Kiitos selvennyksestä Tuo rv 22 keskenmeno on kyllä varmasti ollut todella raskas kokemus Noin pitkälle edennyt raskaus mun korvaan luo myös paljon uskoa jatkoa ajatellen onnistuvasta raskaudesta! Toivottavasti teillä tärppäisi ensi kierrosta
Meillä myös esikoisen yritys kyseessä, joten ehkä isoin pelko on jäädä kokonaan lapsettomaksi. Ikää mulla on 33 vuotta ja ollaan yritetty vuoden verran. Oon saanu sinä aikana kolme keskenmenoa ( joista yks vissii kemiallinen), joten tuun suht helposti raskaaks, mut eivät vaan etene kuten pitäisi
Mulle määrättiin terolutit nyt tavallaan yleisesti "tukemaan" raskautumista/raskaana pysymistä, progearvo mitattu kerran ja se oli 26 eli aika matala, ehkä tämäkin vaikutti terojen määräämiseen. Lugesteronin sain aikaisemmin normigyneltä, kun diagnosoin itelleni lyhyen luteaalivaiheen, sain kuitenkin varhaisen keskenmenon/kemiallisen kierrosta, jossa se oli käytössä, joten ei auttanut ainakaan silloin....terot helpompia ku niitä voi ottaa suun kautta
Mulla ei tosiaan ole teroista kokemusta kierron normalisointimielessä...
Kiitos vastauksesta. Tunnut siis raskautuvan helposti mikä sekin on jo positiivista. Mutta todella ikävää kuulla, että olet joutunut kokemaan noin montqoivon todella, että teillä seuraava tärppi toisi syliin vauvan.
Ja täytyy sanoa kyllä että rv22 keskemeno on ollut elämäni rankin kokemus. Varsinkin, kun meille molemmille miehen kanssa kyseessä olisi ollut ensimmäinen lapsi. Nyt meillä on elävän lapsen sijaan kaunis enkelipoika. Toivottavasti hän meitä varjelee ja auttaa saamaan vielä hänelle elävän sisaruksen.
Mulla kans suurin pelko on se, että jään kokonaan ilman lapsia. Oon työstänyt asiaa jo pitkään, aiemmin sen takia ettei sopivaa kumppania tuntunut löytyvän ja nyt enemmänkin iän takia. Ajattelen (tai ainakin yritän) kuitenkin niin, ettei elämä, oma identiteetti ja oma onnellisuus voi olla kiinni siitä saako lapsia vai ei. Siinähän luo jo hirvittävät paineet sille syntymättömälle lapselle, jos oma onnellisuus on siitä kiinni. Toki toivon, että lapsen vielä saisin.
Mä oon joskus aiemmin tainnut saada teroluteja tai ainakin jotain vastaavaa (primolut?) mutta sen takia, että oon jo pidempään kärsinyt tiputteluvuodoista. Eli silloin ne määrättiin sitä varten.
Mulla pahimmillaanalkoi jo heti ovulaation aikaan tai heti jälkeen ja kesti menkkoihin asti. Myös siinä kierrossa mistä raskauduin, tiputtelu alko jo noin kp22. Yllätys olikin todella suuri, kun tajusin, että siitä huolimatta olin raskaana. Nyt km jälkeen ei sitä ongelmaa ole ollut vaan tuli tämä uusi ettei menkat ala (eli kierto venyi järjettömän pitkäksi).
On nää kyllä surullisia nää asiat ettei lasta kuulu vaikka kuinka toivoisi ja sitten toiset taas saa lapsia kuin sieniä sateella. Mut sellaista se elämä kai on…