[QUOTE="piki";22271361]Käsien tärinää ollut pienestä asti, niin kauan kuin muistan. On käyty kaikki mahdolliset tutkimukset (epilepsia, sokeritauti, kilpirauhaset yms. )kahteen otteeseen. Viimeisin diagnoosi oli kun olin 15v. essentiaalinen käsien tois sijainen vapina. (ns. kahvikuppineuroosi) ja ensinmäinen diagnoosi oli piilevä epilepsia tuolloin n. 7 vuotiaana. Nykyiseen diagnoosiin en ole itse kovin tyytyväinen. Mutta ei auta kuin pärjätä, jos ei muutakaan löydy. Ikää minulla nyt siis 21v.
Tarkkaa työtä en pysty tekemään ilman että alkaa tärisemaan, toisinaan herätessä tärisee tai sitten vaan tulee jossain vaiheessa päivää. Pinenä saattoi enemmänkin olla joka päiväistä varsinkin herätessä, mutta nyttemmin nämä "aamu tärinät" eivät ole niin pahoja tai niitä ei välttämättä enää tule, tosin voi olla että on jo sen verran tottunut näihin ettei huomaa
yllätävät tilanteet saattavat myös aiheuttaa tärinät jne.
Tärinöiden lisäksi tuntuu usein myös heikotuksen tunnetta. Näihin tärinöihin on pienenä auttanut sokeri, en tosin tiedä onko siitä ollut tieteellistä apua vai onko siinä ollut lähinä lume vaikutus. Olen myös kuullut että joitain alkaa käsiä tärisyttämään jos ei saa tietyin väliajoin sokeria... Mene ja tiedä, nyttemmin olen käyttänyt lääkärin määrämiä propraleita.
Muutamia kertoja on ollut niin kovat tärinät että on pelännyt että taju lähtee. Vapina kun on levinnyt jalkoihin asti. nämä tilanteet ovat siis syntyneet yht. äkkiä aivan syyttä. Itsestäni tuntuisi että sauna myös korostaisi tärinää... muutaman kerran on ollut niin että tärinöiden kanssa olen mennyt saunaan ja tullut pois vielä huonompana.
Elikkä miten sen nyt tiivistäisin, eli itselläni on hieman helpottanut iän myötä, lukuunottamatta näitä pahempia tärinöitä, muuten en niitä sillä tavalla huomaakkaan arkipäivän touhuissa. Tarkkaa työtä en siis pysty tekemään. Ainoa on että toisinaan tärinät joskus ikävän tunteen käsiin.
Milenkiinnolla haluaisin kuulla minkä diagnoosin poikanne saa, jos se tätä samaa on
[/QUOTE]
Kiitos kirjoituksestasi
tuntui että putosi kivi sydämmeltä,itseä on pelottanut tuo että miten poika pärjää myöhemmin.
Mutta näemmä niiden kanssa pärjää
Kävitkö itse neurologisissa tutkimuksissa ja jos niin mitä siellä tehtiin??
Tulen varmasti kertomaan että mikä on diagnoosi ja mitä mieltä lääkäri muuten oli