Aikamoinen puutarha

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Olen miettinyt nyt taas sitä, miten Bojan on vastaillut avoimesti kysymyksiin, treffikysymyskin ihan tosissaan. Ainoastaan livessä jäi se yksi kysymys ("Do you like Käärijä?" tms) vastaamatta, kun hän näytti pitävän sitä niin turhanpäiväisenä (ja se rajojenrikkomiskysymys joulukuussa vastattiin aika kryptisesti, mutta se kysymys olikin aika asiaton). Niin kuinkahan pitkälle hän olisi tällä hetkellä oikeasti valmis avautumaan näissä kysymyksissä. Ja mitähän hän mahtaisi todeta tällä kertaa, jos olisi sen Yle-haastiksen tyyppinen tilanne. Vaikea kuvitella, että jaksaisi kauheasti enää toppuutella.
Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä yhteishaastattelu. Toivottavasti tällä kertaa tekisivät ylipäätään enemmän haastatteluja, toki oman ehtimisen ja jaksamisen mukaan. 😊
 
vierailija
Välillä muuten kannattaa lukea vähän eteenpäin kommentteja ennen kuin vastaa johonkin vanhaan viestiin, kun asia on todennäköisesti ehditty jo käsitellä / selvinnyt jo, jos takamatkalta luette ketjua.
 
vierailija
Hei muuten, muistui yhtäkkiä mieleen, että joskus olikos se loppuvuodesta oli jonkun espanjalaisen fanin tekemä kysely verkossa liittyen shippaukseen, siis oli joku koulun lopputyö tms. Vastasin siihen, mutten edes muista enää, mitä siinä kysyttiin. Mutta siis, onko tuon kyselyn tuloksista kuulunut mitään, onko kellään havaintoa? Julkaisiko sitä lopputyötään/esseetään, mikä ikinä olikaan?
 
vierailija
 
vierailija
Siis linkki unohtui, onks se hää?
 
vierailija
Hei muuten, muistui yhtäkkiä mieleen, että joskus olikos se loppuvuodesta oli jonkun espanjalaisen fanin tekemä kysely verkossa liittyen shippaukseen, siis oli joku koulun lopputyö tms. Vastasin siihen, mutten edes muista enää, mitä siinä kysyttiin. Mutta siis, onko tuon kyselyn tuloksista kuulunut mitään, onko kellään havaintoa? Julkaisiko sitä lopputyötään/esseetään, mikä ikinä olikaan?
Joo, kiinnostaisi kyllä todella paljon millaisia tuloksia/vastauksia kyselystä on tullut. 😊
 
vierailija
Siis linkki unohtui, onks se hää?
On mutta ei tuo nyt ole mitenkään näyttävästi mukana kun hyvä kun huomaa ilman että pausettaa. Kohtahan se nähdään tuleeko uusia vilahduksia. Vähän turhanpäivästä näitä vanhoja kaivella.
 
vierailija
Mä en tiedä, pystynkö tippumaan tähän syvälle. Reagoin jostain syystä hirveän syvästi. Olin pitkään "kuivilla", tipahdin takaisin. Luin Leilan ficciä Lovelandista ja aloin itkemään. Olen kyllä tunteellinen, itkin myös viimeisimmän Indiana Jonesin lopussa (!).
Olenko vain tosi tunteellinen, vai koenko nyt shipin kautta jotain mitä itseltä puuttuu vai mitä ihmettä. Olen sinkku, kaksi lasta, teini ja esiteini. En ehtisi rakkaussuhdetta nyt. Vai onko tämä vain sitä, että toiset katsovat nyyhkyleffoja, toiset lukevat nyyhkykirjoja ja jotkut shippaavat Bojerea?

