Aikamoinen puutarha

Bojan soitti illalla Madridista. Tai yötähän se jo oli. Pisti ensin viestin, voiko soittaa, ja totta kai se voi, Aina. Oli kello sitten mitä tahansa.

Se oli siellä pre partyissa ja melkoisessa humalassa, ja se itki aina välillä. Oli ollut hyvät bileet, niin kuin oli viime vuonnakin. Niitä se muisteli, ja kyseli, muistanko minä. Tietenkin.. Miksi en muistaisi? Se oli alku kaikelle. Olin vähän hukassa, enkä uskaltanut jutella oikein kenellekään. Sitten nämä tulivat koko bändi, ja Nace esitteli kaikki tyypit mulle.

Huvittaa vieläkin, miten hassusti kuulin sen nimen, Bo Jan. Hermostutti niin vietävästi.

Nyt se puhui ja puhui. Kyseli, muistanko, miten tanssittiin siellä yläparvella ja tuijotettiin toisiamme silmiin. Totta kai mä muistan. Ensimmäistä kertaa uskalsin katsoa sitä silmiin oikein kunnolla, eikä siinä sitten muuta tarvittu. Se oli Pöyhösen pojan menoa se. Ennen kuin lähdettiin hotelliiin vaihdettiin puhelinnumerot, ja alettiin heti aamuyöstä lähetellä toisillemme meemejä ja hassuja kuvia.

Siitä se sitten lähti. Mun tunteet syveni aika äkkiä. Luulen, että niin senkin. Vaikka ensin alkuun se oli sellaista kaveriläppää, tuollaisia viestejä mä Härtsällekin oon lähetelly. Kaikkea typerää, mikä osuu netissä vastaan tai tulee likaiseen mieleen.

Äkkiä me kuitenkin alettiin jutella aika isoistakin asioista. Ei mun kielitaito vielä silloin kauhean hyvä ollut, mutta mä käytin google kääntäjää. Se on hyvä. Ja koko ajan musta tuntui siltä, että tämä tyyppi on mun toinen puoliskoni. Me tykättiin samoista asioista, naurettiin samoille vitseille, oltiin kuin oltaisiin aina tunnettu. Ei mulla ole tällaista aiemmin osunut kohdalle.

Ja vaikka se tuntui tosi ihanalta, oli se myös tosi pelottavaa. Mä mietin koko ajan, mikä tää juttu nyt oikein on. Oonko mä ihastunut, missä se tuntuu ja miksi tässä nyt tapahtuu? Ei tästä voinut kenellekään mitään sanoa, vaikka niin Mikke, Härtsä kuin Jessekin nostelivat kulmiaan, kun mä sain varmaan joka kolmanteen lauseeseen ympättyä sen nimen.

Päivät oli täynnä valmisteluja ja treenejä, mutta mun päässäni pyöri vain sen ruskeat silmät ja korvasta korvaan ulottuva hymy. En mä tiennyt edes sen ikää, ja se vaikutti tosi nuorelta. Mutta varmaan se täysi-ikäinen on, koska se kerran joi Madridissa. Tuskin siellä alaikäisille olisi viinaa tarjottu.

Enää pari päivää, ja me lähdetään. Kaiken lähtöhässäkän ohessa mulla on vielä tämä mun oma henkilökohtainen hässäkkä. Viestitellään lähes jatkuvasti, lähetellään kuvia ja kysellään toisiltamme typeriä asioita. Pari kertaa se on vastannut johonkin mun viestiin sydämellä, mikä on tuntunut tosi hyvältä. Oon mäkin sille sydämiä lähetellyt, vihreitä.

Viikonloppuna me sitten nähdään. Mä en tiedä, mitä tästä tulee. Jännittää, pelottaa, ettei nyt vaan sattuis mitään, kuten mutsilla oli tapana sanoa, kun lähdettiin jätkien kanssa festareille. Mä luulen, että jotain sattuu. Mulla on siitä tosi vahva tunne. Ja mä luulen, että sekin tuntee samoin.

