Ukrainan drone lensi palatsin yllä – ”Vladimir Putin tajuaa haavoittuvuutensa”
Brittiupseerin mukaan lännellä on väärä mielikuva Venäjän etulyöntiasemasta.
Lännessä on yleistynyt narratiivi, jonka mukaan Venäjällä on nyt sodassa kaikki kortit kädessään ja rintamalla on ajauduttu pattitilanteeseen. Tämä ei pidä paikkaansa,
kirjoittaa eversti (evp.)
Hamis de Bretton-Gordon The Telegraph-lehdessä.
Hän nostaa esiin presidentti
Vladimir Putinin Valdain-palatsin, jonne juuri tuotiin lisää ilmatorjuntaa. Satelliittikuvista ilmenee, että
Moskovasta 70 kilometriä pohjoiseen sijaitsevaa huvilaa suojaa ainakin seitsemän keskimatkan ilmapuolustusjärjestelmää.
Vaikuttaako tämä maalta, joka juuri on saavuttamassa ratkaisevan voiton, de Bretton-Gordon kysyy.
– Siitä lähtien kun Ukrainan dronet ja ohjukset ovat voineet iskeä kohteisiin syvällä Venäjällä, se on tuhonnut lentotukikohtia, öljyvarastoja, komentokeskuksia ja kaikkein näkyvimmin [Venäjän] Mustanmeren-laivastoa.
Venäjä priorisoi rajallisen ilmatorjuntakalustonsa käyttöä tärkeinä pitämiinsä kohteisiin.
– Kertoo paljon, että luksushuvilat satojen mailien päässä rintamalta ovat ”arvokohteita”, sekä Venäjän silmissä että siinä, mihin Ukraina pystyy nyt tehokkaasti iskemään.
Juuri dronet sekä se, että länsimaat ovat löysänneet Ukrainan ”käsirautoja”, ovat menestyksen avain, kirjoittaa de Bretton-Gordon tarkoittaen sitä, että Ukraina on saanut sekä lisää aseita että valtuuksia myös käyttää niitä. Hän muistuttaa, että Venäjän Harkovaa tavoitellut suurhyökkäys kyettiin torppaamaan.
– Siinä missä pessimistisyys on lisääntynyt lännessä, Moskova selkeästi ajattelee, että Kiova on edelleen uhka ja siksi resursseja venytetään kauas etulinjasta, arvioi de Bretton-Gordon, joka on Britannian kuninkaallisen panssarirykmentin entinen komentaja.
Hänen mukaansa jos lännessä riittäisi rohkeutta vapauttaa ”Kiova kokonaan kahleistaan” ja Ukraina voisi iskeä kriittisiin kohteisiin kaukana Venäjällä myös ohjuksilla, se voisi myös herätellä Venäjän kansan siihen sodan todellisuuteen, joka on maksanut heille jo yli 350000 henkeä.
Hamish de Bretton-Gordon muistuttaa, että Britannian tiedustelu on arvioinut Venäjän joukoista kaatuvan tai haavoittuvan yli tuhat henkilöä päivässä seuraavien kahden kuukauden ajan.
– Minä en piittaa siitä, mitä ihmiset puhuvat Venäjän armeijan oletetusta ”resilienssistä”, tällaiset tappiomäärät eivät ole loputtomiin ylläpidettävissä.
Moskova sietää moukarointia vain siksi, että Putin uskoo, että pitää kestää vain marraskuuhun, jolloin [Donald] Trump antaa hänelle mitä hän haluaa, ainakin 18 prosenttia Ukrainan alueesta.
De Bretton-Gordonin mukaan Euroopan tulisi jatkaa Kiovan tukemista riippumatta Yhdysvaltojen kannasta, mikä tosin vaatisi huomattavasti proaktiivisempaa otetta. Se saattaisi johtaa siihen, että Venäjä jo varsin piankin joutuisi harkitsemaan miesten mobilisointia Pietarista ja Moskovasta, mitä on epäsuosittuna toimena haluttu välttää.
– Pohjimmiltaan kyse on siitä, että Venäjä on paljon haavoittuvampi kuin miltä ensisilmäyksellä näyttää, upseeri painottaa.
Ukraina on kyennyt mukauttamaan strategiaansa menestyksekkäästi rajatuillakin resursseilla.
– Mutta se mitä teemme seuraavan neljän kuukauden aikana voi määrittää Euroopan turvallisuutta sukupolvia eteen päin. Läntisten johtajien, jotka tapasivat toissapäivänä Britanniassa, pitäisi poistaa Ukrainan kahleet, jotta se saa ratkaisevan aseman. Koska tämä sota ei ole ohi.