Muutamia poimintoja maksumuurin takana olevasta jutusta:
"Englannin kielessä on sanonta to add insult to injury. Sitä käytetään tilanteissa, kun joku tekee toiselle haittaa ja maustaa tekoaan vielä loukkauksella tai uudella kiusalla.
Jotakin tällaista tapahtui viikko sitten Stora Enson metsätyömaalla Kainuussa.
Metsätyökone rymisteli toistuvasti erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan huippuesiintymän yli Suomussalmen Hukkajoella. Kiertotie oli olemassa, mutta joen yli pääsi nopeammin.
Ei Suomen lähihistoriasta ylipäänsä taida helposti löytyä toista tapahtumaa, jossa olisi kerralla tapettu näin suuri osa äärimmäisen uhanalaisen eläimen populaatiosta.
Suomussalmen tapaus tullaan kirjaamaan Suomen pahimpien ympäristötuhojen joukkoon. Simpukkalaskelmia Metsähallitukselle tekevä
Sakari Kankaanpää vertasi sitä öljykatastrofiin.
Tapausta tutkitaan törkeänä luonnonsuojelurikoksena, joka on rikosnimikkeenä Suomessa hyvin harvinainen. Siitä on
tuomiona aina vankeutta.
Ensimmäinen reaktioni uutiseen oli, että voi kun ei tieto kulje. Miten he nyt tietämättömyyttään menivät tekemään tällaista peruuttamatonta tuhoa, ajattelin.
Voi kuinka väärässä olinkaan.
Ensiuutisten jälkeen on selvinnyt seuraavaa:
Virran raakkupopulaatiota kartoittanut biologi sattui paikalle tuhojen aikaan. Hän puhutteli metsäkoneen kuljettajaa, varoitti raakuista ja mainitsi virran yli ajamisen laittomaksi. Kuljettaja vastasi biologille, että biologi voisi ottaa rintaliivit pois häntä puhutellessaan,
kertoo Yle.
Sen jälkeen kuljettaja ajoi virran yli uudestaan.
Vahinkoon lisättiin loukkaus.
Suomussalmen simpukkatuho on jo itsessään suuren luokan ympäristövahinko, mutta se kertoo myös asenteista. Tällaiseen välinpitämättömyyteen ei olisi varaa tilanteessa, jossa Suomen luonto kokonaisuudessaan köyhtyy."
Suomussalmen tapaus kertoo välinpitämättömyydestä, jonka korjaaminen on luontokadon pysäyttämisessä välttämätöntä, kirjoittaa HS:n politiikan toimittaja Petja Pelli.
www.hs.fi