Ooi eikö toi oo monella just ensimmäinen oire kun on raskaana. Ainaki ite muistelisin et monella ollu tota ennen ku on tehny posin testinMulla on tänään ollu jotenkin poikkeuksellisen paljon vv:tä.Usein sitä on tässä vaiheessa vähän tai sit on kuivakausi.
milloin sä ajattelit testailla? 
tässä yrittämisessä vaikeinta (ainakin itelle) on tuo jatkuva odottelu et ensin odotellaan ovista pari vkoa ja sit odotellaan testausta pari viikkoa
niin hitaasti tuntuu menevän aika aina.. varsinki tä odottelu ennen kun voi tehdä r- testin on kyl raastavaaNooh, mä luulen et mun kroppa vaan sekoilee jotain..Ooi eikö toi oo monella just ensimmäinen oire kun on raskaana. Ainaki ite muistelisin et monella ollu tota ennen ku on tehny posin testin
Itellä vaa jatkuu kuivakausi edelleen joten en usko et täällä mitään kiinnittymistä tai muutakaan on tapahtunu..
Mut katotaan jatkuuko toi vv samanlaisena, vai alkaako vielä kuivakausi. 
Joo nimenomaan on kyl odottelua odottelun peräänTsemppiä kaikille eri tilanteisiin
käsittämätöntä miten voi ajankulu hidastua niin paljon siinä hetkessä ku alkaa yrittää vauvaa kärsivällisyys ei muutenkaan kuulu mun ominaisuuksiin nii ei oo yhtään mua varten tää homma 
tänää alko pms ärsytys/ahdistus, tuli perus menkkafinni leukaan (täl kertaa ihan jäätävän kokonen) ja tehny mieli suklaata yms rasvasta ruokaa joteki tosi paljon (täkin perus aina ennen menkkoja) ja kuivakausi jatkuu… ens kuussa tarkotus hakeutuu tsekkaamaan omaa hedelmällisyyttä toivottavasti sieltä jotain selvii. Ois kiva saada joku syy miksi kestää. Tässä alkaa jo pelkäämään et tuleeko ikinä saamaan toista lastaJoo ke tai torstaina ois THE päivä jos tulee vanhan kaavan mukaan .Toivotaan ettei ollut Buranalla merkitystä.
Tällä viikolla sit ovis ilmeisesti, joka aloittelit testauksen?
Täällä meni kyllä kans toi oviksen jälkeinen aika melko flunssaisena, eli saas nähdä. Vieläkin vähän tukkoinen olo, mutta elämä jo voittaa.Tänään on dpo6, ei suurempia tuntemuksia. Eilen nippasi/pisti tosi voimakkaasti alamasulta, mut se nyt saattoi olla mikä tahansa suolen tuntemus se..
Mukavaa uutta viikkoa kaikille ja tuokoon se meille hyviä uutisia!
vielä kun olis kuntoa oviksella jotain tehdä. Aika kuitti on kyl sairastelusta. mä oon silleen tuntenut hyvin sen.Nyt alan olee kyl tosi varma, että ne menkat sieltä saapuu taas
Tänään selvästi kuivempi päivä kuin eilen, eli ehkä huono merkki. Lisäks myös menkkakipuja ollut jo nyt, se on mulle harvinaista näin viikkoa ennen menkkoja. Voi olla myös kiinnitymiskipuaMulla kans aika kova jännitys päällä.