I can't wait to see you, se viestitti ihan vasta äsken.

Ai niin, se oli vuosi sitten. Eilen se nyyhkäisi puhelun päätteeksi: I miss you and those days like hell.

So do I.

Kiitos tästä

 

Ajattelin, että tekisin aprillipilan, että jatkossa kirjoitan pelkästään BoKris-ficcejä, mutta sitten totesin, että aprillipilojen pitää olla kuitenkin hyvän maun rajoissa, eikä voimakasta mielipahaa aiheuttavia.

- Joymuffin

joo tää olis kyllä mennyt tunteisiin...

 

Bojan soitti illalla Madridista. Tai yötähän se jo oli. Pisti ensin viestin, voiko soittaa, ja totta kai se voi, Aina. Oli kello sitten mitä tahansa.

Se oli siellä pre partyissa ja melkoisessa humalassa, ja se itki aina välillä. Oli ollut hyvät bileet, niin kuin oli viime vuonnakin. Niitä se muisteli, ja kyseli, muistanko minä. Tietenkin.. Miksi en muistaisi? Se oli alku kaikelle. Olin vähän hukassa, enkä uskaltanut jutella oikein kenellekään. Sitten nämä tulivat koko bändi, ja Nace esitteli kaikki tyypit mulle.

Huvittaa vieläkin, miten hassusti kuulin sen nimen, Bo Jan. Hermostutti niin vietävästi.

Nyt se puhui ja puhui. Kyseli, muistanko, miten tanssittiin siellä yläparvella ja tuijotettiin toisiamme silmiin. Totta kai mä muistan. Ensimmäistä kertaa uskalsin katsoa sitä silmiin oikein kunnolla, eikä siinä sitten muuta tarvittu. Se oli Pöyhösen pojan menoa se. Ennen kuin lähdettiin hotelliiin vaihdettiin puhelinnumerot, ja alettiin heti aamuyöstä lähetellä toisillemme meemejä ja hassuja kuvia.

Siitä se sitten lähti. Mun tunteet syveni aika äkkiä. Luulen, että niin senkin. Vaikka ensin alkuun se oli sellaista kaveriläppää, tuollaisia viestejä mä Härtsällekin oon lähetelly. Kaikkea typerää, mikä osuu netissä vastaan tai tulee likaiseen mieleen.

Äkkiä me kuitenkin alettiin jutella aika isoistakin asioista. Ei mun kielitaito vielä silloin kauhean hyvä ollut, mutta mä käytin google kääntäjää. Se on hyvä. Ja koko ajan musta tuntui siltä, että tämä tyyppi on mun toinen puoliskoni. Me tykättiin samoista asioista, naurettiin samoille vitseille, oltiin kuin oltaisiin aina tunnettu. Ei mulla ole tällaista aiemmin osunut kohdalle.

Ja vaikka se tuntui tosi ihanalta, oli se myös tosi pelottavaa. Mä mietin koko ajan, mikä tää juttu nyt oikein on. Oonko mä ihastunut, missä se tuntuu ja miksi tässä nyt tapahtuu? Ei tästä voinut kenellekään mitään sanoa, vaikka niin Mikke, Härtsä kuin Jessekin nostelivat kulmiaan, kun mä sain varmaan joka kolmanteen lauseeseen ympättyä sen nimen.

Päivät oli täynnä valmisteluja ja treenejä, mutta mun päässäni pyöri vain sen ruskeat silmät ja korvasta korvaan ulottuva hymy. En mä tiennyt edes sen ikää, ja se vaikutti tosi nuorelta. Mutta varmaan se täysi-ikäinen on, koska se kerran joi Madridissa. Tuskin siellä alaikäisille olisi viinaa tarjottu.

Enää pari päivää, ja me lähdetään. Kaiken lähtöhässäkän ohessa mulla on vielä tämä mun oma henkilökohtainen hässäkkä. Viestitellään lähes jatkuvasti, lähetellään kuvia ja kysellään toisiltamme typeriä asioita. Pari kertaa se on vastannut johonkin mun viestiin sydämellä, mikä on tuntunut tosi hyvältä. Oon mäkin sille sydämiä lähetellyt, vihreitä.

