10kk ikäiset päiväkodissa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "tiia"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="Minna";27127917]Vau mitä psykologiaa... Yhtä tyhjä tuo väite kuin "se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa" -sananlaskun viljely jokaisessa ristiriitatilanteessa.[/QUOTE]

Heh no yleensä te... tai siis ne jotka noista herneen nokkaan vetävät, siis kalikka kalahtaa lausahduksista, ovat nimenomaan niitä, joille asia nimenomaan, jos sallitte; "kalahti.
 
Minäkin taas ihmettelen. Itse olen ja olin täysin yksin lapsen kanssa.
Säästin ETUKÄTEEN jotta pystyin olemaan kotona - lapsi meni PPH:lle 1 v 4 kk iässä.
Sen jälkeen tein 8 kk 4-päiväistä viikkoa.
Jos vanhempia on KAKSI ja kahden tulot on ihan ihmeellistä ettei kotona voi olla ainakin tuota tai tosiaan pidmepäänkin. Taloudellisesti, siis.
Se kaipuu duuniin ja aikuisten pariin on eri juttu...
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä myös;27127921:
Pahoittelen, olen niin tottunut puhumaan itsestäni lapselle kolmannessa persoonassa, että teen sitä täälläkin. Kun sanoin "Äiti pysyy hyväntuulisena" takoitin lähinnä itseäni. Ei ollut tarkoitus yleistää.

Kyllä tuota niin usein kuulee, että hyvin voi yleistääkin. Useammin tosin ehkä kuulee puhuttavan siitä, että lapsiaan jaksaa paremmin, kun pääsee töihin päiviksi. Sehän se tosin vasta huolestuttavaa olisi, jos töiden jälkeenkään ei jaksaisi katsella lapsiaan...
 
[QUOTE="Mamaa";27127250]Kyllä täällä palstamammat voi taas pönkittää egoaan kun voi sanoa, että minä teen kuten iltasanomien tutkimus käskee ja pidän lapseni kotona niin pitkään, kun tutkimus käskee (pahimmassa tapauksessa lapsi kasvaa täysin ilman sosiaalisia taitoja, kuten itselleni kävi), ja samalla haukun muita äitejä jotka haluavat (/eivät voi/ei ole varaa) viedä lapsensa aikaisemmin tarhaan. Köyhät ihmiset eivät ole ihmisiä, eikä heillä ole oikeutta lapsia tehdä. Köyhänä tarkoitan nyt ihmisiä, joilla on asuntolaina, eikä varaa elää vain toisen palkalla + tuilla.[/QUOTE]


Asiaa!
 
Heh no yleensä te... tai siis ne jotka noista herneen nokkaan vetävät, siis kalikka kalahtaa lausahduksista, ovat nimenomaan niitä, joille asia nimenomaan, jos sallitte; "kalahti.

Eli jos joku sanoo sulle, että mutsis on vosu ja poikasi jälkeenjäänyt, ei kannata vetää hernettä nenään, koska silloin kalahtaa? Ei kannata reagoida oikeastaan mihinkään mitenkään tai vastustaa mitään, koska aina joku nyökyttelee tietäväisenä, että no niin, toi ei ole sinut itsensä kanssa mutta minäpäs olen. *huokaus*
 


Niinpä. Tämän palstan mukaan asuntolainaa ei saisi olla jotta voit olla lapsen kanssa kotona. Asunto pitää myydä ja muuttaa vuokralle. Et saa olla miehen elätettävä. Ei ole myöskään suotavaa elää toimeentulotuella jotta et ole muiden työssäkäyvien palstamammojen elätettävänä.
Mutta töihinkään ei voi mennä jos lapsi on alle kolmevuotias tuntematta omantunnontuskia ja olematta vastuuton äiti.
 
Lapset olivat 11 kk ja 2,5 v. kun lähtivät hoitoon. Asutaan maalla, täällä ei ole leikkikavereita lapsilla. Menivät pieneen ryhmikseen, jossa on kyllä pidetty sylissä yllin kyllin. Rahallisesti oltais varmaan pärjätty jotenkin, mutta kieltämättä toinenkin palkkapussi tuntuu kivalta.
Lapset saivat leikkikavereita ja äiti haastetta ja aikuiskontakteja. Itse voin paljon paremmin kuin kotona ollessa, ja uskon että sillä on suuri merkitys lapsille.
Minkäänlaista valittamista en hoidosta keksi, ja lapset lähtisivät sinne vapaapäivinäkin!
 
