Mies sanoo rakastavansa entistään

[se kakkonen]

Olemme seurustelleet miehen kanssa vuoden päivät. Meillä molemmilla on takanamme vakavia parisuhteita ja ne ovat tavallaan kummitelleet tässä suhteessa. Varsinkin minua. Olen usein tuntenut olevani jotenkin se varavalinta, vaikkei mieheni ole sinänsä antanut tällaisiin tunteisiin mitään syytä. Hän on sanonut rakastavansa minua, olevansa yli entisistä suhteistaan ja haluavansa olla vain minun kanssani.
Nyt kuitenkin jälleen kerran keskusteltuamme aiheesta sanoin miehelle, että tiedän hänen rakastavan yhä eksäänsä. Tähän hän vastasi jotenkin niin, että kyllä rakastaa, mutta ei niin kuin minua. Että minut haluaa, minua rakastaa.
En ymmärrä enää, lähti matto jalkojen alta. Aiemmin hän on aina sanonut, ettei rakasta ketään muuta kuin minua. Ettei rakasta entisiään. Nyt sitten yhtäkkiä sanoikin, että rakastaa. Mutta "ei niin kuin ennen" tai "ei niin kuin minua".
Tuntuu aivan jumalattoman pahalta. Miten voi olla ihmisen kanssa, joka ei rakasta ainoastaan minua? Joka rakastaa myös toista naista? Ja vieläpä entistään. Minun mielestäni tämä kertoo vain siitä, että mies ei todellakaan ole yli entisestään ja että tämä oli hänelle ikään kuin "se oikea". Minä olen vain nyt.
En välttämättä usko, että mies jättäisi minut, vaikka tämä entinen haluaisikin hänet takaisin. Mutta ajatus siitä, että mies rakakastaa myös toista naista... Se tappaa.

 

[Neuvo sinulle]

Olemme seurustelleet miehen kanssa vuoden päivät. Meillä molemmilla on takanamme vakavia parisuhteita ja ne ovat tavallaan kummitelleet tässä suhteessa. Varsinkin minua. Olen usein tuntenut olevani jotenkin se varavalinta, vaikkei mieheni ole sinänsä antanut tällaisiin tunteisiin mitään syytä. Hän on sanonut rakastavansa minua, olevansa yli entisistä suhteistaan ja haluavansa olla vain minun kanssani.
Nyt kuitenkin jälleen kerran keskusteltuamme aiheesta sanoin miehelle, että tiedän hänen rakastavan yhä eksäänsä. Tähän hän vastasi jotenkin niin, että kyllä rakastaa, mutta ei niin kuin minua. Että minut haluaa, minua rakastaa.
En ymmärrä enää, lähti matto jalkojen alta. Aiemmin hän on aina sanonut, ettei rakasta ketään muuta kuin minua. Ettei rakasta entisiään. Nyt sitten yhtäkkiä sanoikin, että rakastaa. Mutta "ei niin kuin ennen" tai "ei niin kuin minua".
Tuntuu aivan jumalattoman pahalta. Miten voi olla ihmisen kanssa, joka ei rakasta ainoastaan minua? Joka rakastaa myös toista naista? Ja vieläpä entistään. Minun mielestäni tämä kertoo vain siitä, että mies ei todellakaan ole yli entisestään ja että tämä oli hänelle ikään kuin "se oikea". Minä olen vain nyt.
En välttämättä usko, että mies jättäisi minut, vaikka tämä entinen haluaisikin hänet takaisin. Mutta ajatus siitä, että mies rakakastaa myös toista naista... Se tappaa.

Pakko jättää se sika...

 

[Aikuinen]

Missä ihmeen parisuhteessa keskustellaan entisistä suhteista? Jos oma mieheni jauhaisi edellisistä suhteistani niin olisi entinen mies.

 

[Neuvot on]

Pitikö nyt avata uusi ketju aheesta?
Minun ex rakastaa minua edelleen. Erosta on jo 14 vuotta. Alkuun tämä oli paha nakki uusille tyttöystäväkokelaille. Pari siinä tippuikin matkan varrella, kun eivät luottaneet mieheen ja hänen tunteisiinsa. Nykyinen (ollut jo yli kymmenen vuotta) oli myös alkuun mustis minusta, vaikka mies selitti, että rakkaus on ystävyyteen perustuvaa, eikä ole häneltä pois. Asiaa auttoi se, että tyttöystävä jutteli kanssani, kun tapasimme toisemme. Kerroin tälle naiselle, kuinka mies rakastui häneen lähes ensikohtaamisella ja muutenkin sitä samaa, jonka mies oli minulle kertonut, ja lisäksi mitä mieltä itse olen ystävyydestä mieheen. Sitä en tiedä, miksi tämä mies kertoi kaikille uusille kuinka tärkeä hänelle olen edelleen -halusi kai olla rehellinen ja valita ystävänsä itse? Kävimme miehen kanssa ulkona, mm syömässä ja viettämässä iltoja ennen tämän nykyisen tapaamista. Kun mies tapasi hänet, sovimme, että meidän yhteiset reissut loppuvat, vaikka ne viattomia olivatkin olleet. Edelleen, jos tapaamme jossain, saatamme jutella pitkiäkin aikoja yhdessä. Kummankaan puolisot eivät ole asiasta pahoillaan.

