noloin lahja minkä joku sukulainen tms on antanut vauvalle?

poika sai kummeilta joululahjaksi heijastimen ja 1v lahjaksi ei mitään, ei edes onnitteluja

Voi luoja. Ei voi muuta sanoa.

Mäkin oon pienessä mielessäni miettinyt, että jos joskus alkaisi odottamaan niin ketä pyytäisi kummiksi. Mun miehen veli on pois laskuista kun se on kans niin p.i.h.i ettei oo edes tosi.
Tiedän, että ei se lahjojen hinta oo tärkein, mutta ei sekään oo lapsesta kivaa jos on pihit kummit..
Mun pikkusisko sai joskus Titanic dvd:n kummeiltaan ja siinä ei ollut niitä rapisevia muoveja päällä mitkä niissä yleensä on niin tajuttiin, että olivat pihit kattoneet sen ensin. Jos olivat edes ostaneet, kai se oli omasta kaapista kaivettu.

Mä kannatan kierrätystä. Musta olis oikeesti kiva saada lahjaksi jotain kierrätettyä, jos lahja vaan muuten on mieleinen.
Kyl me vietiin vuosia sitten, ennen kuin oli omia lapsia, kummitytölle lahjaksi keinuhevonen, jonka edellinen asukas oli jättänyt asuntoon, johon muutin. Itselle ei ollut sille silloin käyttöä, joten musta se oli sopiva kummitytölle. En osannut ajatella, että ei voi antaa, kun on ilmaiseksi saanut.

Meillä on ihan yleisenä tapana, että kirja luetaan itse ensin ja sitten vasta joululahjaksi (mistäs sitä muuten tietää, kenelle se kirja sopii ja jos yks lukee siististi, ei se kirja siitä pilalle mene). Samoin jos ostetaan leffa, katsotaan se itse kerran ja lahjaksi lähtee. Näin siis koko suvulla tapana ja molemmilla puolilla (sekä miehen että mun).

Ei se DVD:kään siitä pilalle mene, jos sen katsoo itse ensin.

 

Meillä toi pienempi neiti sai 1v. lahjaksi anopilta ja appiukolta pussillisen hedelmiä Joo, olihan niille käyttöö, mut silti

Noihin sähköurkuihin mun on sanottava, et tosi pienestä pitäen lapset niistä tykkää. Meillä ei tosin kotona oo, mut mun porukoilla on mun ja siskon vanhat ja kovassa käytössä ovatki.

Minun mielestä pussillinen hedelmiä olisi huippulahja. Olisi ajateltu lastn parasta, terveellisiä hedelmiä. Mutta ei posliinikenkä tai munkkipussi ole lapsen parhaaksi.

 

Mun mielestäni on noloa ja mautonta arvostella lahjoja.

 

mie olen tainnu sit viedä useamman nolon lahjan jos vain arvokkaat lahjat kelpaa.

 

Mun mielestäni on noloa ja mautonta arvostella lahjoja.

Riippuu kyl mun mielestä lahjasta oikeesti. kyllä mä ainakin arvostelen jos poikavauvalle tuodaan lahjaksi TÄYSIN tyttölle kuuluva asu. mitä järkeä tuossakaan on. loju aikansa kaapissa ja laitoin pois sen. tuollon on kyllä aihettaki arvostelle. sama kun itse veisin poikavauvalle vaaleanpunaisen hameen..

 

poika sai kummeilta joululahjaksi heijastimen ja 1v lahjaksi ei mitään, ei edes onnitteluja

Voi luoja. Ei voi muuta sanoa.

Mäkin oon pienessä mielessäni miettinyt, että jos joskus alkaisi odottamaan niin ketä pyytäisi kummiksi. Mun miehen veli on pois laskuista kun se on kans niin p.i.h.i ettei oo edes tosi.
Tiedän, että ei se lahjojen hinta oo tärkein, mutta ei sekään oo lapsesta kivaa jos on pihit kummit..
Mun pikkusisko sai joskus Titanic dvd:n kummeiltaan ja siinä ei ollut niitä rapisevia muoveja päällä mitkä niissä yleensä on niin tajuttiin, että olivat pihit kattoneet sen ensin. Jos olivat edes ostaneet, kai se oli omasta kaapista kaivettu.

