vierailija
Jos kerran naapurin maalaiskanoja saa syödä, niin kai naapurin metsästä saa polttopuitakin hakea?
Tottakai saa hakea, mutta kiinnijääminen on rangaistuksen uhalla kielletty.Jos kerran naapurin maalaiskanoja saa syödä, niin kai naapurin metsästä saa polttopuitakin hakea?
Jos on kysymys kuusimetsästä, sopiva kasvutaajuus on sellainen, että puiden alaoksat juuri koskettaisivat toisiaan. Tämä siis ensiharvennuksesta eteenpäin. Taimivaiheessa taajemmassa, noin yhdeksän metrin pituuteen asti hallatuhojen minimoimiseksi.Eikös se tukkipuun kasvu perustu siihen et ne kurkottaa valoa kohti ja ensin saavat kasvaa tiheässä ja se harvennushakkuu tehdään niin yhä ovat aika tiiviisti valoa kohti kurottaen?
Mut jos ei tehdä mitään, ei se ryteikkökään kasva korkeutta/tukin pituutta?
Tietysti saa, mutta onko se taloudellisesti kannattavaa, onkin sitten toinen juttu.Kaikkia oman metsän puulajea saa polttaa tukkipuun kokoisista aina pajuja myöten onhan ne metsänomistajan omaisuutta.
Kun 4 metrin onkivavalla pyörähtää ympyrän ja laskee kaikki ne puut jotka jää ympyrän sisäpuolelle esim. niitä on vaikka 9 kpl, niin 9 kertaa 200 on 1800 eli hehtaarilla 1800 puuta. Ensiharvennuksen jälkeen pitäs olla 1000-1300 puuta hehtaarilla.Jos on kysymys kuusimetsästä, sopiva kasvutaajuus on sellainen, että puiden alaoksat juuri koskettaisivat toisiaan. Tämä siis ensiharvennuksesta eteenpäin. Taimivaiheessa taajemmassa, noin yhdeksän metrin pituuteen asti hallatuhojen minimoimiseksi.
Jos kuusikkoa rupeaa "kiusamaan" liian taajassa parempaa pituuskasvua tavoitellen, käy niin, että alapäät puista alkavt ensin harsuuntua ja sitten kuolla kokonaan, mikä taas hidastaa kasvua, koska yhteyttävä pinta pienenee. Vasta päätehakkuuvaiheessa noin puolet tyvitukin mitasta (noin 3 metriä) pitää olla kuollutta ja kuivaa oksaa.
Männikköä taas harvennetaan niin, että kasvuvaiheessa tuoreita (kasvavia) oksia on noin kaksi kolmasosaa rungon mitasta, joka päätehakkuuikään mennessä vähenee n yhteen kolmasosaan.
Koivikko taas harvennetaan sellaiseen taajuuteen, että tuoreita oksia on kaksi kolmasosaa rungon pituusesta. Koivikolla tämä tarkoittaa todella harvaa kasvutiheyttä ja sen vuoksi sen alla on hyvä kasvattaa kuusikkoa. Kun sitten aikanaan koivikko kaadetaan pois, jää jäljelle elinvoimainen kuusentaimikko tai peräti ensiharvennusmetsä.
Jos osto klapi maksaa Helsingissä 200euroa pinokuutio ja mäntytukki 70 euroa kiintokuutio. Laskeppa siitä.Tietysti saa, mutta onko se taloudellisesti kannattavaa, onkin sitten toinen juttu.
Laskenpa hyvinkin, mutta ensiksikin, onko tuo mäntyklapin hnta ja toiseksi, et myy samalta alalta toista tukkisatoa. Kolmanneksi, klapin hinta tuskin pysyy tuolla tasolla kovin montaa vuotta.Jos osto klapi maksaa Helsingissä 200euroa pinokuutio ja mäntytukki 70 euroa kiintokuutio. Laskeppa siitä.
Moni muukin asia mut myrkyllistäkin maata on olemassa. Metsä on parempi kuin joku pellolle istutettu slueRiippu siitäkin paljonko joutuu maksamaan...
Ja mites tämä myrkyllisyys ilmenee ja mitkä sen haitat ovat metsän kasvulle ja sen käytölle?Moni muukin asia mut myrkyllistäkin maata on olemassa. Metsä on parempi kuin joku pellolle istutettu slue
5 hehtaarin omistaja kyllä polttaa sen kasvun minkä tuo ala tuottaa. Tuosta alasta saa kaiken lämmitykseen tarvittavan energian omakotitaloon jonka kulutus olis 15-18ooo kw vuodessa etelä-suomessa.Laskenpa hyvinkin, mutta ensiksikin, onko tuo mäntyklapin hnta ja toiseksi, et myy samalta alalta toista tukkisatoa. Kolmanneksi, klapin hinta tuskin pysyy tuolla tasolla kovin montaa vuotta.