Joskus käy niin, että rakkaus ei ole sellaista, joka riittäisi seurusteluun, mutta on kuitenkin henkisesti paljon antavaa. Minäkin pari vuotta "vertasin" miehiä exääni, koska tiesin mitä henkisesti hyvältä suhteelta haluan. En kuitenkaan haikaillut hänen peräänsä romanttisessa mielessä.

Mieti myös sitä, että turha murehtia etukäteen asioita, jotka eivät välttämättä toteudu (ero-hylkäämiknen). Jos suhde päättyy, sitten vasta on itkun aika. Ole onellinen tästä hetkestä ja siitä, että sinulla on rakas iminen vierelläsi.

 

[hhhhhhhhhh]

Vaikka sinulle olisi tärkeää tuntea itsesi ainoaksi miehesi elämässä, niin älä jumitu yhteen sanaan ja sen yhdenlaiseen tulkintaan.

Rakkautta on monenlaista. On rakkautta lapsen ja vanhemman välillä, eläinrakkautta, ihmisrakkautta jne. Tuo rakkaus, mitä miehesi sanoo entisestä vaimostaan puhuttaessa, kutsu sitä vaikka "entisen vaimon rakastamisesi", joka ei ole ollenkaan sama asia, kuin hänen rakkautensa sinuun, joka on parisuhderakkautta, juuri sitä rakkautta mitä häneltä toivot.

Nyt näet asian vain yhdestä kulmasta, laajenna katsontakantaasi. Katso niitä rakkaudentekoja, mitä hän tekee ja tee päätelmäsi siitä rakastaako hän sinua noiden tekojen perusteella.

 

[maamiesnainen]

Kurja tilanne...sanoisin, että suht harvinaista on se, että exiä tapaillaan parhaimipina ystävinä. Mutta sen kyllä myönnän, että menneistä suhteista voi jäädä muisto, jota kaipaa joskus, kunnes siitä pääsee lopulta eroon. Voi jäädä lämmin muisto loppuelämäksi, mutta sitä ei ikävöi. Suhteessahan kuitenkin oli jotain sellaista miksi se loppui. Ymmärrän epävarmuutesi, tuttu tunne minullekin, mutta toivon, että vähitellen luotat itseesi ja olet oma itsesi.
Onhan se niinkin, että suhteen alkuaikoihin monesti liittyy pelkoa ja riittämättömyyden tunnetta, vaikka olisi niinmukavaa nauttia rakkaudenhuumasta. En tosiaankaan kehottaisi jättämään miestää jonkun "joo,ehkä" -vastauksen perusteella!! Ajatukset, joista kirjoitat tulevat kuitenkin sinun päästäsi, eivät hänen. Katsele rauhassa!

 

[Ja tärkeintä]

Että pipari kostuu ja ukolla sesisoo.

 

[kokemus]

Itse olin aviossa 20 vuotta. Mies oli alkoholisti ja hänellä oli lukuisia syrjähyppyjä ja suhteita.
Aikani yritin muuttaa miestäni ja suhdetta, mutta jouduin nostamaan kädet ylö ja luovuttamaan.
Olen pystynyt antamaan anteeksi hänelle ja irrottautumaan vihan kahleista.
Vaikka mies oli kaikkea noita edellämainittuja, niin hänessä oli hyväkin puoli, pieni kipinä jumalan luomaa..

Olen oppinut rakkaudesta paljon elämän varella, joten rakastan entistä miestäni ja toivon hänelle pelkkää hyvää.
Ei rakkautta kukaan voi kahlita, eikä omistaa. Rakkaus on energiaa, tila jossa elämme.
On vain erilaisia kohteita, kuten lapset, eläimet kaikki kauneus mitä näet ja paljon paljon muuta.

Voit olla rauhassa ap. Miksi niitä ihmisiä, jota ovat olleet kauan elämässämme, emme voisi edelleen rakastaa? Se rakkaus jota koet mieheltä, on seksuaalista rakkautta, mutta tätä entistä hän rakastaa platonisesti.

Älä anna mustasukkaisuuden pilata suhdettanne!

 

[se kakkonen]

Kiitos ripeistä vastauksista, niitä tarvitaan nyt todella.