Mä kannatan kierrätystä. Musta olis oikeesti kiva saada lahjaksi jotain kierrätettyä, jos lahja vaan muuten on mieleinen.
Kyl me vietiin vuosia sitten, ennen kuin oli omia lapsia, kummitytölle lahjaksi keinuhevonen, jonka edellinen asukas oli jättänyt asuntoon, johon muutin. Itselle ei ollut sille silloin käyttöä, joten musta se oli sopiva kummitytölle. En osannut ajatella, että ei voi antaa, kun on ilmaiseksi saanut.

Meillä on ihan yleisenä tapana, että kirja luetaan itse ensin ja sitten vasta joululahjaksi (mistäs sitä muuten tietää, kenelle se kirja sopii ja jos yks lukee siististi, ei se kirja siitä pilalle mene). Samoin jos ostetaan leffa, katsotaan se itse kerran ja lahjaksi lähtee. Näin siis koko suvulla tapana ja molemmilla puolilla (sekä miehen että mun).

Ei se DVD:kään siitä pilalle mene, jos sen katsoo itse ensin.

Sama koskee varmaan vaatteita?

Pidän kerran tätä juhlamekkoo lapsella, annan sen sitte LAHJAKSI kummilapselle?

Tai omat vaatteet?

Siis ihan oikeesti?

 

Mä oon oppinut olemaan kyllä kiitollinen ihan kaikista lahjoista mitä saan. Pistää sitte ketuttaan tämmöset alotukset :headwall:

 

Mielestäni oli anopilta noloa antaa meille esikoisen synnyttyä lahjaksi yksi posliinikenkä, sellainen halpa koriste. Ei mitään muuta ennen eikä jälkeen. Kuulemma kukkia ei voi viedä sairaalaan. Olisi se ollut kiva jos olisi kukkia ollut kotona odottamassa. anoppi on pihi.

Mitä olisitte pitäneet tuollaisesta lahjasta ensimmäisen lapsenne johdosta lapsenne isän äidiltä, eli lapsen mummolta?

Kun hänen oma tytär sai lapsen, eli kun tämä nainen sai ensimmäisen lapsenlapsen, oli meno aivan toista. Rahaa käytettiin... pihiys koskee vain meitä.

Ehkäpä anoppis tajusi ettei noin kiittämättömälle kannata mitään antaakaan. :headwall:


E

 

Mä oon oppinut olemaan kyllä kiitollinen ihan kaikista lahjoista mitä saan. Pistää sitte ketuttaan tämmöset alotukset :headwall:

Jaahas. Että pas.kaa tikun nokassa ja olet kiitollinen.

Jos lahjasta näkee, että ei ole ajateltu ollenkaan lahjan vastaanottajaa, niin miksi ihmeessä pitäisi olla kiitollinen turhasta tavarasta, jota ei tarvitse tai halua?

 

poika sai kummeilta joululahjaksi heijastimen ja 1v lahjaksi ei mitään, ei edes onnitteluja

Voi luoja. Ei voi muuta sanoa.

Mäkin oon pienessä mielessäni miettinyt, että jos joskus alkaisi odottamaan niin ketä pyytäisi kummiksi. Mun miehen veli on pois laskuista kun se on kans niin p.i.h.i ettei oo edes tosi.
Tiedän, että ei se lahjojen hinta oo tärkein, mutta ei sekään oo lapsesta kivaa jos on pihit kummit..
Mun pikkusisko sai joskus Titanic dvd:n kummeiltaan ja siinä ei ollut niitä rapisevia muoveja päällä mitkä niissä yleensä on niin tajuttiin, että olivat pihit kattoneet sen ensin. Jos olivat edes ostaneet, kai se oli omasta kaapista kaivettu.

Mä kannatan kierrätystä. Musta olis oikeesti kiva saada lahjaksi jotain kierrätettyä, jos lahja vaan muuten on mieleinen.
Kyl me vietiin vuosia sitten, ennen kuin oli omia lapsia, kummitytölle lahjaksi keinuhevonen, jonka edellinen asukas oli jättänyt asuntoon, johon muutin. Itselle ei ollut sille silloin käyttöä, joten musta se oli sopiva kummitytölle. En osannut ajatella, että ei voi antaa, kun on ilmaiseksi saanut.