[QUOTE="Minna";27128008]Eli jos joku sanoo sulle, että mutsis on vosu ja poikasi jälkeenjäänyt, ei kannata vetää hernettä nenään, koska silloin kalahtaa? Ei kannata reagoida oikeastaan mihinkään mitenkään tai vastustaa mitään, koska aina joku nyökyttelee tietäväisenä, että no niin, toi ei ole sinut itsensä kanssa mutta minäpäs olen. *huokaus*[/QUOTE]

No henkilökohtainen loukkaus on toki asia erikseen, mutta tiedät sen varmaan itsekin. Taisivat vaan perustelut loppua.
 
[QUOTE="Minna";27128008]Eli jos joku sanoo sulle, että mutsis on vosu ja poikasi jälkeenjäänyt, ei kannata vetää hernettä nenään, koska silloin kalahtaa? Ei kannata reagoida oikeastaan mihinkään mitenkään tai vastustaa mitään, koska aina joku nyökyttelee tietäväisenä, että no niin, toi ei ole sinut itsensä kanssa mutta minäpäs olen. *huokaus*[/QUOTE]

Toisille ihmisille tuntuu olevan todella vaikeaa erottaa toisistaan "aina" ja "yleensä".
 
Se on kummallista, että ei saa olla ääneen sitä mieltä, etteivät noin pienet kuulu päiväkotiin. Ja puhutaanpa mistä maasta tahansa, mielipiteeni pysyy samana.

Ja kommentit, että "pysyy äiti paremmalla tuulella" jne...todella surullista.
 
Ja eikö teitä yksinkertaisesti sureta se, että näette lasta niin vähän! Jos lapsi on aamusta viiteen asti päiväkodissa, on yhteistä aikaa vain hetki illalla ennen nukkumaanmenoa. Minusta aivan kamalaa! Lapsen kehityksestä menee paljon ohi, mutta eniten niitä lasten touhuja ja juttuja! Niiden seuraaminen on aivan mahtavaa minusta! En ikinä suostuisi jäämään tuosta paitsi. Ja lapsen ympärillä on paljon sekä aikuis- että lapsikontakteja, joten sosiaaliset taidot kehittyvät ihan varmasti kuten kuuluukin.
 
[QUOTE="Minna";27127905]Tuota mä en kyllä tajua. Luulisi, että kotona on mahdollisuus olla rento ja hyväntuulinen, kun kiire ja aikataulut eivät ahdista. Siitä on ainakin mulla rentous kaukana, kun töiden jälkeen illan muutamaan tuntiin pitää mahduttaa kotihommat, kauppareissut ja laatuaika lasten kanssa. Toki huono omatunto vähäisestä yhteisestä ajasta laittaa välttämään turhia yhteenottoja, mutta onko niin vaikeaa kestää omien lastensa seuraa ilman hermojen menetystä?

On kotona lapsia hoitavalle vanhemmalle kasvun paikka opetella sietämään arjen tylsyyttä ja lasten vaivalloisuutta ilman, että on pakko paeta töihin heti kun vähän tympii.[/QUOTE]

No sehän se, kun isoa osaa ei aikataulut ja ajoittainen kiire ahdista ollenkaan, päinvastoin, tuntuu mukavalta että on hommaa! Osa ihmisistä taas väsähtää jo parin tunnin työrupeamasta, eikä tämä osa sitten tajua että on olemassa ihmisiä, jotka oikeasti niistä töistään jopa tykkäävät.

Ja minä myös olen parempi VAIMO ja varmaan äitikin, kun mulla on sitä omaa AIKAA ja omaa RAHAA toteuttaa itseäni sen lasten-/kodin-/parisuhteen hoidon lisäksi.
 
Taas hiekka pöllyää kun on mammat hiekkalaatikolla "leikin" melskeessä.
Lempiaihe hiekkakakuille. :)
Meiän 9,5kk nukkuu vielä 3päikkäritkin niin eihän sitä vois mitenkään taivuttaa hoitopäivien muottiin.
 
[QUOTE="...";27129968]Se on kummallista, että ei saa olla ääneen sitä mieltä, etteivät noin pienet kuulu päiväkotiin. Ja puhutaanpa mistä maasta tahansa, mielipiteeni pysyy samana.

