljet" -puheenvuorot. Elämässähän nyt harva tulee helpolla pääsemään. Eikö pitäisi ajatella kokonaiskuvaa, siis mikä on tälle 14-vuotiaalle parhaaksi? On ihan varmaa, ettei 14-vuotias ymmärrä, mitä kaikkea lapsen saaminen pitää sisällään. Ymmärtääköhän monet täysin, miten nuoresta tässä on kuitenkin kyse? 14-vuotias ei ole valmis äidiksi. Nyt on tämän äidin tehtävä selittää se lapselleen.

 

Ensikotia suosittelen mikäli lapsesi päättää pitää vauvan. Toki tyttö tarvitsee sinun tukeasi mutta parhaan tuen annat henkisenä ohjaajana ja äitiyteen kasvamisen tukijana. Ensikoti antaa loistavat (joskin laitosmaiset) puitteet kaiken opetteluun.

Ystävä sai 15v lapsen, jaksoi hyvin muutaman kuukauden kunnes huomasi, että entinen elämä veti enemmän puoleensa. Asuivat siis mummon luona. No mummohan hoiti poikaa ja käytännössä kasvatti tämän vaikka äidiksi sanottiinkin ystävääni. Poika on nyt kouluikäinen ja jälkiä korjaavat edelleen, vaikka lapsi asunut jo muutaman vuoden äitinsä kanssa, joka kylläkin tänä päivänä hoitaa hommansa erityisen hyvin. Toinen tarina onkin sitten se miten tämä mummo kokee asiat nyt, hän kasvatti ja hoiti kunniallisesti vauva-, taapero- ja eskari-ikäisen ja kun tytär oli OMASTA MIELESTÄÄN valmis, lapsi "otettiin pois". Monimutkaisia juttuja.

 

Sukulaisen puoliso on 15-vuotiaiden teinivanhempien tuotos ja ihan fiksu, menestynyt, hyvin voiva nelikymppinen ihminen. Eli ei sen syntyvän lapsen elämä aina pieleen mee ja em.esimerkin vanhemmat on edelleenkin yhdessä.

 

Miten niin helvetti soikoon tää on provo? On muuten nähty ennenkin!

Kun olin kasilla, vuotta vanhempi tyttö oli maha pyöreenä koulussa. Oli vuoden, eli mun ysin äitiyslomalla ja oli sitten amiksessa samaan aikaan.

On ollut saman miehen kanssa ja heillä on nykyisin perhe ja on kolmekymppisiä.

Siitä, teini vanhemmuudesta VOI selvitä ja hyvinkin. Jos lasta ei olisi tullut, hän olisi valmistunut vuotta aiemmin ammattiinsa. Itsehän jätin leikin kesken ja valmistuin vasta aikuisena toiseen ammattiin...

Siskoni niin ikään yläasteella pudotti raskaana pommin ja joutui aborttiin. Kalvaa yhä vaikka myöntää että ei olisi äitimme tukemana selvinnyt, eipä kukaan oo tainu ehjänä selvitä äitimme tuella aikuiseksi asti...


Voimia ja paljon keskustelua ja avun tarjoamista. Teillä ei varmaan rahaa kamalasti ole, mutta on sitä mahdollista selvitä. Jos lapsen isä ei ole kuvioissa on äärettömän rankkaa varsinkin myöhemmin. Koulua voi käydä äitiysloman alkuun asti ja löydätte jonkun ratkaisun ysin lopun suorittamiseen vauvankin kanssa. Nuori äiti on samat lomta kuin aikuinenkin äiti vauvan kanssa ja sitten lapsi on mahdollista laittaa hoitoon ja opiskella ammtti ja olla samalla ihan hyvä, nuori äiti.

Sitä oman vapauden mennä, tulla, olla ja tehdä kannattaa käydä läpi ennen kuin viikkoja tulee liikaa kasaan lapsen kanssa. Olisi ihan hirveän tärkeää että tyttäresi olisi pian sellaisten nuorien äitien kanssa tekemisissä, jotka voi ihan oikeasti ketoa miltä tuntuu kun vapaailta koittaa -kaikille muille paitsi äidille. Ja että jos lapselle ei ole hoitajaa (sinäkin lie työiässä ja velvoitettu niihin hommiin) sitten on vaan unohdettava omat tekemisen halut ja odotettava että lapsi kasvaa. Ja kun rohkeasti lähtee vauvan kanssa etsimään uusia piirejä, sitä keksii vauva ja lapsiystävällistä iloa elämään.

Omassa nuoressa vanhemmuudessa suurin ongelma oli lapsen huomattavasti vanhempi isä, joka käy nykyään neljättäkymmentä ka yhä häikäilettomästi tökkää lapsen hoitoon, kelle vaan, jotta voi bilettää. Se kävi joo töissä ja oli läsnä, mutta sodathan siitä tuli ja suuret kun liian usein oli se bilettäminen.

 

Mä yrittäisin takoa järkeä tytön päähän että tekee abortin. Se on ainoa rakastavan ja välittävän äidin vaihtoehto kun lapsi on 14 v vasta!

 

Kamala tilanne.
Ei ketään voi aborttiin pakottaa, mutta kyllä mä kaikin keinoin yrittäisin manipuloida siihen.

14-vuotiaat ei yleensä osaa eikä heidän edes tarvitsekaan ajatella nokkaansa pidemmälle, miten sellaisesta olisi kasvattajaksi?
Enkä kyllä toivo yhdenkään 14-vuotiaan joutuvan kasvamaan tuollaiseen tilanteeseen.
Varsinkaan kun isästäkään ei ole varmuutta, en henk.koht edes miettisi jatkavani raskautta jos en edes siittäjästä olisi varma.
Mun mielestä se on siinä kohtaa juuri sitä vastuunkantoa, vaikka sitten oman mielenterveyden uhalla.

Mutta..onhan noita murrosikäisenä lisääntyviä ja isättömiä lapsia aina ollut, hyvinkin osa pärjänneet, tosin niissä tapauksissa taitaa olla isovanhempien ansiota.
Teinin äidiltähän tässä myös paljon vaaditaan.
Tsemppiä vaan, mitä ikinä sitten tapahtuukin.

 

En tiedä miten 14vuotias jaksaa/pärjää uhmaikäisen lapsen kanssa,tai onhan sitten "jo" 17vuotta, Kun itsekin kasvatusalan ammattilaisena ja 29vuotiaana olen aika ulalla kuinka toimia.

 

Mikä häpeä, kun isästä ei varmuutta. En kehtaisi olla tuon ikäisenä raskaana, varsinkaan jos isästä ei varmuutta.

 

Lapsihan tyttäresi vielä on, mutta lastensuojelu tulee mukaan kuvioihin ja lapsesi suorittaa todennäköisesti tenttimällä siten ysiluokan. Ole rinnalla ja tue.

 

[QUOTE="vieras";26455225]Voimia.
Olen pahoillani, mutta ehkä onkin hyvä asia ettei isästä ole varmuutta. Ehkä jonkin nuoren pojan vanhemmat säästyy sitten siltä harmilta. Mikäli isä sattuis olemaan täysi-ikäinen, niin sitten kynitte sen puhtaaksi ja uhkaatte poliisilla, jos ei maksa. Ainakin vauvalle turvataan taloudellisesti hyvä tilanne siinä tapauksessa. Lapselle en toivoisi sellaista vastuuta kannettavaksi(koska poika ei voi päättää abortista), itsehän tyttö on kuitenkin seksiin kai suostunut? Oppii ainakin, että seksistä raskautuu ja on tarkempi jatkossa mitä tekee.
Surullista kuitenkin, että noin nuorena on ns. elämä eletty pitkäksi aikaa.. jos päätätte pitää vauvan.[/QUOTE]

Tuota. Ei säästy harmilta, ei. Jos lapsi syntyy, isyyden selvittäminen on. Ei ne pojatkaan voi aina vaan jättää huolehtimatta ehkäisystä ja tä'män päivän nuorille iahn varmasti kaikkialta tulee tieto, että jos ei oo huppua, ei oo turvaa elareiltakaan.
Jos lapsen isä on +18v homma voi mennä syyttäjälle aika helpolla. Silloin kyseessä on lapseen sekaantuminen. On yleistä, lähes sääntö, että jopa yli 20v miehet käy korkkaamassa jopa 14v nuorempia tyttöjä.

Luultavasti tyttö on tiennyt mitä tapahtuu, mutta on mahdollista myös se, että tuon ikäinen ei vielä täysin käsitä mitä tapahtuu, kun homma alkaa. Ja ainakaan meijen ukolla ei mene montaa sekunttiakaan kiihottuneena lastin purkuun, jos näin rumasti sanotaan. Pahimmillaan tämä raskauteen johtanut touhu on voinut olla todella ikävä, liakinen, hyväksikäyttävä toimitus.

Joten. Isä täytyy ottaa esiin ja myös poikaa ajatellen se on opikeasti parempi tehdä nyt kuin sitten kun 19v päästä lapsi alkaa itse tonkia asioita tai tämä tuleva äiti päättää jossain vaiheessa että nyt iskä sä jaat vastuuta. Tieto heti, että on lapsi antaa pohjaa elämälle myös pojalle. Se ei varmasti ole hyvä, jos nyt vaikka 16v saa 26v tietää että sillä on lapsi ja siinä vaiheessa sillä on ehkä oma elämä ja perhe joka voi hajota tollasesta paljastuksesta.