Meillä on ihan yleisenä tapana, että kirja luetaan itse ensin ja sitten vasta joululahjaksi (mistäs sitä muuten tietää, kenelle se kirja sopii ja jos yks lukee siististi, ei se kirja siitä pilalle mene). Samoin jos ostetaan leffa, katsotaan se itse kerran ja lahjaksi lähtee. Näin siis koko suvulla tapana ja molemmilla puolilla (sekä miehen että mun).

Ei se DVD:kään siitä pilalle mene, jos sen katsoo itse ensin.

Sama koskee varmaan vaatteita?

Pidän kerran tätä juhlamekkoo lapsella, annan sen sitte LAHJAKSI kummilapselle?

Tai omat vaatteet?

Siis ihan oikeesti?

Ei koske, mutta kirjoja ja leffoja kyllä. Tosin usein sitten ostetaan joku pieni juttu tuohon kirjan tai DVD:n lisäksi, mutta ihan saattaa kyllä olla ainoakin lahja. Eikä haittaa ketään meistä, joten toimii hyvin.

Niinhän siinä kävis kuitenkin, että se antaja tahtois lainata sen kirjan sitten myöhemmin, joten sama se, lukeeko se sen ennen vai jälkeen, kun siististi lukee (ei siitä edes välttämättä huomaa, onko luettu vai ei). Sitä paitsi monta kertaa on käyny niin, että olen anopille ostanu jonkun kirjan ja sitten, kun oon lukenu sen, oon huomannu, että ei kyllä yhtään sovi anopille, sisko tykkäis siitä enemmän. Joten sitten siskolle oon antanu sen.

 

poika sai kummeilta joululahjaksi heijastimen ja 1v lahjaksi ei mitään, ei edes onnitteluja

Voi luoja. Ei voi muuta sanoa.

Mäkin oon pienessä mielessäni miettinyt, että jos joskus alkaisi odottamaan niin ketä pyytäisi kummiksi. Mun miehen veli on pois laskuista kun se on kans niin p.i.h.i ettei oo edes tosi.
Tiedän, että ei se lahjojen hinta oo tärkein, mutta ei sekään oo lapsesta kivaa jos on pihit kummit.. quote]

Mahdatkohan sä edes tietää, mikä kummien tehtävä on?
Puhuuko pappi ristiäisissä kummeille siitä, miten heidän pitää muistaa ostaa hienoja lahjoja aina synttäreille ja jouluksi ja mieluusti vielä nimipäivänäkin!?
Kummien tehtävä on auttaa ja tukea vanhempia lapsen kristillisessä kasvatuksessa.
Kummit ei ole mitään lahja-automaatteja.

Mun mielestä tälläinen ketju on tosi nolo, arvostella toisten antamia lahjoja! :headwall:

 

Mielestäni oli anopilta noloa antaa meille esikoisen synnyttyä lahjaksi yksi posliinikenkä, sellainen halpa koriste. Ei mitään muuta ennen eikä jälkeen. Kuulemma kukkia ei voi viedä sairaalaan. Olisi se ollut kiva jos olisi kukkia ollut kotona odottamassa. anoppi on pihi.

Mitä olisitte pitäneet tuollaisesta lahjasta ensimmäisen lapsenne johdosta lapsenne isän äidiltä, eli lapsen mummolta?

Kun hänen oma tytär sai lapsen, eli kun tämä nainen sai ensimmäisen lapsenlapsen, oli meno aivan toista. Rahaa käytettiin... pihiys koskee vain meitä.

TSIISUS!! täälläkin valitat tuosta posliinikengästä! Et voi oikeesti olla nuin kiittämätöntä! Me ei saatu miehen vanhemmilta edes onnitteluja kun vauva syntyi ja eipä tuo elämä siihen kaatunut niin että pitäisi joka keskustelussa sitä itkeä..

 

yks tuttava toi 2v pojalle vaaleenpunaset Nalle Puh sukat ja saman värisen käsipyyhkeen

 

Vitsi, on kyllä saanu hyvät naurut!!!!

