tunnevammainen
tänäänkin kauppakeskuksessa näkyi julkisesti tunteitaan näyttäviä ihmisiä.Mielestäni on todella tökeröä ja jopa tunnevammaista olla vastaamatta toisen hellyydenosoituksiin, oltiimpa sitten neljän seinän sisällä tai ihmisten ilmoilla..Jos miehelleni olisi tärkeämpää miettiä mitä muut mahtavat ajatella, kuin se että minulla on hyvä mieli rakkaudenosoituksista, hänellä ei mielestäni olisi itsetunto kunnossa. Tasapainoinen ihminen ei jätä hoitamatta parisuhdettaan sen takia että esim. pelkää että muut tulevat kateellisiksi. Suomalaiset ovat tunnetusti kansaa, jonka on vaikea näyttää tunteitaan, mutta se ei ole normaalia eikä tervettä! Tunteet ovat luonnollinen osa ihmistä, ja se ettei niitä, sekä positiivisia että "negatiivisia" tunteita, myös tervettä vihaaa, muka joidenkin ahdasmielisten mielestä saa näyttää avoimesti, johtaa ongelmiin...Ei mikään ihme, että Suomessa on väkilukuun nähden niin paljon alkoholiongelmia ja väkivaltaa ja eroja! En ikimaailmassa katselisi päivääkään miestä, joka kieltäytyisi näyttämästä tunteitaan julkisesti.
Heti kaupan sisääntulossa lihava keski-ikäinen rouva tiuski hissukkaukolleen, että älä nyt niitä perunoita ota, me syödään vain näitä vihreässä pussissa olevia!
Satuttiin samaan aikaan leipähyllyille, mies otti väärää leipää ja taas tuli rouvalta tiukka kommentti, ei me tuota syödä, meillä syödään aina tätä, joho mies, että kun ne jyvät jää ikävästi hampaisiin kiinni. Rouva tokaisi siihen tylysti että eikä jää! Jyväleipä meni kärryyn ja miehen valitsema paahtoleipä takaisin hyllyyn.
Ulosmennessä kauppakeskuksen nurkalla alkoholisoitunut nuori nainen otti häppää suoraan pullon suusta kavereinaan neljä rähjäistä miestä. Naisella oli silmä mustana, pari hammasta puuttui, oli tosi kärsineen näköinen. Sääliksi kävi.
Muistin tämän ketjun ja totesin mielessäni, että luojalle kiitos siitä kun asun yksin. Saa päättää itse mitä leipää syö ja saa päättää myös siitä, kenen ja miten, antaa itseään koskea ja kenen ei.
Viimeksi muokattu: