Onnittelut Anniinalle. Hän eheytyi äärimmäisen ahdasmielisestä opetuslapseuskoulusta, -Ateistiksi

MIksi uskonnollisissa yhteisöissä on niin paljon pahuutta?

Mikko Kuustonen kuului nuorena miehenä 8 vuotta ahdasmieliseen yhteisöön – paha olo tuntuu vieläkin

Mikko Kuustosen 5.4. ilmestyvä omaelämäkerta käy syvällä henkisen väkivallan syissä ja seurauksissa, jotka voivat olla niin vaarallisia, että vievät hengen.

www.iltalehti.fi

 

Sairasta touhua! Onneksi tyttö irtautui moisesta!

 

MIksi uskonnollisissa yhteisöissä on niin paljon pahuutta?

Mikko Kuustonen kuului nuorena miehenä 8 vuotta ahdasmieliseen yhteisöön – paha olo tuntuu vieläkin

Mikko Kuustosen 5.4. ilmestyvä omaelämäkerta käy syvällä henkisen väkivallan syissä ja seurauksissa, jotka voivat olla niin vaarallisia, että vievät hengen.

www.iltalehti.fi

Ja pakotteita.

 

Kaikki kultit ja tiiviit yhteisöt ovat kyseenalaisia ja epäterveitä

 

Minullakin se aukeaa vaikka olen harmaa. Koetatko toista selainta, juttu on pitkä ja siinä on paljon kuvia hankaloittamassa kopiointia

Voi helkkari. Tuohon lehteen en ole kirjautunut, sinä olet. Ihan se sama minkävärinen täällä on

 

Voi helkkari. Tuohon lehteen en ole kirjautunut, sinä olet. Ihan se sama minkävärinen täällä on

No voi helkkari kun en ole kirjautunut sinne

terv. harmaa

 

Kaikki kultit ja tiiviit yhteisöt ovat kyseenalaisia ja epäterveitä

Olen ehdottoman samaa mieltä!

 

No voi helkkari kun en ole kirjautunut sinne

terv. harmaa

Minäkin näin sen ensin, kun katsoin puhelimella ja olin siellä kirjautuneena Sanoma-palveluun, mutta kun avasin koneen, niin ei auennut ennen kirjautumista. Mut tosiaan kun rekisteröityy ja kirjautuu, niin juttu on ilmaiseksi luettavissa.

 

Juttu ei kiinnosta niin paljon, että vaivautuisin mokomaan puuhaan.
Täällä taas ateisti ja islamin vastustaja innostui öyhöttämään kuin karikatyyriesimerkkinä Ylen Julia Thulen nettivideoissa.
Emme provosoidu. Tunnemme vain syvää myötätuntoa vaikean nettiriippuvuuden kahleissa olevaa kohtaan.
Pidämme yhdessä minuutin hiljaisen hetken.
Aika alkaa nyt.

Annalainen S iski jälleen

 

Sairasta touhua! Onneksi tyttö irtautui moisesta!

Ja kyllä, kuten Mikko sanoi nuo kaikki ovat hyvin usein rikkinäisiä ihmisiä. Omasta puolestani sanon että he ovat helposti johdateltavissa eivätkä käytä aivokapasiteettiaan oikein

 

”Tällaista ei pitäisi voida tapahtua”
Suomessa toimi vuosien ajan opetuslapseuskoulu, jossa nuorten intiimejä ongelmia ja ”yliseksuaalisuutta” puitiin autoritaarisen johtajan edessä. Entinen oppilas kertoo, mitä vaikenemisen kulttuurin takana tapahtui – ja millaiset olivat äärimmäisen tiukat, pukeutumista ja sosiaalista elämää rajoittavat säännöt.

Kaisa Ylhäinen
8:00
ANNIINA muistaa yhä syljen, jota roiskui hänen kasvoilleen. Opetuslapseuskoulun johtaja huusi niin kovaa ja niin läheltä.

Häntä syytettiin huoruudesta. Hän tunsi itsensä syylliseksi.

Anniina oli pelannut peukkupainia pojan kanssa auton takapenkillä opetuslapseuskoulun retkellä.

Häntä hävetti. Hän ajatteli, että johtaja tietää, mitä tekee.