Toisaalta mieleen tulee Vihreän timantin metsästys (loistoleffa, jos et ole nähnyt, 80-luvulta, Michael Douglas ja Kathleen Turner). Kathleen alussa kirjoittaa kirjaa, on nyyhkykirjailija. Kirjoittaa onnellisen lopun (ja mies otti hänet vahvaan syliinsä ja nousi hevosen selkään ja he ratsastivat yhdessä kohti auringonlaskua, The end) ja itkee.
 
vierailija
Mä en tiedä, pystynkö tippumaan tähän syvälle. Reagoin jostain syystä hirveän syvästi. Olin pitkään "kuivilla", tipahdin takaisin. Luin Leilan ficciä Lovelandista ja aloin itkemään. Olen kyllä tunteellinen, itkin myös viimeisimmän Indiana Jonesin lopussa (!).
Olenko vain tosi tunteellinen, vai koenko nyt shipin kautta jotain mitä itseltä puuttuu vai mitä ihmettä. Olen sinkku, kaksi lasta, teini ja esiteini. En ehtisi rakkaussuhdetta nyt. Vai onko tämä vain sitä, että toiset katsovat nyyhkyleffoja, toiset lukevat nyyhkykirjoja ja jotkut shippaavat Bojerea?

Toisaalta mieleen tulee Vihreän timantin metsästys (loistoleffa, jos et ole nähnyt, 80-luvulta, Michael Douglas ja Kathleen Turner). Kathleen alussa kirjoittaa kirjaa, on nyyhkykirjailija. Kirjoittaa onnellisen lopun (ja mies otti hänet vahvaan syliinsä ja nousi hevosen selkään ja he ratsastivat yhdessä kohti auringonlaskua, The end) ja itkee.
Minä en ole koskaan saanut mitään irti rakkausromaaneista tai nyyhkyleffoista. Aika moni muu shippaaja on sanonut samaa. :)
 
vierailija
Ehkä mä olen vain hämmentynyt, kun en ole vuosiin kokenut tällaista (paitsi se Indyn loppu, eikä sekään ollut tällaista), olen hautautunut äitiyteen ja työhön enkä ole muistanut tätä puolta.

Anteeksi, että jauhan itsestäni, mutta ihmettelen, mistä tämä olo kumpuaa.

Mutta onhan nuo muruset sellaisia, että levittävät ihan maailman paljon rakkautta ympärilleen ❤ mitä enemmän rakkautta maailmassa on, sen parempi ❤
 
vierailija
Mä en tiedä, pystynkö tippumaan tähän syvälle. Reagoin jostain syystä hirveän syvästi. Olin pitkään "kuivilla", tipahdin takaisin. Luin Leilan ficciä Lovelandista ja aloin itkemään. Olen kyllä tunteellinen, itkin myös viimeisimmän Indiana Jonesin lopussa (!).
Olenko vain tosi tunteellinen, vai koenko nyt shipin kautta jotain mitä itseltä puuttuu vai mitä ihmettä. Olen sinkku, kaksi lasta, teini ja esiteini. En ehtisi rakkaussuhdetta nyt. Vai onko tämä vain sitä, että toiset katsovat nyyhkyleffoja, toiset lukevat nyyhkykirjoja ja jotkut shippaavat Bojerea?

Toisaalta mieleen tulee Vihreän timantin metsästys (loistoleffa, jos et ole nähnyt, 80-luvulta, Michael Douglas ja Kathleen Turner). Kathleen alussa kirjoittaa kirjaa, on nyyhkykirjailija. Kirjoittaa onnellisen lopun (ja mies otti hänet vahvaan syliinsä ja nousi hevosen selkään ja he ratsastivat yhdessä kohti auringonlaskua, The end) ja itkee.
Mulla samoja fiiliksiä, kotona kaksi teiniä ja ei miestä. Olen aina ollut herkkä, mutta viime kevään jälkeen extraherkempi, meinaa hermot mennä itseeni. Olen varmaan surullinen siksi ettei omassa elämässä ole koskaan ollut tuollaista ystävyyssuhdetta, saati rakkaussuhdetta. Tätä on ollut ihana seurata, mutta samalla se muistuttaa siitä ettei itse ole kokenut mitään lähellekään samanlaista. Olen tajunnut myös miten olen hukannut elämästäni vuosia esim. väärään työhön ja ihmissuhteisiin.
 
