V
vierailija
Vieras
Tällä kuvalla Riikka Purra puolustaa velkavuorta, Risto Murto huomauttaa, että velkatason alentuminen vaatisi hallituksen toimien lisäksi kasvuihmeen
Valtiovarainministeriö julkaisi perjantaina ehdotuksensa ensi vuoden budjetiksi. Oppositio on arvostellut hallitusta siitä, että kovista leikkauksista huolimatta valtion velkaantuminen näyttää jatkuvan lähes entisellään.
”Vaatisi kasvuihmeen”
Esimerkiksi eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk) ihmetteli perjantaina, että "hallituksen velkaantuminen on samaa suuruusluokkaa kuin edellisellä hallituksella".
SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen moitti hallituksen linjaa näin:
"– Sama joukko, joka on syyttänyt pandemian, Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin aikana toiminutta hallitusta 40 miljardin euron velkaantumisesta ja lupasi tähän muutoksen, on nyt tekemässä itse saman 40 miljardia ilman, että ainakaan pandemia on selittämässä tilannetta, hän kirjoitti X:ssä."
Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson arvosteli ensi vuoden budjettiehdotusta.
"– Alijäämää tulee ensi vuonna 10 miljardia, mikä on selvästi enemmän kuin 2022 tai 2023. Vero-uudistukset heikentävät tulopohjaa ja kasvattavat tuloeroja.
– Historiallisen kovat sosiaaliturvaleikkaukset iskevät köyhiin lapsiperheisiin, työttömiin ja sairaisiin. Nämä Purra kuittasi ”asumistuen ja työttömyysturvan muutoksina”. Hän ei kehdannut edes kertoa, kuinka paljon sosiaaliturvaa heikennetään", Andersson kirjoitti.
Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto on kommentoinut lauantaina Twitterissä samaa kuvaa kuin Purra. Hän huomauttaa, että velkatason alentuminen vaatisi myös nopeampaa kasvua.
"– VM:n budjettiehdotus vahvistaa peruskuvaa. Korkeammasta julkisesta velkatasosta tulee pysyvä asiantila. Ei ole realistista ennustaa, että velkatasoa tullaan alentamaan seuraavana vuosikymmenenä. Velkatason alentuminen vaatisi kasvuihmeen, jota ei näkyvissä", Murto kirjoittaa.
Velkaa otetaan ennätyksellisesti ilman koronapandemiaa ja Venäjäpakotteiden aiheuttamaa energiakriisiä. Ja hallitus aikoo lisäksi piilottaa vieläkin suurempaa velanottotarvetta 4 miljardin euron valtionomaisuuden myynnillä. Kansallisen omaisuuden myynti menojen kuittaamiseen on kuin housuun kuseminen pakkasella, lämmittää hetken, mutta sen jälkeen on entistä kylmempää ja tukalampaa.
Uskomatonta että samaan aikaan jättimäisen velanoton, kansallisen omaisuuden myynnin ja pienituloisten kurittamisen kanssa, hallitus kattaa velkarahalla hyväosaisiin kohdistuvat veronalennukset mm. solidaarisuusveron ylärajan noston 85 800 eurosta 150 000 euroon, jossa yli 85 800 euroa tienaavat saavat verohyödyn ja KAIKKI yli 150 000 euroa tienaavat maksimaalisen hyödyn 1 200 euroa lisätuloja puhtaana käteen, ansiotuloverotuksen alennuksella sitten lisää.
Pienituloisille mm. työttömille ja osa-aikatyöläisille taas tulee jopa satojen eurojen leikkaukset KUUKAUSITTAIN. Pelkästään 300 euroa/kk työtulojen suoja-osan poistaminen leikkaa kaikilta osa-aikatyöläisiltä vähintään 150 euroa kuukaudessa tuloja ja asumistukileikkuri leikannee vielä lisää.
Valtiovarainministeriö julkaisi perjantaina ehdotuksensa ensi vuoden budjetiksi. Oppositio on arvostellut hallitusta siitä, että kovista leikkauksista huolimatta valtion velkaantuminen näyttää jatkuvan lähes entisellään.
”Vaatisi kasvuihmeen”
Esimerkiksi eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk) ihmetteli perjantaina, että "hallituksen velkaantuminen on samaa suuruusluokkaa kuin edellisellä hallituksella".
SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen moitti hallituksen linjaa näin:
"– Sama joukko, joka on syyttänyt pandemian, Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin aikana toiminutta hallitusta 40 miljardin euron velkaantumisesta ja lupasi tähän muutoksen, on nyt tekemässä itse saman 40 miljardia ilman, että ainakaan pandemia on selittämässä tilannetta, hän kirjoitti X:ssä."
Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson arvosteli ensi vuoden budjettiehdotusta.
"– Alijäämää tulee ensi vuonna 10 miljardia, mikä on selvästi enemmän kuin 2022 tai 2023. Vero-uudistukset heikentävät tulopohjaa ja kasvattavat tuloeroja.
– Historiallisen kovat sosiaaliturvaleikkaukset iskevät köyhiin lapsiperheisiin, työttömiin ja sairaisiin. Nämä Purra kuittasi ”asumistuen ja työttömyysturvan muutoksina”. Hän ei kehdannut edes kertoa, kuinka paljon sosiaaliturvaa heikennetään", Andersson kirjoitti.
Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto on kommentoinut lauantaina Twitterissä samaa kuvaa kuin Purra. Hän huomauttaa, että velkatason alentuminen vaatisi myös nopeampaa kasvua.
"– VM:n budjettiehdotus vahvistaa peruskuvaa. Korkeammasta julkisesta velkatasosta tulee pysyvä asiantila. Ei ole realistista ennustaa, että velkatasoa tullaan alentamaan seuraavana vuosikymmenenä. Velkatason alentuminen vaatisi kasvuihmeen, jota ei näkyvissä", Murto kirjoittaa.
Velkaa otetaan ennätyksellisesti ilman koronapandemiaa ja Venäjäpakotteiden aiheuttamaa energiakriisiä. Ja hallitus aikoo lisäksi piilottaa vieläkin suurempaa velanottotarvetta 4 miljardin euron valtionomaisuuden myynnillä. Kansallisen omaisuuden myynti menojen kuittaamiseen on kuin housuun kuseminen pakkasella, lämmittää hetken, mutta sen jälkeen on entistä kylmempää ja tukalampaa.
Uskomatonta että samaan aikaan jättimäisen velanoton, kansallisen omaisuuden myynnin ja pienituloisten kurittamisen kanssa, hallitus kattaa velkarahalla hyväosaisiin kohdistuvat veronalennukset mm. solidaarisuusveron ylärajan noston 85 800 eurosta 150 000 euroon, jossa yli 85 800 euroa tienaavat saavat verohyödyn ja KAIKKI yli 150 000 euroa tienaavat maksimaalisen hyödyn 1 200 euroa lisätuloja puhtaana käteen, ansiotuloverotuksen alennuksella sitten lisää.
Pienituloisille mm. työttömille ja osa-aikatyöläisille taas tulee jopa satojen eurojen leikkaukset KUUKAUSITTAIN. Pelkästään 300 euroa/kk työtulojen suoja-osan poistaminen leikkaa kaikilta osa-aikatyöläisiltä vähintään 150 euroa kuukaudessa tuloja ja asumistukileikkuri leikannee vielä lisää.