Ja kommentit, että "pysyy äiti paremmalla tuulella" jne...todella surullista.[/QUOTE]

Kummallista on myös se, ettei saa olla sitä mieltä että lapsi ei siellä päiväkodissa vahingoitu, varsinkin jos oma lapsi ei ole hoidosta millänsäkään. Aina joku kotimamma luulee tuntevansa mun oman lapsen mua paremmin... ;)
 
[QUOTE="...";27130163]Ja eikö teitä yksinkertaisesti sureta se, että näette lasta niin vähän! Jos lapsi on aamusta viiteen asti päiväkodissa, on yhteistä aikaa vain hetki illalla ennen nukkumaanmenoa. Minusta aivan kamalaa! Lapsen kehityksestä menee paljon ohi, mutta eniten niitä lasten touhuja ja juttuja! Niiden seuraaminen on aivan mahtavaa minusta! En ikinä suostuisi jäämään tuosta paitsi. Ja lapsen ympärillä on paljon sekä aikuis- että lapsikontakteja, joten sosiaaliset taidot kehittyvät ihan varmasti kuten kuuluukin.[/QUOTE]

No itse haen alle 2-vuotiaan lapseni kolmen jälkeen ja lapsi nukahtaa ysiltä. Äkkiseltään laskettuna tuossa tulee joka päivä 5-6tuntia yhdessäoloaikaa (+ aamun tunti). Mutta EIHÄN SE RIITÄ, tarkoittaa vaan sitä että minä en itse kasvata omaa lastani ja jään paitsi ihan kaikesta mitä lapsi tekee...
 
[QUOTE="vieras";27130218]No itse haen alle 2-vuotiaan lapseni kolmen jälkeen ja lapsi nukahtaa ysiltä. Äkkiseltään laskettuna tuossa tulee joka päivä 5-6tuntia yhdessäoloaikaa (+ aamun tunti). Mutta EIHÄN SE RIITÄ, tarkoittaa vaan sitä että minä en itse kasvata omaa lastani ja jään paitsi ihan kaikesta mitä lapsi tekee...[/QUOTE]

Minusta 5-6 tuntia on todella vähän yhteistä aikaa päivässä OMAN LAPSENSA kanssa.
 
[QUOTE="...";27130244]Minusta 5-6 tuntia on todella vähän yhteistä aikaa päivässä OMAN LAPSENSA kanssa.[/QUOTE]

No minusta ei. Kun laskee viikonloput ja lomat siihen vielä päälle, niin ihan hyvin pärjätään :) Ajattelitko ihan kotikoulun sitten aloittaa, et kai ajatellut lapsia kouluun sitten päästää?!
 
[QUOTE="vieras";27130264]No minusta ei. Kun laskee viikonloput ja lomat siihen vielä päälle, niin ihan hyvin pärjätään :) Ajattelitko ihan kotikoulun sitten aloittaa, et kai ajatellut lapsia kouluun sitten päästää?![/QUOTE]

Juu, en ajatellut. Ymmärrät kai itsekin eron..aika typerää argumentointia.
 
[QUOTE="...";27130290]Juu, en ajatellut. Ymmärrät kai itsekin eron..aika typerää argumentointia.[/QUOTE]

No en ymmärrä. Eihän se lapsi jonkun toisen lapseksi muutu mennessään kouluun? Ja sun mielestä 5-6h OMAN lapsen kanssa päivässä on ihan liian vähän.
 
[QUOTE="vieras";27130311]No en ymmärrä. Eihän se lapsi jonkun toisen lapseksi muutu mennessään kouluun? Ja sun mielestä 5-6h OMAN lapsen kanssa päivässä on ihan liian vähän.[/QUOTE]

Ei, mutta ikää tulee lisää jonkin verran siihen mennessä kun lapsi menee kouluun. Joten minusta on! Jos lapsi on 2v, olet todellakin paljon pois hänen elämästään. Päivittäin.
 
Niin ja meidän pk on tosi hyvä :) On vuoropäiväkoti ja hoito on porrastettu niin että lapsille jää hyvin aikaa. Lasten hoito on todella yksilöllistä. Saa nukkua päikkärit millon haluaa jne. Hoidossa voi olla kerrallaan vaan kaks lasta, tai sitten joskus harvoin 10 ja tietty hoitajia sen mukaan. Monesti mun lapsi on yksinkin ollut hoidossa esimerkiksi viikonloppuisin.
 

Yhteistyössä