Härtsä käy netin keskustelupalstoilla. Se naureskelee niille jutuille ja lukee pätkiä meille ääneen keikkabussissa. Olen kyllä sanonut, että please, älä lue niitä, älä ainakaan kerro mulle, mitä ne siellä musta kirjoittaa. Ei se tottele, ja olen ihan satavarma, että se kirjoittelee sinne itsekin kaikenlaista ihan vain pakkaa seatakseen. Se on aika verbaalinen, vaikka ei siitä uskoisi, kun keikoilla se ei koskaan puhu mitään.
Mä en niille mene. Kaija Koo sanoi jo kauan sitten, että kuulehan Jere, tee ihan mitä tahansa, mutta älä mene lukemaan keskustelupalstoja, joissa puhutaan sinusta. Sen mukaan ne on useimmiten täynnä pelkkää p***aa, eikä niitä lukiessa saa kuin pahan mielen. Olen uskonut kokenutta kollegaa, miksi en olisi. Kaija Koo tietää kyllä kaikesta kaiken, ja varmaan etenkin tästä tosi paljon.
Härtsä kertoi, että Ruissin jälkeen palstoilla on pohdittu, kävikö Bojan pussaamassa mua kesken biisin. On kuulemma palstat täynnä hidastettuja videopätkiä ja mössöksi zoomailtuja kuvia, jotta asia olisi selvinnyt. Ei se tietty kenellekään kuulu, mutta ehkä mä vähän selvennän, mitä tapahtui.
Meillähän oli aivan sikahauska paripäiväinen niiden kanssa. Oli hauskaa, ja oli myös aika henuusta. Kun me kuitenkin ollaan something more - mitäpä sitä kieltämään - ja kun edellisestä tapaamisesta on kuukausikaupalla, tottahan sitä haluaa sen toisen lähelle ja välillä vähän koskettelemaankin. Tähän saakka Bojan on ollut vähän arempi näissä jutuissa, mutta sitten viimetapaamisen sille on kyllä tapahtunut jotain. Se kävi ihan kuumana, ja mulla oli siinä kyllä totuttelemista.
Koko ajanhan me istuttiin vierekkäin. Se hinkkas jalallaan mun nilkkaa, katseli silmiin, pureskeli alahuultaan, kosketteli silleen muka huomaamattomasti. Yhteiskuvassa se työnsi sormensa mun paidan kauluksesta sisään ja siveli niskaa niin, että kylmät väreet kulki mun selkäpiitä. Se tuijotteli mua välillä niin intensiivisesti, että Jesse jo kerran kuiskasi mun korvaani, että oothan huomannut, miten Bojan ei vain saa silmiään susta irti.
Mä olin, että ei kai, vaikka totta kai mä olin huomannut - enhän mäkän saa silmiäni irti siitä.
Mutta se keikka. Oltiin isolla jengillä siinä lavan reunassa fiilistelemässä. Se kävi ihan kierroksilla siellä lavalla. Mun sydämestä otti, kun mä katsoin, miltä kauniilta se näyttää, miten upeasti se laulaa ja kuinka yleisö suorastaan syö sen kädestä. Ja se katseli mua koko ajan. Vilkutteli, iski silmää, ja taas jätkät virnuili mulle.
Sitten tuli se meidän biisi, ja se lähti kävelemään kohti lavan reunaan. Mä jäykistyin, en tiedä, miksi, mutta niin siinä vain kävi. Se käveli suoraan mun eteen, nosti kätensä niskaan taakse ja pussasi. Ihan oikeasti se pussasi, katsoi samalla silmiin ja sen silmistä paistoi ilo ja onni. Jätkät sanoi jälkeenpäin, että se näytti ihan rakastuneelta.
Että näin siinä kävi. Tätä ei tartte enää spekuloida. Bojan pussasi Kärtsää kesken keikan. Sillä selvä. Se, mitä tapahtui keikan jälkeen, jää sen sijaan meidän kahden väliseksi.
Yes, yes. Love you too.