Mun esikko sai 2v-lahjaksi 1000 palan palapelin kummiltaan!!!!!!

 

menipä kummallisesti tuo lainaus.

Mahdatkohan sä edes tietää, mikä kummien tehtävä on?
Puhuuko pappi ristiäisissä kummeille siitä, miten heidän pitää muistaa ostaa hienoja lahjoja aina synttäreille ja jouluksi ja mieluusti vielä nimipäivänäkin!?
Kummien tehtävä on auttaa ja tukea vanhempia lapsen kristillisessä kasvatuksessa.
Kummit ei ole mitään lahja-automaatteja.

Mun mielestä tälläinen ketju on tosi nolo, arvostella toisten antamia lahjoja!

 

Mä oon oppinut olemaan kyllä kiitollinen ihan kaikista lahjoista mitä saan. Pistää sitte ketuttaan tämmöset alotukset :headwall:

Jaahas. Että pas.kaa tikun nokassa ja olet kiitollinen.

Jos lahjasta näkee, että ei ole ajateltu ollenkaan lahjan vastaanottajaa, niin miksi ihmeessä pitäisi olla kiitollinen turhasta tavarasta, jota ei tarvitse tai halua?

No harvemmin mä oon p askaa tikun nokassa lahjaksi saanut. :headwall: Ootko sä saanut usein?

 

Me saatiin esikolle anopilta sairaalaan sellanen posliinikenkä, musta se oli ihana... =) :flower:

 

tjaah..ihme nipotusta. Tyhmä ketju jo itessään! Musta tossa ei ole mitään pahaa että vanhukset hyvää hyvyyttään erehtyy ostamaan liian isoja vaatteita. Meillekkin on niin käynyt monta kertaa enkä ole siitä itteeni ottanu. Itse arvostan ajatusta mitä siihen on laitettu..joskus olen vähän pitkään kattonu jos on annettu just jotain tollasta kun heijastin mutta enpä ole siitä sen enempää tuohtunut. Meitä on jokalähtöön..
Mutta yhden lahjan muistan vuosien takaa joka pisti hymyilyttämään..veljeni sai lahjaksi mummoltaan( ei minun mummo) setänsä käytetyt pitkät kalsarit!!! Ja ihan paketissa..roskiin ois joutanu mutta mummo halusikin kierrättää

 

Tyttö sai anopilta joululahjaksi, sellasen hirvi pesukintaan, joka oli kylkiäisenä Oriflamelta kerran kun osti lasten saippuoita. Huvittavaa oli että neiti ei saanut niitä saippuoita. Muuta ei saanut sinä jouluna mummulta ja vaarilta.

Tää ei oo nolo, mutta musta jokseenkin outoa. Sai ristiäislahjaksi, myöhässä, kun anoppi halusi eka kattoa mitä muut antaa (ymmärrän, mutta en silti oikeesti ihan ymmärrä, on kuitenkin lapsen mummu) korurasian, missä oli kaiverruspaikka, mutta ei kaiverrusta. Sanoi vaan että "ei se musta vaadi".. No joo, tosiaan kiva lahja ja käytössä on mutta musta jotain vaan puuttuu. Täytyis käydä ite kaiverruttamassa, vois muuten huomenna viedä.

 

on ihan oikeutettua valittaa lahjoista jotka on niin tökeröitä että ilmankin olisi pärjätty.. mä itse pyrin antamaan lahjan aina niin että se miellyttää lahjan saajaa, jotain mitä kyseinen henkilö haluaa/tarvitsee.. itse olen kuitenkin siinä asemassa että voin lahjoja ostaa tärkeille ihmisille.. ja ei lahjan tarvitse paljoa maksaa.. esim, olen siskon tytöille ostanut monta vaate lahjaa, super söpön bodyn kun saa 7? niin ei siinä edes vararikko uhkaa, mutta siskolle se on mieleinen.. jos en tiedä mitä lahjaksi hankkisin niin kysyn silloin onko jotain toivomuksia.. jos lasta odottava haluaisi käytännöllisiä vaatteita niin silloin niitä ostaisin, jos taas hoitoalustan niin silloin sen.. mutta jos haluaisi vauvan vaatteita niin en varmasti silloin ostaisi lastenkasvatus opasta.. pikasen järkeä voisi noihin mukaan ottaa..
ja jos ei tiedä lapsen vaatekokoa niin eikös sitä voi soittaa ja kysyä...