Viikonloppuna me sitten nähdään. Mä en tiedä, mitä tästä tulee. Jännittää, pelottaa, ettei nyt vaan sattuis mitään, kuten mutsilla oli tapana sanoa, kun lähdettiin jätkien kanssa festareille. Mä luulen, että jotain sattuu. Mulla on siitä tosi vahva tunne. Ja mä luulen, että sekin tuntee samoin.

I can't wait to see you, se viestitti ihan vasta äsken.

Ai niin, se oli vuosi sitten. Eilen se nyyhkäisi puhelun päätteeksi: I miss you and those days like hell.

So do I.

🥹🥹🥹

 

En ole varma, montako ihmistä noita erilaisia ihania päiväkirjaficcejä kirjoittelee, mutta AO3:ssa on nykyään yhä enemmän kamaa suomeksi ja ihmiset siellä varmaan arvostaisivat kovasti vaikka jotain koosteita noista.

 

Bojan soitti illalla Madridista. Tai yötähän se jo oli. Pisti ensin viestin, voiko soittaa, ja totta kai se voi, Aina. Oli kello sitten mitä tahansa.

Se oli siellä pre partyissa ja melkoisessa humalassa, ja se itki aina välillä. Oli ollut hyvät bileet, niin kuin oli viime vuonnakin. Niitä se muisteli, ja kyseli, muistanko minä. Tietenkin.. Miksi en muistaisi? Se oli alku kaikelle. Olin vähän hukassa, enkä uskaltanut jutella oikein kenellekään. Sitten nämä tulivat koko bändi, ja Nace esitteli kaikki tyypit mulle.

Huvittaa vieläkin, miten hassusti kuulin sen nimen, Bo Jan. Hermostutti niin vietävästi.

Nyt se puhui ja puhui. Kyseli, muistanko, miten tanssittiin siellä yläparvella ja tuijotettiin toisiamme silmiin. Totta kai mä muistan. Ensimmäistä kertaa uskalsin katsoa sitä silmiin oikein kunnolla, eikä siinä sitten muuta tarvittu. Se oli Pöyhösen pojan menoa se. Ennen kuin lähdettiin hotelliiin vaihdettiin puhelinnumerot, ja alettiin heti aamuyöstä lähetellä toisillemme meemejä ja hassuja kuvia.

Siitä se sitten lähti. Mun tunteet syveni aika äkkiä. Luulen, että niin senkin. Vaikka ensin alkuun se oli sellaista kaveriläppää, tuollaisia viestejä mä Härtsällekin oon lähetelly. Kaikkea typerää, mikä osuu netissä vastaan tai tulee likaiseen mieleen.

Äkkiä me kuitenkin alettiin jutella aika isoistakin asioista. Ei mun kielitaito vielä silloin kauhean hyvä ollut, mutta mä käytin google kääntäjää. Se on hyvä. Ja koko ajan musta tuntui siltä, että tämä tyyppi on mun toinen puoliskoni. Me tykättiin samoista asioista, naurettiin samoille vitseille, oltiin kuin oltaisiin aina tunnettu. Ei mulla ole tällaista aiemmin osunut kohdalle.

Ja vaikka se tuntui tosi ihanalta, oli se myös tosi pelottavaa. Mä mietin koko ajan, mikä tää juttu nyt oikein on. Oonko mä ihastunut, missä se tuntuu ja miksi tässä nyt tapahtuu? Ei tästä voinut kenellekään mitään sanoa, vaikka niin Mikke, Härtsä kuin Jessekin nostelivat kulmiaan, kun mä sain varmaan joka kolmanteen lauseeseen ympättyä sen nimen.

Päivät oli täynnä valmisteluja ja treenejä, mutta mun päässäni pyöri vain sen ruskeat silmät ja korvasta korvaan ulottuva hymy. En mä tiennyt edes sen ikää, ja se vaikutti tosi nuorelta. Mutta varmaan se täysi-ikäinen on, koska se kerran joi Madridissa. Tuskin siellä alaikäisille olisi viinaa tarjottu.