Kyllä hän tiesi opetuslapseuskoulun tiukat säännöt. Hän oli saanut ne yhtenä nivaskana käteensä heti kouluun saavuttuaan.


Hän vetäytyi muista ja sulkeutui.

 

NYT 35-VUOTIAS Anniina Enbuska meni opetuslapseuskouluun 17-vuotiaana. Hän oli täynnä intoa oppia ja halukas kasvamaan henkisesti.

Hän oli tutustunut opetuslapseuskouluun, kun sen ryhmä saapui esiintymään hänen oman helluntaiseurakuntansa nuorteniltaan.


– Heidän toimintansa tuntui niin freesiltä, he käsittelivät opetusta draaman ja tanssin avulla. Olen aina ollut luova ihminen, ja tuntui hienolta, että asioita pystyi tekemään eri tavalla.

Koulu oli monen sadan kilometrin päässä kotoa, vieraalla paikkakunnalla. Enbuska ei tuntenut paikkakunnalta entuudestaan ketään, mutta hän tunsi olevansa erityinen ja tervetullut. Niin koulun johtaja oli hänelle sanonut.



Koulussa tutkittiin Raamattua ja kuultiin opetusta. Lisäksi ohjelmaan kuului seurakuntatyöhön tutustumista, ja oppilaat vierailivat esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa ja vanhainkodeissa.


– Opetuslapseuskoulu oli helluntaiseurakunnan alaisuudessa, ja minun perhetaustani on helluntailainen. Halusin kehittyä. Varmaankin, jos olisin buddhalainen, olisin mennyt jonnekin retriittiin, jos taas muslimi, olisin tutkinut islamia, Enbuska sanoo.


ALUKSI kaikki oli pumpulia: erityisyyttä ja yhteenkuuluvuutta.
Opetuslapseuskoulu toimi paikallisen helluntaiseurakunnan tiloissa, ja ohjelmaa oli usein aamiaisesta iltaan asti, kuutena päivänä viikossa. Muutkin oppilaat olivat suurimmaksi osaksi nuoria, ja oppilaat asuivat kimppakämpissä.

Koulua johti paikallisen helluntaiseurakunnan nuorisopastori, jonka mukaan Jumala oli kehottanut häntä ottamaan juuri Enbuskan kouluunsa.

Enbuska pääsi mukaan kesken ensimmäisen lukukauden, vaikka hän ei edes hakenut. Se tuntui hyvältä.

Koulun johtaja kävi hakemassa juuri hänet kouluun henkilökohtaisesti.

Enbuska on myöhemmin kutsunut saamaansa kohtelua rakkauspommitukseksi.

 

Ja kyllä, kuten Mikko sanoi nuo kaikki ovat hyvin usein rikkinäisiä ihmisiä. Omasta puolestani sanon että he ovat helposti johdateltavissa eivätkä käytä aivokapasiteettiaan oikein

Näinpä juuri.

 

KUN Anniina Enbuska saapui kouluun, häntä odotti yllätys. Se oli sormus vasempaan nimettömään. Jeesukseen piti sitoutua.
Ensimmäisen vuoden oppilaat eivät saaneet seurustella. Kontakti vastakkaista sukupuolta oleviin ystäviin piti katkaista.

– Koin sormuksen kiusallisena. Olin niin nuori, että en olisi mennyt kihloihin muutenkaan, ja ihmiset kysyivät sormuksesta. Sitä piti selitellä.

Muitakin sääntöjä oli ja paljon:
Vastakkaisen sukupuolen kanssa ei saanut olla kahden viittä minuuttia kauempaa.

Sellaista musiikkia ei saanut kuunnella tai elokuvia katsella, joissa käsiteltiin seksiä tai väkivaltaa.

Tv-sarja Salatut elämät oli moraalisesti arveluttava ja siksi kielletty.

Ensimmäistä vuottaan koulussa olevilla ei saanut olla tyttö- tai poikaystäviä.

Enbuska oppi sulkemaan silmänsä, kun elokuvan tai tv-sarjan hahmot suutelivat toisiaan.

Paitojen alle puettiin seiftari, safety shirt, joka peitti ihon kumarrellessa. Homoseksuaalisuudesta pyrittiin eheytymään. ”Yliseksuaalisuutta” piti varoa ja kontrolloida, sillä jokainen oli vastuussa muiden haluista.


– Seksuaalisus oli tosi paljon framilla.

Koululaisten arkaluonteisia asioita käsiteltiin yhteisesti, kaikkien kuullen.


Aluksi Enbuska yritti elää ohjeiden mukaan ja kehittää itseään. Vähitellen, kuukausien ja vuosien mittaan, ahdistus kasvoi sietämättömäksi.


MITEN tiukasti kontrolloidusta uskonnollisesta yhteisöstä pääsee pois?
Anniina Enbuska lähti noin neljän vuoden jälkeen ryminällä eikä sovussa. Sen jälkeen hän rakensi koko maailmankuvansa uudelleen, hoiti traumojaan opiskelemalla ja terapiassa.

Nyt hän kirjoittaa kirjaa omien kokemustensa pohjalta. Hän neuvottelee parhaillaan kustannussopimuksesta.

Enbuska on toiminut Uskontojen uhrien tuki ry:n vertaistukihenkilönä ja ollut järjestössä myös töissä. Hän on vasta aloittanut tekemään töitä kevytyrittäjänä oman Uskonnollisen monimuotoisuuden asiantuntijat -yrityksensä kanssa. Yritys järjestää koulutuksia hengellisen väkivallan ilmiöistä.

Kun Enbuska puhuu omasta kokemuksestaan, hän puhuu kultista. Sellaiseksi hän lukee opetuslapseuskoulun, jota johti autoritaarinen henkilö, jonka tahtoon muut mukautuivat.

Nöyrtyminen oli hyve. Kritiikki saattoi olla merkki sielunvihollisen toiminnasta.

Epäkohdista oli vaikea puhua, sillä kaikki oli Enbuskan mukaan yhteistä ja intiimiä, kaikkien ongelmat olivat myös muiden ongelmia ja jopa rangaistuksia mietittiin yhdessä.

Enbuska ei muista, oliko joku henkilökuntaan kuuluva samassa autossa, jossa hän nuorena pelasi peukkupainia, vai kertoiko joku muista oppilaista hänen ja pojan käsileikistä johtajalle.

– Sellaiseen kannustettiin.

 

Ateisti luottaa nykyaikaisten oppineiden huipputiedemiesten tutkimuksiin huippulaitteilla ja maailmankaikkeuden todennäköiseen syntytapaan.

oletko miettinyt että miksi maailmankaikkeus edelleen laajenee vaikka sen muka oppisi mukaan olisi pitänyt olla valmiiksi jo luotu?

Voi kuule, avaruuden laajeneminen on Raamatussa. Siellä sanotaan Jumalan levittävän taivaat. (Taivas-sana Raamatussa ei ole läheskään aina sinitaivas, vaan avaruus/hengellinen taivas/jne).

Eikä se ole luomisen kans ristiriidassa, jos avaruus on laajenevaa sorttia.

 

KUN Enbuska oli ollut koulussa pari vuotta, hän avioitui 19-vuotiaana koulutoverinsa ja poikaystävänsä kanssa. Myöhemmin hänelle selvisi, että poikaystävä oli painostettu kosimaan.

Viimeisenä vuotenaan opetuslapseuskoulussa Enbuska oli silloisen aviomiehensä kanssa opintomatkalla Aasiassa, jossa he tutustuivat lähetystyöhön.


He noudattivat tarkoin käskyä olla osoittamatta läheisyyttä julkisesti. Sitten molemmille tuli raju vatsatauti.


– Meitä alettiin epäillä, että esitämme olevamme sairaana, ja haluamme vain olla kahdestaan. Meidät erotettiin, ja sairastin yksin huoneessa, jossa en saanut tehdä mitään, en esimerkiksi käyttää elektroniikkaa. Olin todella kipeä.


Enbuskan mukaan hän ei saanut koko päivänä ruokaa tai juotavaa.


Hänestä oli muutenkin alkanut tuntua, että kaikki ei ollut koulussa kunnossa.


Oliko tämä väkivaltaa? Sitten hän alkoi puhua asiasta, ja yhteisön ulkopuolelta tuli vahvistava viesti: tuo ei ole oikein.

