Ja jos suomalainen yhteiskunta tosiaan on läpeensä rasistinen jo valmiiksi, niin silloinhan sen eripuran lietsominen vaatii nimenomaan sen rasisminvastaisen puolen tukemista. Ja sitä on tunnetusti harjoitettukin Neuvostoliiton ajoista lähtien (rauhanpuolustajat, sadankomitea yms.).
Aika hemmetin hyvä huomio.
Musta alkaa tuntumaan, että kaikkein eniten eripuraa maahamme on lietsonut Marinin punavihreä hallinto.
Kun muistelee menneisyyttä, niin oliko siellä yhtäkään tekoa jota olisi voinut sanoa kansan yhtenäisyyttä rakentavaksi?
Ulkomaille lahjoiteltiin rahaa, baareja ja kapakoita suljettiin, annettiin senjälkeen miljoonittain rahaa samoille kapakoille ja kaikenmaailman pillipiipareille kulttuurin tukemisen nimissä.
Ihmisille valehdeltiin, ettei ulkomaille voi lähteä ja surkuhupaisinta oli Uudenmaan sulku, kuin pahimmassa diktatuurissa rajoitettiin maan sisäistä liikennettä, huhhuh.
Ja marin vain bailasi, meni jonkun korufirman mannekiiniksi ja bailasi, bailasi ja unhodinko sanoa tuosta bailauksesta.
Virkapuhelimet hevonkuusessa, valtion tiloissa lesboseksiä, nainen kyykkyvatkaa huutaen jallu/jauhojengiä ja myöhemmin itkee krokotiilin kyyneleitä kun joku hieman arvostelee pinen lapsen äitiä tankotanssista jonkun tyhjäpään nuohotessa daamimme kaulaa.
Miljardeja meni, yksinomaan Italian Mafialle, velkaa otettiin, jota maksavat vielä meidän lapsenlapsemmekin ja jos uskalsi sanoa, etteikö tämä nyt jo riitä, alettiin vinkumaan naisvihasta ja muusta shaissesta.
Jos hallituksen kantava ideologia oli internationaalinen feminismi, oliko muuta odotettavissa kuin kansan kahtiajako vihervasemmistolaisiin ja isänmaallisiin ihmisiin joita he kutsuvat rasisteiksi.
Get over it boomer.