Enää pari päivää, ja me lähdetään. Kaiken lähtöhässäkän ohessa mulla on vielä tämä mun oma henkilökohtainen hässäkkä. Viestitellään lähes jatkuvasti, lähetellään kuvia ja kysellään toisiltamme typeriä asioita. Pari kertaa se on vastannut johonkin mun viestiin sydämellä, mikä on tuntunut tosi hyvältä. Oon mäkin sille sydämiä lähetellyt, vihreitä.

Viikonloppuna me sitten nähdään. Mä en tiedä, mitä tästä tulee. Jännittää, pelottaa, ettei nyt vaan sattuis mitään, kuten mutsilla oli tapana sanoa, kun lähdettiin jätkien kanssa festareille. Mä luulen, että jotain sattuu. Mulla on siitä tosi vahva tunne. Ja mä luulen, että sekin tuntee samoin.

I can't wait to see you, se viestitti ihan vasta äsken.

Ai niin, se oli vuosi sitten. Eilen se nyyhkäisi puhelun päätteeksi: I miss you and those days like hell.

So do I.

Ihana! Laittaahan joku tän kirjastoon talteen? Kiitos!

 

Ihana! Laittaahan joku tän kirjastoon talteen? Kiitos!

Mä voin laittaa jos saan ficin julkaisijalta luvan

 

Ruisrockista puheenollen, kertokaa miten saan lapseni menemään kattomaan Joksuja ja ottamaan mulle jonkun videon keikasta muistoksi? Hän on siis menossa Ruisrockiin ja hänen ystävänsä on Louis fani, joten he ovat siellä todennäköisesti sunnuntainakin. Nuori ei tiedä tästä omasta JO fanituksestani, joten miten esitän asian että toisi äipälle pienen videotuliaisen Ruissista?

Oma juoneni, joka toimi näin: maksoin liput, tarjoan ilmaisen kyydin niin lähelle kun autolla pääsee ja kustannan päivän ruoat ja juomat ja korvaukseksi videota JO:sta ja Kärpystä. Tosin käymme nyt vähän vääntöä siitä, riittääkö yksi biisi tai pätkiä muista biiseistä vai pitääkö ihan koko keikka kuvata. Poika jo totesi, ettei aio seistä siellä teinityttöjen seassa eikä meinaa nyt millään uskoa, että nautalauman keskellähän se siellä seisoo. Kuulemma kuvaa jostain takaa tai sivusta. Jos siis näette siellä kännykällä kuvaavan nuoren miehen, niin antakaa sille vähän tilaa älkääkä katsoko pahasti, jotta saisin edes muutaman pätkän keikasta.

 

Mä voin laittaa jos saan ficin julkaisijalta luvan

Kirjoittaja tässä - ilman muuta saat laittaa.

 

Kirjoittaja tässä - ilman muuta saat laittaa.

Kiva juttu, nyt se on sielläkin Ihanaa kun kirjoitat.

 

Oma juoneni, joka toimi näin: maksoin liput, tarjoan ilmaisen kyydin niin lähelle kun autolla pääsee ja kustannan päivän ruoat ja juomat ja korvaukseksi videota JO:sta ja Kärpystä. Tosin käymme nyt vähän vääntöä siitä, riittääkö yksi biisi tai pätkiä muista biiseistä vai pitääkö ihan koko keikka kuvata. Poika jo totesi, ettei aio seistä siellä teinityttöjen seassa eikä meinaa nyt millään uskoa, että nautalauman keskellähän se siellä seisoo. Kuulemma kuvaa jostain takaa tai sivusta. Jos siis näette siellä kännykällä kuvaavan nuoren miehen, niin antakaa sille vähän tilaa älkääkä katsoko pahasti, jotta saisin edes muutaman pätkän keikasta.

