Olen tosi pahoillani @Fiufau ja @Alviita . Ei oikein löydy sanoja, itse niin monta keskenmenoa kokeneena koen ettei siihen suruun auta kuin aika.
Minulla oli kesken työvuoron massiivinen verenvuoto ja ihmeen kaupalla vauva oli jäänyt sijoilleen vaikka oli kaikki ihan varmoja lääkäriä myöten että se oli siinä. Olin sitten yön sairaalassa Caprilon-tiputuksessa eikä mitään hyvää syytä vuodolle löytynyt joten nyt ollaan oltu vähän varpaillaan ja synnärillä ollaan varauduttu jatkovuotoihin veritilauksilla kun minulla on sellainen veriryhmä jota on vain 0.03% suomalaisista, eli jos tulee spontaani massiivivuoto eikä Jk-3 a tai b verta ole niin aika pulassa ollaan. Jotenkin on päässyt turtumaan noihin menetyksiin etten edes itkenyt ollenkaan koko episodin aikana kun ehkä jo selkärangassa on se tunne koko ajan ettei kaikki tule menemään hyvin ja siitä on sitten vaan selvittävä jälleen. Rento ja mukava raskausaika edessä ja suoraan sanottuna aika masentunut olo. Lisäksi edellisen synnytyksen epäkohdat on käynyt ahdistamaan. Minulla oli vain yksi toive; ei opiskelijoita, koska olen itse alalla enkä halua törmätä näihin tyyppeihin sitten myöhemmin kentällä. No eikös niitä opiskelijoita tuputettu sitten oikein kahteen otteeseen, ja oikein sisätutkimukseen asti. Jäi ihan ylimarssittu ja häväisty olo.
Minulla oli kesken työvuoron massiivinen verenvuoto ja ihmeen kaupalla vauva oli jäänyt sijoilleen vaikka oli kaikki ihan varmoja lääkäriä myöten että se oli siinä. Olin sitten yön sairaalassa Caprilon-tiputuksessa eikä mitään hyvää syytä vuodolle löytynyt joten nyt ollaan oltu vähän varpaillaan ja synnärillä ollaan varauduttu jatkovuotoihin veritilauksilla kun minulla on sellainen veriryhmä jota on vain 0.03% suomalaisista, eli jos tulee spontaani massiivivuoto eikä Jk-3 a tai b verta ole niin aika pulassa ollaan. Jotenkin on päässyt turtumaan noihin menetyksiin etten edes itkenyt ollenkaan koko episodin aikana kun ehkä jo selkärangassa on se tunne koko ajan ettei kaikki tule menemään hyvin ja siitä on sitten vaan selvittävä jälleen. Rento ja mukava raskausaika edessä ja suoraan sanottuna aika masentunut olo. Lisäksi edellisen synnytyksen epäkohdat on käynyt ahdistamaan. Minulla oli vain yksi toive; ei opiskelijoita, koska olen itse alalla enkä halua törmätä näihin tyyppeihin sitten myöhemmin kentällä. No eikös niitä opiskelijoita tuputettu sitten oikein kahteen otteeseen, ja oikein sisätutkimukseen asti. Jäi ihan ylimarssittu ja häväisty olo.