vierailija
Lainauksia jutusta:
(-)
Aspergerin oireyhtymä on saanut nimensä itävaltalaiselta lastenlääkäri Hans Aspergerilta, joka 1940-luvulla huomasi joidenkin potilaidensa tuskailevan heikkojen sosiaalisten taitojensa kanssa.
Lasten oli vaikea muodostaa ystävyyssuhteita, he eivät osanneet lukea sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä vihjeitä eivätkä tulkita toisten lasten tunteita. Monet olivat myös intohimoisen kiinnostuneita jostain kapeahkosta erityisalasta, minkä vuoksi keskustelut toisten kanssa takkusivat.
Asperger-henkilölle tyypillisiä oireita ja piirteitä
Herra Asperger havainnoi piirteitä, jotka seuraavien vuosikymmenien aikana määriteltiin nimenomaan Asperger-ihmisille ominaisiksi piirteiksi. Tyypillistä Asperger-henkilöille on muun muassa:
vaikeudet vuorovaikutustilanteissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä (niin verbaalisessa kuin nonverbaalisessa viestinnässä)
vaikeus ymmärtää asioita ja tilanteita, joita ei ole itse kokenut
ongelmat aistiärsykkeiden käsittelyssä (yli- tai alireagoiminen ääniin, valoihin, väreihin, makuihin jne.)
erilaisten toimintojen toistaminen (esim. vartalon keinuttaminen, pyöriminen) etenkin lapsuudessa
ongelmia ajankäytön hallinnassa
vaikeus tulkita ja ymmärtää toisten tunteita
katsekontaktin välttely ja kontaktin välttely yleisemminkin
kapeasti rajatut ja jumittuneet kiinnostuksen kohteet
asiakeskeisyys ihmiskeskeisyyden sijaan
kokonaisuuksien hahmottamisen vaikeus
toiminnanohjauksen puutteet (esim. vaikeus arvioida ajankulua ja toiminnan seurauksia)
rutiinien merkitys (esimerkiksi aamutoimien suorittaminen aina samalla tavalla)
säännöistä ja sopimuksista kiinni pitämisen tärkeys
normaali älykkyys
stressiherkkyys
univaikeudet
Epäily Aspergerin oireyhtymästä tai muusta autismikirjon häiriöstä herää monesti siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa opetella vuorovaikutusta maailman ja toisten ihmisten kanssa eli ensimmäisinä elinvuosina vauvavuoden jälkeen.
Myös kouluiän kynnyksellä oireet saattavat tulla näkyviksi, kun sosiaalinen kanssakäyminen kodin ulkopuolisessa maailmassa vaatii yhä monimutkaisempien vuorovaikutustaitojen omaksumista ja käyttöä.
(-)
Gillbergin kouluikäisille lapsille (7–16 v.) tarkoitetussa Asperger-testissä – virallisemmin autismikirjon seulontalomakkeessa – kartoitetaan, poikkeaako lapsi ikätovereistaan muun muassa seuraavanlaisilla tavoilla:
vaikuttaa pikkuvanhalta
elää omassa maailmassaan
omaa rajoittuneita kiinnostuksen kohteita
oppii helposti ulkoa asioita
tulkitsee kielikuvia kirjaimellisesti
puhuu muodollisesti
käyttää omalaatuisia ilmauksia
käyttää ääntään epätavanomaisesti
kömpelöt ja/tai erikoiset liikkeet ja asennot
erilaisia vaikeuksia vuorovaikutustilanteissa
vaikeus asettua toisen asemaan
vaikeuksia muodostaa kaveri- ja ystävyyssuhteista
kiintymys tiettyihin rutiineihin
taitojen epätasaisuus (erinomainen joissain asioissa ja erittäin huono toisissa)
ei pärjää joukkuepeleissä koska ei osaa yhteistyötä eikä ymmärrä sääntöjä
joutuu kiusatuksi
Pikkulapsille (1 v. 4 kk – 2 v. 6 kk) tarkoitetussa autismikirjon M-CHAT-R/F™ -kyselyssä puolestaan esitetään monipuolisesti vuorovaikutukseen, liikkeeseen ja leikkiin liittyviä kysymyksiä, kuten:
Katsooko lapsesi, jos osoitat jotain huoneen toisella puolella?
Osoittaako lapsi itse asioita (esim. näkemäänsä lentokonetta taivaalla)?
Leikkiikö lapsi mielikuvitusleikkejä?
Osaako lapsi kävellä, tykkääkö kiipeillä, pitääkö polvella pompottelusta?
Vastaako lapsi hymyysi, katsooko silmiin, reagoiko nimeensä, matkiiko sinua?
Reagoiko lapsi negatiivisesti koviin ääniin?
Kun tapahtuu jotain uutta, katsooko lapsi kasvojasi nähdäkseen, miten sinä reagoit?
Mistä Aspergerin oireyhtymä johtuu?
Aspergerin oireyhtymä on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö.
Sen syntymekanismia ei tunneta tarkasti. Geneettiset tekijät mitä todennäköisimmin vaikuttavat oireyhtymän taustalla.
Autismin esiintyvyydestä geneettisten tekijöiden arvioidaan selittävän väestötasolla yli 80 prosenttia.
(-)
Miten Aspergerin oireyhtymää hoidetaan?
Asperger-oireiset eivät muodosta yhtenäistä ryhmää, jossa oireyhtymän piirteet toistuisivat samanlaisina ihmisestä toiseen.
Siksi myös tuen tarve vaihtelee suuresti. Siinä missä yksi pärjää ihan mainiosti itsekseen, toinen saattaa tarvita jatkuvaa moniammatillista apua.
Tieto omista piirteistä, haasteista ja vahvuuksista, vuorovaikutustaitojen opettelu sekä elämänhallinnan kehittäminen itsetuntemuksen pohjalta on joka tapauksessa tärkeää Asperger-ihmisille.
Autismikirjon ihmisten keskuudessa ahdistuneisuus ja masennukseen sairastuminen on melko yleistä. Itsemurhariskin arvioidaan olevan moninkertainen yleisväestöön nähden. Mielialaoireita hoidetaan psykoterapialla ja lääkityksellä.
(-)
Aspergerin oireyhtymä osaksi autismikirjoa
Aspergerin oireyhtymän diagnosointi on muuttumassa, kun ICD-10 tautiluokituksen korvaa ICD-11-luokitus. Uuden tautiluokituksen käyttöönotto tapahtunee vuonna 2022.
Uuteen luokitukseen tulee yksi laajasti autismikirjon häiriöt kattava luokka, jolloin muiden muassa Aspergerin oireyhtymä omana diagnoosinaan jää luokituksesta pois.
Muutos tulee Lääkärilehden vuonna 2020 julkaistun katsausartikkelin mukaan tarpeeseen siksi, koska nykyinen luokittelu on epätarkkaa niin, että lapsen etninen ja sosioekonominen tausta, kognitiivinen kehitystaso, ikä ja sukupuoli ovat vaikuttaneet tehtyihin diagnooseihin.
Aspergerin oireyhtymän historia itsenäisenä diagnoosina ICD-tautiluokituksessa jää melko lyhyeksi, sillä se otettiin mukaan vasta vuodesta 1994.
Yhdysvalloissa käytettävästä DSM-5-luokituksesta Aspergerin oireyhtymä poistettiin jo vuonna 2013.
Autismiliiton arvion mukaan Suomessa on noin 55 000 autismikirjon ihmistä ja Asperger-ihmisten määräksi liitto arvioi noin 40 000.