Laajat lennokki-iskut Moskovassa toivat sodan tiistaina venäläisten keskelle konkreettisemmin kuin aiemmin. Jos väitteet jopa 30 lennokista pitävät paikkansa, kyseessä oli tiettävästi laajin iskusarja tähän mennessä.
Tapausta verhoaa tyypillinen epätietoisuus. Venäjä syyttää Ukrainaa, ja Ukraina totuttuun tapaan kiistää osallisuutensa.
Viime viikkojen ja kuukausien vastaavista tapauksista lienee kuitenkin tehtävissä selkeä johtopäätös: Ukraina on kehittänyt tavan iskeä syvälle Venäjälle. Iskuissa käytetyt miehittämättömät ilma-alukset ovat mitä ilmeisimmin ukrainalaista tekoa. On viitteitä siitä, että muissakin kuin lennokki-iskuissa on Ukrainan sormenjälki.
Tämä ei sulje pois sitä, etteivätkö jotkin tapauksista voisi olla venäläisiä valeoperaatioita Ukrainan syyttämiseksi.
Venäjä onkin ollut iskujen jälkeen erittäin hanakka tuomitsemaan Ukrainan ”terrorista”.
Nimitykselle voisi hymähtää, jos se ei olisi niin tökerö ja julkea. Venäjä käytännössä myöntää, että sen jatkuvat, monenkertaisesti laajemmat iskut ukrainalaiskaupunkeihin ovat myös terroria. Valtiojohtoista terrorismia, kuten koko sotakin.
Mutta voisiko Ukrainaa syyttää samasta?
Oikeus puolustautua
Ei voi, ainakaan tällä hetkellä.
YK:n peruskirjan 51. artikla toteaa selkeästi: ”Jos jokin Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, ei mikään tämän peruskirjan säännös saa rajoittaa sen luonnollista oikeutta erilliseen tai yhteiseen puolustautumiseen…”
Tämän peruskirjan lauseen voi katsoa saaneen myös lisävahvistusta, kun YK:n yleiskokouksessa 141 maata äänesti sodan vuosipäivän alla viime helmikuussa päätöslauselmasta, jonka mukaan Venäjän on vetäydyttävä Ukrainasta. Näin kansainvälinen yhteisö käytännössä asettui laajana rintamana Ukrainan tueksi.
Ukrainan sotatoimet Venäjää vastaan Venäjän maaperällä ovat siis puolustautumistarkoituksessa täysin laillisia.