ANNIINA ENBUSKA lähti pois yhteisöstä omasta halustaan. Lähtönsä jälkeen hän avasi suunsa ja kertoi, mitä mieltä oli. Jälkeenpäin johtaja kertoi Enbuskan mukaan muille, että hänet oli erotettu koulusta. Häneen ei saanut olla yhteydessä.

Enbuska meni opiskelemaan teologiaa, mikä auttoi. Hän pystyi käsittelemään uskontoa objektiivisemmin ja tarkastelemaan ilmiötä yleisemmin. Hän teki gradunsa siitä, miten poistumisoikeus toteutuu suomalaisissa uskonnollisissa yhteisöissä.


Erikoisissa olosuhteissa alkanut avioliitto päättyi eroon, minkä Enbuska kokee oikeana ratkaisuna.


NYT Anniina Enbuska on 35-vuotias, eikä hän usko enää Jumalaan tai jumaliin.

Siirtyminen elävän uskon tavoittelusta ateistiksi ei hänen mukaansa ole ollut liike ääripäästä toiseen, vaan pitkällinen vähä vähältä tapahtunut muutos, kun hän on ajatellut asioita ”aikuisena omilla aivoillaan”.


Hänellä on oma perhe ja pieni lapsi.

Hänellä on helluntailainen lapsuudenperhe, joka tuki häntä läpi kaikkien aikojen ja tukee yhä.


– On hyvä muistaa, että ei pidä leimata helluntailaisuutta tällaiseksi. Kyse oli yhden ihmisen auktoriteetista, joka aiheutti muissa kärsimystä, Enbuska sanoo.


– Uskonto voi olla ihmiselle hyvä voimavara tai se voi olla alaspäin painava voima. Eri yksilö voi kokea samankin yhteisön eri tavalla. Samakin ihminen voi kokea oman uskonnollisen yhteisön aluksi itselleen sopivana, mutta myöhemmin kokea sen toisin. Tässä on kyse aika kompleksisista asioista, hän sanoo.

 

Tärkeää hänestä silti olisi, että meillä Suomessakin tapahtuu asioita, jotka voivat olla vahingollisia ja väkivaltaisia. Meilläkin on hengellistä väkivaltaa.


– Joissain yhteisössä esimerkiksi naiset ovat asemassa, jossa on vaikea lähteä. Se voi johtua esimerkiksi ehkäisykiellosta ja oletuksesta, että nainen hoitaa perhettä ja kotia. Sen takia nainen ei ole voinut opiskella ja toimeentulo voisi olla hankalaa.


Gradunsa perusteella Enbuska kertoo, että yhteisöstä lähtijää saatetaan syyllistää tai hänet voidaan leimata tietynlaiseksi. Myös karttamista tapahtuu, siis yhteisöstä lähtenyttä kohdellaan, kuin hän ei enää olisi olemassakaan.


Niin kävi osin myös Anniina Enbuskalle. Nyt, kun hän kirjoittaa kirjaa kokemuksistaan, hän on ollut yhteydessä entisiin opiskelutovereihinsa. Joidenkin kanssa hän on ollut paljon yhteydessä, toisten taas ei.


– Moni katkaisi minuun välit johtajan toiveesta. Ymmärrän senkin. Opiskelukavereideni haastattelu nyt tuntuu korjaavalta ja hyvältä.


Helluntaikirkon toiminnanjohtaja vastaa: Surullinen varoitus
ANNIINA Enbuska kertoo selvittäneensä kouluvuosiensa jälkeen, olisiko hänen ja muiden koululaisten kohtelusta mahdollista tehdä rikosasiaa. Hän kertoo, että mahdolliset rikokset olivat tuolloin kuitenkin jo vanhentuneet.

Enbuska oli opetuslapseuskoulussa 2010-luvun vaihteessa. Hänen kokemuksensa ovat jälkikäteen tulleet Suomen helluntaikirkon johdon tietoon.


– Tästä ei voi olla kuin sitä mieltä, että tämä on hirveän surullinen varoitus kaikille. Tällaista ei pitäisi voida eikä saisi tapahtua, sanoo Suomen helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen.



Opetuslapseuskoulun tapahtumia ei ole hänen mukaansa käsitelty liikkeen piirissä, vaan asian käsittely on tapahtunut siinä helluntaiseurakunnassa, jonka alaisuudessa opetuslapseuskoulu toimi.