mähän olin viime kierrossa varma että menkat alkaa, kun yksi ilta poltti niin menkkamaisesti silloin vatsaa, mut ei ne sit alkanut eli oli varmaan silloin kiinnittymistäVoi olispa sitä!Voi olla myös kiinnitymiskipua
mut nyt on viime kierrot kyl oviksen jälkeen ollu semmonen sahara alakerrassa et viime kierrossa mietin jo et onko hiiva mut ilmeisesti vaan kiertoon kuuluva kuivuus 
esikoisesta muistan kans et oli niitä menkkakipuja ennen plussaa ja koko ajan aattelin et nyt alkaa menkat.. eipä noi pc liuskat onneks oo kalliita nii voi uitella ihan huvikseenkin Mun mielestä ovistesteihin tulee aina jonkinlainen viiva, eli haamu tai vähän vahvempi, eli kehossa on aina noita hormoneja jonkin verran.Mä alotin eilen jo ovistestailun, ei mitään järkeä näin aikasin mut kai mä halusin et on jotain "tekemistä" tässä vaiheessa
Saatteko te muuten joskus ihan blankkoja ovistestejä vai onko niissä aina toinenkin viiva? Onko lh hormonia läpi kierron jonkun verran? Mulla nimittäin tulee aina toinenkin viiva haaleena ja joskus mietin et onko huono vai normaali juttu
Ja kiitos!Mä en esikoisesta muista et ois ollu erityisesti mitään vv:tä ennen plussaa, tai ei oo ainakaan jääny mieleen
Jotenkin epäusko siitä että onko tuolla mitään elämää. Tuun sitten kertoo miten kävi 
Ihanaa!Huomenta kaikille! Ja tsemppiä tilanteisiin
Mulla tänään varhaisultra ja jännittää ihan hirveesti
Tsemppiä ultraan!Huomenta kaikille! Ja tsemppiä tilanteisiin
Mulla tänään varhaisultra ja jännittää ihan hirveesti
Mulla myös tällä hetkellä reilusti ylipainoa. Ennen ensimmäistä raskautta olin vielä normaalipainoinen. Olen kamppailut painon kanssa vuosikaudet, mutta kuitenkin oppinut hyväksymään tilanteen enkä syytä itseäni tai vaadi liikoja. Tässä iässä ei painon pudotus ole enää niin yksinkertaista ja helppoa. Mulla oli ajatus että olisi hyvä pudottaa painoa ennen raskautumisyritystä, mutta toisaalta iän puolesta ei ole paljon aikaa odotella. Tiedostan riskit, mutta kaikki voi mennä silti hyvin vaikka painoa olisikin, ja vaikka olisi normaalipainoinen niin kaikki voi mennä pieleen.Mä oon miettinyt että jos tässä kierrossa ei tuu plussaa nii et kävisinkö gynellä tarkistamassa tilannetta.. tiiät et ei oo montaa kiertoa (3) siinäkään kohti takana mut vois tuoda mielenrauhaa. Oon tainnut aiemminkin sanoa et jotkut gynet on diagnosoinu et ois pcos mut sit viime käynneillä ja ennen niitä diagnooseja ei oo ollu puhetta et ois, mut en tiiä onko mahdollista et jossain vaiheessa ois se ja sit taas ei...? Joten ois silleen kiva saada silleen kattavaa arviota tilanteesta..
Ja samaan asiaan liittyen haluisin lääkärin kanssa puhua painojutuista, oon aina ollu helposti lihoava ja paino on jojoillut koko aikuisiän, aina ollut ylipainon puolella, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Oon myös ollu aina jollain dieetillä, kunnes ennen esikoisesta raskautumista väsyin siihen kokonaan ja lopetin laihduttamisen, sillä seurauksella et painoin raskautuessa enemmän kun ikinä.. ja raskausaika ja vauvavuosi ei yhtään asiaa yllätys yllätys helpottanut, en kuulunut niihin kenellä imetys sulattaa kilot, mut sillon tietoisesti yritin keskittyä hyvinvointiin olo edellä ja en käynyt edes vaa'alla. Viime vuonna käytin vähän aikaa lihavuuslääkettä ja sain painoa alaspäin, mutta niitä lääkkeitä ei saa käyttää raskautta yrittäessä joten oon ollut ilman ja vaikka painoa ei vielä paljoa oo tullu takas nii huomaan että vaikuttaa mielialaan ja stressaa tosi paljon ku syömis- ja painoasiat on mielessä taas tosi paljon, ja stressi ei raskautumistakaan edistä
Tällä pitkällä taustatarinalla päästään siis siihen että katsoin et Aavassa on ainakin muutama gyne kenellä on osaamista pcos asioihin ja painoasioihin enemmänkin. Eli luultavasti suuntaan sitten jommalle kummalle heistä tarvittaessa, haluisin tietää että onko mulla pcos vai ei ja toivon että ois saatavilla jotain turvallista tukea painonhallintaan tässäkin kohtaa, pelottaa että yritys kestää tosi kauan ja paino vaan nousee. Tällä hetkellä oon aika tasan samassa painossa kun sillon kun esikoisesta raskauduin.
