vierailija
Kun miehelläni on migreeni niin makaa koko päivän sängyssä. Ihan kevyesti voi makoilla klo 07-23. Estolääkitys on, mutta silti kohtauksia tulee. Käsittääkseni ohjeistettu menemään päivystykseen lääketippaan, jos ei olo päivän aikana helpota. Sinne on kuitenkin haluton lähtemään - ”tää on jo menossa ohi” ja jatkaa nukkumista iltaan saakka.
Lapset ovat kertoneet, että välillä migreenipäivinä mies menee kännykän kanssa vessaan istuskelemaan. Tai jopa pötköttelee sängyllä elokuvia katsellen. Kuitenkin aina siinä vaiheessa kun minä tulen töistä kotiin, niin on kuitenkin jo kaivautunut takaisin sängyn pohjalle. Luulisi, ettei migreenissä olisi kiva mitään kännykkää katsella, mutta näköjään kaikki on mahdollista.
Myöskin sellaista oireilua ollut, että migreeniä edeltävänä päivänä on ollut tavallista vihaisempi ja riidanhaluisempi. Saattaa raivota minulle ihan jostain aivan älyttömästä asiasta, kuten väittää kiven kovaa minun tarkoittavan ihan jotain muuta kuin mitä sanon. Joskus jopa raivonnut tyyliin ”no ajattelet kuitenkin noin”. Yritä siinä sitten selitellä, että anteeksi vain mutta et todellakaan tiedä mitä minä ajattelen - ei, hän kyllä tietää ja hän on oikeassa eikä muita näkemyksiä asiasta suvaita. Seuraavana aamuna on sitten migreeni. Muille ei onneksi tietääkseni raivoa.
Lapsellani ja itselläni myös migreenidiagnoosit, joten tiedossa on että migreeni ilmenee eri ihmisillä eri tavoin. Mies saanut oman migreeninsä vasta 45-vuotiaana ja masennusdiagnoosikin on. Tarttiskohan vielä jonkun diagnoosin vai laitetaanko oireilu vain migreenin piikkiin?
Lapset ovat kertoneet, että välillä migreenipäivinä mies menee kännykän kanssa vessaan istuskelemaan. Tai jopa pötköttelee sängyllä elokuvia katsellen. Kuitenkin aina siinä vaiheessa kun minä tulen töistä kotiin, niin on kuitenkin jo kaivautunut takaisin sängyn pohjalle. Luulisi, ettei migreenissä olisi kiva mitään kännykkää katsella, mutta näköjään kaikki on mahdollista.
Myöskin sellaista oireilua ollut, että migreeniä edeltävänä päivänä on ollut tavallista vihaisempi ja riidanhaluisempi. Saattaa raivota minulle ihan jostain aivan älyttömästä asiasta, kuten väittää kiven kovaa minun tarkoittavan ihan jotain muuta kuin mitä sanon. Joskus jopa raivonnut tyyliin ”no ajattelet kuitenkin noin”. Yritä siinä sitten selitellä, että anteeksi vain mutta et todellakaan tiedä mitä minä ajattelen - ei, hän kyllä tietää ja hän on oikeassa eikä muita näkemyksiä asiasta suvaita. Seuraavana aamuna on sitten migreeni. Muille ei onneksi tietääkseni raivoa.
Lapsellani ja itselläni myös migreenidiagnoosit, joten tiedossa on että migreeni ilmenee eri ihmisillä eri tavoin. Mies saanut oman migreeninsä vasta 45-vuotiaana ja masennusdiagnoosikin on. Tarttiskohan vielä jonkun diagnoosin vai laitetaanko oireilu vain migreenin piikkiin?