Koulu on lopetettu sen jälkeen, kun epäkohdat sen toiminnassa tulivat seurakunnan johdon tietoon. Asia vahvistetaan Ilta-Sanomille myös kyseisestä seurakunnasta.


– Asia tuli seurakunnan vanhimmiston tietoon koulun oppilaan puheiden perusteella, ja kuukauden kuluessa tästä koulun johtajan työskentely seurakunnassa oli päättynyt. Voi tietysti kysyä, miksi asiasta ei tiedetty aikaisemmin, mutta tämä johtui koulussa omaksutusta vaikenemisen kulttuurista, Matikainen sanoo.

 

Tähän loppuu juttu
————
Opetuslapseuskoulun johtaja ei Matikaisen tietojen mukaan enää toimi helluntailiikkeen piirissä.


– Ei varmasti kovin helposti voisikaan toimia.

Ilta-Sanomat ei tavoittanut entistä johtajaa kommentoimaan asiaa.


Matikaisen mukaan opetuslapseuskoulun oppilaille tarjottiin myös tukea.


– Tilanne oli rakenteeltaan kuitenkin sellainen, että seurakunnan johto näyttäytyi ”pahana”, enkä tiedä, miten paljon tukeen sen vuoksi tartuttiin.


Hengellisestä väkivallasta ei Matikaisen mukaan myöskään vielä tuolloin puhuttu yhtä paljon kuin nyt.


– Nykyään asiasta keskustellaan kohtuullisen paljon. Epäkohtiin myös päästään puuttumaan entistä tiukemmin.


Matikaisen mukaan helluntaiseurakunnissa edellytetään nykyään lapsi- ja nuorisotyötä tekeviltä erillistä turvakoulutusta. Myös pastoreilta vaaditaan kouluttautumista.

– Puhumme myös siitä, miten mahdollisiin ongelmiin voi puuttua, jos niitä havaitsee.

 

tässä on todiste Anniinan eheytymisestä

NYT Anniina Enbuska on 35-vuotias, eikä hän usko enää Jumalaan tai jumaliin.

 

Tämä vielä poimintana

Tausta ja tukea

Hengellinen väkivalta

Anniina Enbuska määrittelee hengellisen väkivallan tutkija Aini Linjakumpua mukaillen näin:

Hengellinen väkivalta voi olla henkistä, fyysistä, taloudellista tai seksuaalista väkivaltaa, joka kohdistuu uskonnollisen yhteisön omiin jäseniin. Sitä perustellaan hengellisillä syillä, ja sitä voi tapahtua myös perheiden sisällä perheenjäsenten välillä.

Hengellinen väkivalta rajoittaa ihmisen oikeuksia ja toimijuutta. Ihmisellä ei ole enää vapautta määritellä omaa hengellisyyttään ja tulevaisuuttaan.

Hengellisen väkivallan vastustaminen on haastavaa, koska se usein kytkeytyy yhteisön valtarakenteisiin ja sitä perustellaan jumalallisella auktoriteetilla.

 

Erottakaa tuossa Anniinan keississä UT:n malli ja ihmisten rakennelmat.

Kristityn TULEE välttää haureutta=seksistisyyttä muuta kuin oman puolison kanssa. Se on peruskauraa, eikä ees kovin vaikeaa, pitää vaan kelata muutama vuosikymmen taaksepäin.

Ei rintarauhasen tai pakaran paljastavat shortsit nyt vaan ole ok.
Helteellä mulla on avokaulainen tai hihaton paita mut en mä ryntäitäni esittele. Käsivarret ja sääret ei ole maailman erogeenisimpiä alueita.

-Esiaviollinen seksi on UT:ssa asia, josta sanotaan "jos ei pysty olemaan panematta, menköön naimisiin sen toisen kans".
Oiskin mielenkiintoista kun joka baari-illan jälkeen seurais massahäät.

-Jeesus, siis huom._Jeesus_, moitti ihmisiä avionrikkomisesta ja useamman kumppanin kanssa häsläämisestä. Puhui yhdestä lihasta=yhden ihmisen kanssa yhdentyminen niin aviossa kuin seksissä.

*****
Mutta joku peukkupainin kieltäminen ja jatkuva tarkkailu ei ole oikein. Enkä mä huolestuisi jos nuoret pussailee keskenään.