Varmasti kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle, jos on tuon tyyppisiä ajatuksia.Mä oon miettinyt että jos tässä kierrossa ei tuu plussaa nii et kävisinkö gynellä tarkistamassa tilannetta.. tiiät et ei oo montaa kiertoa (3) siinäkään kohti takana mut vois tuoda mielenrauhaa. Oon tainnut aiemminkin sanoa et jotkut gynet on diagnosoinu et ois pcos mut sit viime käynneillä ja ennen niitä diagnooseja ei oo ollu puhetta et ois, mut en tiiä onko mahdollista et jossain vaiheessa ois se ja sit taas ei...? Joten ois silleen kiva saada silleen kattavaa arviota tilanteesta..
Ja samaan asiaan liittyen haluisin lääkärin kanssa puhua painojutuista, oon aina ollu helposti lihoava ja paino on jojoillut koko aikuisiän, aina ollut ylipainon puolella, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Oon myös ollu aina jollain dieetillä, kunnes ennen esikoisesta raskautumista väsyin siihen kokonaan ja lopetin laihduttamisen, sillä seurauksella et painoin raskautuessa enemmän kun ikinä.. ja raskausaika ja vauvavuosi ei yhtään asiaa yllätys yllätys helpottanut, en kuulunut niihin kenellä imetys sulattaa kilot, mut sillon tietoisesti yritin keskittyä hyvinvointiin olo edellä ja en käynyt edes vaa'alla. Viime vuonna käytin vähän aikaa lihavuuslääkettä ja sain painoa alaspäin, mutta niitä lääkkeitä ei saa käyttää raskautta yrittäessä joten oon ollut ilman ja vaikka painoa ei vielä paljoa oo tullu takas nii huomaan että vaikuttaa mielialaan ja stressaa tosi paljon ku syömis- ja painoasiat on mielessä taas tosi paljon, ja stressi ei raskautumistakaan edistä
Tällä pitkällä taustatarinalla päästään siis siihen että katsoin et Aavassa on ainakin muutama gyne kenellä on osaamista pcos asioihin ja painoasioihin enemmänkin. Eli luultavasti suuntaan sitten jommalle kummalle heistä tarvittaessa, haluisin tietää että onko mulla pcos vai ei ja toivon että ois saatavilla jotain turvallista tukea painonhallintaan tässäkin kohtaa, pelottaa että yritys kestää tosi kauan ja paino vaan nousee. Tällä hetkellä oon aika tasan samassa painossa kun sillon kun esikoisesta raskauduin.
Toivotaan ettei tule syyllistäviä sanoja tms.Mulla myös tällä hetkellä reilusti ylipainoa. Ennen ensimmäistä raskautta olin vielä normaalipainoinen. Olen kamppailut painon kanssa vuosikaudet, mutta kuitenkin oppinut hyväksymään tilanteen enkä syytä itseäni tai vaadi liikoja. Tässä iässä ei painon pudotus ole enää niin yksinkertaista ja helppoa. Mulla oli ajatus että olisi hyvä pudottaa painoa ennen raskautumisyritystä, mutta toisaalta iän puolesta ei ole paljon aikaa odotella. Tiedostan riskit, mutta kaikki voi mennä silti hyvin vaikka painoa olisikin, ja vaikka olisi normaalipainoinen niin kaikki voi mennä pieleen.
Eniten mua ahdistaa jo valmiiksi neuvolan ja muiden tahojen asenne asiaa kohtaan. Tällä hetkellä mun itsetunto aika hyvä, mutta pelkään että joudun tuntemaan taas syyllisyyttä. Paino ja ulkonäköasiat on muutenkin naisille usein arka aihe, näin raskausaikana joutuu kyllä silmätikuksi ja ikäviin kiusallisiin tilanteisiin.
Eli melko positiivinen kuva jäi silloin painopuheista, vaikka ylipainoa vähän oli.Mä varasin myös varhaisultran ens tiistaille kun mulla on jo niin hirvee stressi että vaikuttaa jo koko elämään joka päivä. Oireet vaihtelee joka päivä ja osa jo loppunut.Huomenta kaikille! Ja tsemppiä tilanteisiin
Mulla tänään varhaisultra ja jännittää ihan hirveesti
