Kyllä meitä on nyt hemmoteltu ficeillä viime aikoina, kiitos tekijöille!
Mulla on hetkellisesti ollut liikaa omaa elämää, ei meinaa millään pysyä lukutahdissa.
Muistan todella harvoin uniani. Enkä tiedä olenko edes kunnon bojanisti, enemmän team K. Mutta. Viime yönä näin unta, jossa olin kunnon puutarhurina jonkinlaisessa luupissa hehkuttamassa B:lle sen ja K:n tulossa olevaa kohtaamista. B lauloi aina uudestaan ja uudestaan jotain K:n kuuloista biisiä. Tilanne jotenkin alkoi useamman kerran alusta ja päätyi joka kerta siihen, että B unohti täysin K:n ja haluskin viettää loppuelämänsä mun kanssa. Kyllä, mun kanssa. Olin vaan että ei ei, muistatko K:n, oon nyt oottanut täällä jo aivan liian kauan teidän tunteikasta jälleennäkemistä, vaadin että mennään tän kaikkien toivoman kässärin mukaan. Mutta mikään ei auttanut. Lopulta annoin aina periksi.
Heräsin kellon soittoon ennen kuin selvisi, minkälainen vastentahtoinen Balkanin prinsessa musta tuli.
Freud, Jung & co, tulkaas vähän jeesaan tulkinnassa.
Sissi