Mun yks tuttu löysi "sen oikean" Raamattuopistosta, jossa seurustelu oli kielletty.

Homma menee niin, että ihminen uskoontultuaan itse älyää mikä on sovelias ja mikä seksuaalisesti provosoiva käytös/pukeutuminen, ja jos ei älyä, niin nuortenilloissa nätisti siitä sanotaan yleisellä tasolla.

Mutta ulkoasu on sarjassamme "kulttuurisia ja pienempiä asioita". Tärkeintä on ihmisen sydän, ja että välttää kadottavia perussyntejä (joihin kuuluu homostelu, btw ).

 

Esimerkiksi joku juhannuksenvietto?

Vietetään J.Kastajan muistoksi.

 

Annalainen S iski jälleen

Sekobultsi bongailee jälleen.
Anna-lehti siirsi keskustelut tälle palstalle vuoden 2020 syksyllä.
Jos sinä ja moni muu olisitte fiksumpia, täällä porisisi iloinen ex-annalaisten keskustelu kaikista maan ja taivaan välisistä asioista.
Olen ollut Anna-lehden lukija vuosikymmeniä. Lehti on arvostettu aviisi.
Vaikuttaa siltä, että luet vain Aku Ankkaa jos sitäkään. Olet rasittava herhiläinen, mutta niitä on aina riittänyt palstaurani ajan.
Jos saisin kirjoituksistani palkkaa, pyytäisin liksaani likaisen työn lisän.

 

Vanhassa Testamentissa kielletään tatuoinnit, ja rumia ne mun mielestä onkin. Mutta mulla ei ole mitään ongelmaa katella jotain tatskattua, uskoontullutta tyyppiä todistamassa iloisesti uskostaan. Se Jeesuksen kohtaaminen ja pelastus on tärkeintä.

Jos ei sen tatuoinnit ole jotain satanistisia symboleja, niin en menis kehottamaan häntä poistamaan niitä, jos olisin häneen sellaisessa ihmissuhteessa jossa jo vois jotai sanoakin.

 

Erottakaa tuossa Anniinan keississä UT:n malli ja ihmisten rakennelmat.

Kristityn TULEE välttää haureutta=seksistisyyttä muuta kuin oman puolison kanssa. Se on peruskauraa, eikä ees kovin vaikeaa, pitää vaan kelata muutama vuosikymmen taaksepäin.

Ei rintarauhasen tai pakaran paljastavat shortsit nyt vaan ole ok.
Helteellä mulla on avokaulainen tai hihaton paita mut en mä ryntäitäni esittele. Käsivarret ja sääret ei ole maailman erogeenisimpiä alueita.

-Esiaviollinen seksi on UT:ssa asia, josta sanotaan "jos ei pysty olemaan panematta, menköön naimisiin sen toisen kans".
Oiskin mielenkiintoista kun joka baari-illan jälkeen seurais massahäät.

-Jeesus, siis huom._Jeesus_, moitti ihmisiä avionrikkomisesta ja useamman kumppanin kanssa häsläämisestä. Puhui yhdestä lihasta=yhden ihmisen kanssa yhdentyminen niin aviossa kuin seksissä.

*****
Mutta joku peukkupainin kieltäminen ja jatkuva tarkkailu ei ole oikein. Enkä mä huolestuisi jos nuoret pussailee keskenään.

Mun yks tuttu löysi "sen oikean" Raamattuopistosta, jossa seurustelu oli kielletty.

Homma menee niin, että ihminen uskoontultuaan itse älyää mikä on sovelias ja mikä seksuaalisesti provosoiva käytös/pukeutuminen, ja jos ei älyä, niin nuortenilloissa nätisti siitä sanotaan yleisellä tasolla.

Mutta ulkoasu on sarjassamme "kulttuurisia ja pienempiä asioita". Tärkeintä on ihmisen sydän, ja että välttää kadottavia perussyntejä (joihin kuuluu homostelu, btw ).

Sä olet ällöttävä .

 

tässä on todiste Anniinan eheytymisestä

NYT Anniina Enbuska on 35-vuotias, eikä hän usko enää Jumalaan tai jumaliin.

Vois katsoa elokuvan "Uusi ihminen".