 

Ei sinänsä noloa, mutta poika sai lahjaksi golfsetin, jostain halvalla löydetyn ja todella heppoisen. Pallot on liian kevyitä, nitä on siis todella hankalaa aikuisenkin lyödä, ja muutenkin vähän kuin joku sekundaversio. Poika leikki 10 minuuttia ja hermostui kun pallot ei menneet minnekään. Laitettiin kaappiin ja eipä sitä ole yhtään kaivattu..

 

hmm kuinkas moni kummi ihan oikeesti sitä aikaansa lapseen uhraa, kannustaa ja kuuntelee, antaa sitä kristillistä kasvatusta...?? jos kummi tuo heijastimen lahjaksi ja ei edes onnittele niin ei se nyt ihan oikein mene.. harvassa on ne kummit jotka ihan oikeesti on kiinnostuneita lapsen jutuista ja jos on niin sillloin myöskin osaavat tuoda lapselle sopivia lahjoja.. ja mitä tulee liian isoihin vaatteisiin niin ei kaikilla ole ihan ylenmäärin varastotilaa missä säilyttää näitä "kyllä se vielä joskus näitä käyttää" lahjoja.. ei ainakaan minulla.. mun mielestä oli ihanaa kun poika kummeilta sai muumi astiat, toiselta kipsitaulun mihin tuli pojan jalanjäljet, ja kolmannelta pehmokirjan.. kaikki lahjat oli ajatuksella hankittu ja näin ollen ihania.. hinnalla ei ole merkitystä silloin, ei ole "halpaa" lahjaa jos se on tarpeellista tai toivottua

 

Juu kyllä lahjaa hankkiessa pitäis ajatella saajaaj a mitä haluaa sillä viestittää.

Tyttöni on kova antamaan lahjoja, usein värkkää niitä itse tai ostelee jotain piebtä. Suloista.

Itse ostan ajatuksella sellaisia lahjoja, joissa on ideaa. Ihan sama onko kirpparilta vai muualta. Kirjoista tykkäävälle hänen tyylisensä kirja, kynttilöiden ystävälle joku erikoinen kynttilä, hänelle jolla on jo kaikkea oma maalaama taulu, vaarille villasukat kylmiin jalkoihin, stressaantuneelle ystävälle hierontaa, miehelle hassut boxerit jne.

Itselle lahjan antamista tärkeämpi on se ajatus ja aika, jonka käytän siihen kun mietin mitäköhän tämä ko. ihminen tarvitsee ja katsastelen sitten sopivaa...

 

kaveri osti meidän pojalle keltaisen bodyn.

 

hmm kuinkas moni kummi ihan oikeesti sitä aikaansa lapseen uhraa, kannustaa ja kuuntelee, antaa sitä kristillistä kasvatusta...?? jos kummi tuo heijastimen lahjaksi ja ei edes onnittele niin ei se nyt ihan oikein mene.. harvassa on ne kummit jotka ihan oikeesti on kiinnostuneita lapsen jutuista ja jos on niin sillloin myöskin osaavat tuoda lapselle sopivia lahjoja.. ja mitä tulee liian isoihin vaatteisiin niin ei kaikilla ole ihan ylenmäärin varastotilaa missä säilyttää näitä "kyllä se vielä joskus näitä käyttää" lahjoja.. ei ainakaan minulla.. mun mielestä oli ihanaa kun poika kummeilta sai muumi astiat, toiselta kipsitaulun mihin tuli pojan jalanjäljet, ja kolmannelta pehmokirjan.. kaikki lahjat oli ajatuksella hankittu ja näin ollen ihania.. hinnalla ei ole merkitystä silloin, ei ole "halpaa" lahjaa jos se on tarpeellista tai toivottua

peesi. Muutaman euro lahja voi olla hieno, jos se on ajateltu ja tarpeellinen tai saaja tykkää. Esim. itse olisin pitänyt yhdestä ruususta mutta en turhasta rihkamasta (posliinikenkä).