Lupaan taluttaa vähän lähemmäksi lavaa, jos huomaan ! Täytyykö ohjeistaa zoomaamaan erityisesti johonkin kohteeseen?

 

nembzz

On this man tits monday remember to boop some boobs

www.tumblr.com

 

I wonder if B's IG story is real or April's fools. I mean, has he had time to even wash his underwear?!?

 

I wonder if B's IG story is real or April's fools. I mean, has he had time to even wash his underwear?!?

I don’t believe anything B is showing or telling today

 

Tunnistaako joku varmaksi, että B:n ig story on Barcelonasta? Vai kuitenkin Madridista aprillipäivän huijaustarkoituksessa? Olen viettänyt aikaa molemmissa kaupungeissa, mutta en tunnista tuosta videopätkästä.

 

Tunnistaako joku varmaksi, että B:n ig story on Barcelonasta? Vai kuitenkin Madridista aprillipäivän huijaustarkoituksessa? Olen viettänyt aikaa molemmissa kaupungeissa, mutta en tunnista tuosta videopätkästä.

Miksi B huijaisi? Olisi aika kummallinen aprillipäivän pila.

Stoori on kuvattu Barcelonassa, täällä https://www.barcelo.com/guia-turismo/en/spain/barcelona/things-to-do/fira-barcelona/

 

Tunnistaako joku varmaksi, että B:n ig story on Barcelonasta? Vai kuitenkin Madridista aprillipäivän huijaustarkoituksessa? Olen viettänyt aikaa molemmissa kaupungeissa, mutta en tunnista tuosta videopätkästä.

Yleensä kai aprillipilan on tarkoitus olla hauska, ja pelkkä se että sanoo että X vaikka Y ei yleensä ole vitsi (paitsi hollantilaisten mielestä). Voihan se olla, mutta olisi minusta Bojan-huumoriksikin aika erikoista.

 

The Barcelona ESC pre-party is in a few days, but you'd think he'd want to rest at least a little bit before UK.
What I was thinking is that he might be surprising someone (his family or whoever) by letting them think he's still in Spain (could it be a video from their December trip to Barcelona?), and then surprise them by popping up at home.
Oh that B...

 

Milloinkohan Katrin Joksu-haastis tulee ulos?

 

Tumpun boop-päivän kunniaksi

nothing hurts, only Jere

*boops softly* pat. pat.

www.tumblr.com

 

The Barcelona ESC pre-party is in a few days, but you'd think he'd want to rest at least a little bit before UK.
What I was thinking is that he might be surprising someone (his family or whoever) by letting them think he's still in Spain (could it be a video from their December trip to Barcelona?), and then surprise them by popping up at home.
Oh that B...

Tuo stoori vastaa kuitenkin keväistä Barcelonaa. Alkava vihreys ja sääennuste on ollut aurinkoinen Barcelonassa.

 

Tumpun boop-päivän kunniaksi

nothing hurts, only Jere

*boops softly* pat. pat.

www.tumblr.com

Nyt ollaan asian ytimessä. Kirjaimellisesti.

 

Itse odotan mahdollista jatkopäivitystä Barcelonasta joko B:lta tai muusta yhteydestä.

 

Itse odotan mahdollista jatkopäivitystä Barcelonasta joko B:lta tai muusta yhteydestä.

Niin mäkin ja tää menee osaltani nyt sillä lailla v'äärään suuntaan, että ei MUN tässä pitänyt Bojanista näin paljon kiinnostua.
Vaan Kärtsän
Bojan oli niin tyrmäävä Madridissa, että huhhuh...

 

Oliko frouvilla mahdollisesti väärä ketju?

 

Uudessa lyhyessä ficissäni pelataan lumppushakkia ja aletaan vihdoin kehitellä pelisääntöjä siihen. Myös kostopitsi on mukana ja Bojan ottaa ohjat käsiinsä. Ei Moraali-Marketoille, koska tää menee aika tuhmaks. https://archiveofourown.org/works/54889351 (Ja tarkistusana tietysti ISÄ, kuinkas muuten...)

- Joymuffin