On varmaan riski ostaa vanhaa huolto-asema tonttia?Moni muukin asia mut myrkyllistäkin maata on olemassa. Metsä on parempi kuin joku pellolle istutettu slue
tai mansikkamaa taOn varmaan riski ostaa vanhaa huolto-asema tonttia?
kaikelle!Ja mites tämä myrkyllisyys ilmenee ja mitkä sen haitat ovat metsän kasvulle ja sen käytölle?
Jos kuvaavat sähköllä, tietysti nousee sekinLaskenpa hyvinkin, mutta ensiksikin, onko tuo mäntyklapin hnta ja toiseksi, et myy samalta alalta toista tukkisatoa. Kolmanneksi, klapin hinta tuskin pysyy tuolla tasolla kovin montaa vuotta.
Hiekkamaa, räme...?kaikelle!
Jos maassa ei kastematoja viihdy, on siitä haittaa kaikelle elämälle
tai mihin kannattaisi vaihtaa?Riippu siitäkin paljonko joutuu maksamaan...
hiekkamaassa kasvaa hyvin perunat. Meillä on tehty monta pientä uudisperunamaata sellaiseen maahan, jonne pääsee höyry nousemaan kylminä öinä. Puut pois vaan ja Traktori ssaon nostokoukku-ja potut oikeaan aikaan maahan. Puita kun ei voi syödä ja ruton takia (meillä ei ole) täytyy kierrättää sitä perunamaan paikkaa.Hiekkamaa, räme...?
se voi tosiaan nyt nostaa hintaa kovasti!Jos kuivaavat sähköllä, tietysti nousee sekin
Nyt muistisairauksina kun vesakontorjunta-aineissa on voinut olla tuntemattomia vaikutuksia. Ne on tietysti seinissä ym vaikkei näkyisikään. Malationi/donepetsiili- on oma juttunsa mut eivät piitanneet siitä siihen aikaan kun on käytetty?Ja mites tämä myrkyllisyys ilmenee ja mitkä sen haitat ovat metsän kasvulle ja sen käytölle?
Suonenjoen ympäristössä ainakin. Voihan niitä olla muuallakin.tai mansikkamaa ta
on olemassa sellaisia alueita ettei saa käyttää
kiitos tiedosta. Ei nuoriso varmaan opi koulussa enää mitään tuollaista?5 hehtaarin omistaja kyllä polttaa sen kasvun minkä tuo ala tuottaa. Tuosta alasta saa kaiken lämmitykseen tarvittavan energian omakotitaloon jonka kulutus olis 15-18ooo kw vuodessa etelä-suomessa.
Kerro tuo kw määrä sähkön hinnalla niin saa siitä arvon polttamallesi puulle.
Tottakai jos omistaa vaikka 100 hehtaaria metsää niin kannattaa polttaa sitä vähempi arvoista puuta sitä kun tuolla alalla riittää ja myydä se tukki metsäyhtiölle. Kyllä 5 hehtaarin omistajan kannattaa polttaa kaikki se puu joka tulee tuolta alueelta jos omakotitalo lämpiää 100%:sti puulla.
Koivikko tarvii paljon vettä. Se maaperä kannattaa selvittää. Mänty taas pärjää kuivillakin alueilla koska se kastelee joka aamu itsensä ja siinä samalla saa muutkin kosteutta.Ei yleensä, se riippuu. Et sää joka vuosi sieltä voi polttopuitasi kaataa, ei tuo kasvuvauhti sitä tarkoita. Ja metsä maksaa.
Jos hankit harvennusvaiheessa olevan koivikon, niin saat sieltä useamman vuoden puut. Mut sit pitää taas odottaa monta vuotta päätehakkuuta.
Vakaikelle!
Jos maassa ei kastematoja viihdy, on siitä haittaa kaikelle elämälle
Väittäisin asian olevan lähes päinvastainen. Puiden juurisienet ovat melko eteviä hajoittamaan erilaisia kemikaaleja.tai mansikkamaa ta
on olemassa sellaisia alueita ettei saa käyttää
Väität siis männyn "tekevän" vettä tyhjästä. Mänty pärjää kuivillakin alueilla, mutta se johtuu lähinnä siitä syvälle menevästä paalujuuresta ja lehtien (neulasten) vahakerroksesta, jolla se säätelee veden haihtumista.Koivikko tarvii paljon vettä. Se maaperä kannattaa selvittää. Mänty taas pärjää kuivillakin alueilla koska se kastelee joka aamu itsensä ja siinä samalla saa muutkin kosteutta.