vierailija
Mulla samoja fiiliksiä, kotona kaksi teiniä ja ei miestä. Olen aina ollut herkkä, mutta viime kevään jälkeen extraherkempi, meinaa hermot mennä itseeni. Olen varmaan surullinen siksi ettei omassa elämässä ole koskaan ollut tuollaista ystävyyssuhdetta, saati rakkaussuhdetta. Tätä on ollut ihana seurata, mutta samalla se muistuttaa siitä ettei itse ole kokenut mitään lähellekään samanlaista. Olen tajunnut myös miten olen hukannut elämästäni vuosia esim. väärään työhön ja ihmissuhteisiin.
Joo, välillä jotain surua kyllä puskee pintaan. Minä olen aika lailla jo luovuttanut kaikkien ihmissuhteiden kanssa. Ei ole kumppania perhettä tai lapsia ja ystävyyssuhteetkin ovat käytännössä lähs aina osoittautunet liian hankaliksi. Harmi, koska ei minua myöskään kiinnosta oikein muu kuin syvät ja merkitykselliset ihmissuhteet. Välillä ällistyttää että miten ihmisellä voi olla noin monta hyvää ystävääkin kuin Bojanilla tai Jerellä!
 
vierailija
Tavallaan ihana huomata, ettei ole yksin mutta onhan se toisaalta surullista. Kirjoitin eilen lyhyen ficcin AO3 (MangoSpritz) yksinäisyydestä (onnellinen loppu), ja mietin kirjoittaessani, että onko yksinäisyys sellainen, mitä kuvasin siinä, vai olinko liian negatiivinen. Toisaalta itse viihdyn yksin, mutta ehkä jotenkin se raastaa että en ole ehkä koskaan kokenut samaa kuin BJ, tai olen varmaan mutta arki tulee väliin.

Itkin parikymppisenä kuunnellessani Donkkareiden Hyvää yötä ja huomenta:
"Luodinkestävää sydäntä
Ei oo vielä keksittykkään
Turha pelätä laukausta
Sillä yksinäisyys saman reiän nakertaa"

Käyn vähän väliä Fansalessa katsomassa lippua lauantaille. Lapset ovat mulla, esiteini ja teini, olisin viim klo24 kotona. Mieli tekisi ostaa liput ❤
 
vierailija
Mulla samoja fiiliksiä, kotona kaksi teiniä ja ei miestä. Olen aina ollut herkkä, mutta viime kevään jälkeen extraherkempi, meinaa hermot mennä itseeni. Olen varmaan surullinen siksi ettei omassa elämässä ole koskaan ollut tuollaista ystävyyssuhdetta, saati rakkaussuhdetta. Tätä on ollut ihana seurata, mutta samalla se muistuttaa siitä ettei itse ole kokenut mitään lähellekään samanlaista. Olen tajunnut myös miten olen hukannut elämästäni vuosia esim. väärään työhön ja ihmissuhteisiin.
Ja ihan sama mulla, että viime kevään jälkeen ollut extraherkkä. En ymmärrä mitä tapahtui. En ole vieläkään selvinnyt viime keväästä. Miten voi kaksi miestä laittaa elämän näin sekaisin?
 
vierailija
Tavallaan ihana huomata, ettei ole yksin mutta onhan se toisaalta surullista. Kirjoitin eilen lyhyen ficcin AO3 (MangoSpritz) yksinäisyydestä (onnellinen loppu), ja mietin kirjoittaessani, että onko yksinäisyys sellainen, mitä kuvasin siinä, vai olinko liian negatiivinen. Toisaalta itse viihdyn yksin, mutta ehkä jotenkin se raastaa että en ole ehkä koskaan kokenut samaa kuin BJ, tai olen varmaan mutta arki tulee väliin.

Itkin parikymppisenä kuunnellessani Donkkareiden Hyvää yötä ja huomenta:
"Luodinkestävää sydäntä
Ei oo vielä keksittykkään
Turha pelätä laukausta
Sillä yksinäisyys saman reiän nakertaa"

Käyn vähän väliä Fansalessa katsomassa lippua lauantaille. Lapset ovat mulla, esiteini ja teini, olisin viim klo24 kotona. Mieli tekisi ostaa liput
Mulla on ylimääräinen lippu lauantaille
 

Yhteistyössä