"Luonto on ilmeisesti alun perin tarkoittanut, että elimistö tulisi pääasiallisesti toimeen oman kolesterolisynteesinsä avulla."Ihminen tuottaa glukoosinkin ihan itse, et tarvitse hiilareita.
Mutta osa kolesterolista on tultava ravinnosta, elimistö ei kykene tuottamaan itse koko settiä.
Ja jos jaksat lukea lisää ni samasta artikkelista heti tuon aiemman lauseen perään;
Jos ravinnon kolesterolin tai tyydyttyneiden rasvahappojen tai molempien määrä suurenee, kolesterolin imeytyminen suolistosta lisääntyy, endogeeninen synteesi vähentyy ja LDL-reseptorien aktiivisuus vähenee (Gylling ja Miettinen 1992, Nissinen ym. 2008). Nämä muutokset johtavat seerumin kolesterolipitoisuuden ja erityisesti LDL-kolesterolin määrän suurentumiseen. Tämän vuoksi ravitsemussuosituksissa otetaan kantaa ravinnon kolesterolin ja tyydyttyneiden rasvahappojen suositeltaviin määriin. Ravinnon aiheuttamaa hyperkolesterolemiaa pidetään tärkeimpänä ateromatoottisen valtimotaudin syynä länsimaisissa populaatioissa. Väestöissä, joissa ravinnon tyydyttyneen rasvan ja usein samalla kolesterolin saanti on korostunut, seerumin kolesterolipitoisuus on suurentunut ja kliiniset valtimotautitapaukset, sydäninfarkti, aivohalvaus ja perifeeriset verenkiertohäiriöt ovat lisääntyneet. Käsityksemme on, että kuta tehokkaampi on normaalipainoisen ihmisen kolesterolin endogeeninen tuotanto imeytymiseen verrattuna, sitä harvemmin esiintyy hyperkolesterolemiaa ja ahtauttavaa valtimotautia. Luonnon käytettävissä olevat aineenvaihdunnan keinot eivät kuitenkaan kykene poistamaan ravinnon aiheuttamaa hyperkolesterolemiaa ilman, että elintapoja muutetaan. Vuoden 1970 tienoilta nykypäiviin tapahtunut elintapojen muutos, ravinnon kolesterolin ja tyydyttyneen rasvan määrän vähentäminen on johtanut samanaikaisesti veren kolesterolipitoisuuden ja valtimotautitapahtumien huomattavaan pienentymiseen työikäisillä.