Ymmärrän, että rakkaus ei välttämättä kuole, vaikka suhde loppuisikin. Ja toki rakkautta voi olla monenlaista ja entisiäänkin voi rakastaa, vaikkakin itse puhuisin ennemminkin välittämisestä, siitä että rakasti. Mutta koen, että ne vähempipätöiset rakkaudet katoavat kyllä. Uskon, että tämä kyseinen nainen on miehelle jotenkin äärimmäisen tärkeä ja rakas. Se oikea. Sillä hänen on ollut niin äärettömän vaikea päästä siitä tunteesta eroon.
Vielä joitakin kuukaisia ennen kuin aloimme seurustella, mieheni on ikävöinyt tätä naista kovasti. Ja suhteemme aikana, ainakin alussa, kävi tämän kanssa paljon keskusteluja. Lähinnä kai meidän suhteestamme. Jollain tasolla on myös kokenut, että asiat tämän entisen kanssa ovat selvittämättä, että mies on jotenkin syyllinen ja pelännyt, että heidän välinsä ovat jotenkin huonot, että entinen kantaa hänelle jotain kaunaa tms.
Näistä asioista hän ei ole juuri puhunut minulle, olen saanut niistä selvää toista kautta.
Minusta tuntuu äärettömän pahalta ajatus siitä, jos mies onkin kaivannut tätä entistään suhteemma aikana. Heidän suhteestaan on kolmisen vuotta. Ja vielä siis vuosi sitten mies on avoimesti puhunut ikävöivänsä naista "niin paljon, että sattuu". En ymmärrä, kuinka hän on voinut minulle väittää muuta...
En tiedä enää yhtään, mitä tehdä tai mitä tuntea. Tuntuu siltä, että minun on lopetettava tämä suhde. En voi olla ihmisen kanssa, joka rakastaa toista noin vahvasti.

 

[Neuvot on]

Ehkäpä paras ratkaisu kannaltasi tosiaan on, että laitatte suhteen jäihin, vaikkapa kuukaudeksi. Siinä ajassa mies kaiketi huomaa, rakastaako hän sinua niin paljon, että kaipaa kuten exäänsä. Kyllähän se kirpaisee, jos suhde kokonaan päättyy, mutta toisaalta, miksi roikkua löyhässä hirressä? Sinäkin ehkä kasvat ihmisenä hiukan varmemmaksi.

Itse olen huomannut suhteissani, että mikään ei tapa niin varmasti tunteita, kuin toisen heikko luottamus ja itsetunto. Ei kukaan jaksa koko aikaa todistella tunteitaan ja pönkittää toisen heikkoa luonnetta.

 

[se kakkonen]

Ehkäpä paras ratkaisu kannaltasi tosiaan on, että laitatte suhteen jäihin, vaikkapa kuukaudeksi. Siinä ajassa mies kaiketi huomaa, rakastaako hän sinua niin paljon, että kaipaa kuten exäänsä. Kyllähän se kirpaisee, jos suhde kokonaan päättyy, mutta toisaalta, miksi roikkua löyhässä hirressä? Sinäkin ehkä kasvat ihmisenä hiukan varmemmaksi.

Itse olen huomannut suhteissani, että mikään ei tapa niin varmasti tunteita, kuin toisen heikko luottamus ja itsetunto. Ei kukaan jaksa koko aikaa todistella tunteitaan ja pönkittää toisen heikkoa luonnetta.

Olet varmasti oikeassa tuossa, mitä viimeiseksi sanoit. Minusta tuntuu, että nyt se syy sille kaikelle epäluottamukselleni vihdoin selviää. Hän rakastaakin toista.
Tuntuu vain niin jumalattoman pahalta tajuta tämä... Kaikki ne puheet, kaikki ne lupaukset. Hän kertomassa minulle, että se olen minä. Että minä olen se oikea. Se ainoa. Se kenet hän haluaa, ainut ketä rakastaa. Ja sitten asia ei oikeasti olekaan niin. Ei ole oikeasti ikinä ollutkaan. Se tieto vei kaikki kauniit muistotkin mukanaan... Kaiken. Aivan kaiken. Uskoin kuitenkin jossain sisimmässäni niihin hänen sanoihinsa siitä, että se olisin minä, eikä kukaan muu. Jotenkin kuitenkin uskoin kaiken sen.

 

[Neuvot on]

että nyt se syy sille kaikelle epäluottamukselleni vihdoin selviää. Hän rakastaakin toista.
Tuntuu vain niin jumalattoman pahalta tajuta tämä... Kaikki ne puheet, kaikki ne lupaukset. Hän kertomassa minulle, että se olen minä. Että minä olen se oikea. Se ainoa. Se kenet hän haluaa, ainut ketä rakastaa. Ja sitten asia ei oikeasti olekaan niin. Ei ole oikeasti ikinä ollutkaan. Se tieto vei kaikki kauniit muistotkin mukanaan... Kaiken. Aivan kaiken. Uskoin kuitenkin jossain sisimmässäni niihin hänen sanoihinsa siitä, että se olisin minä, eikä kukaan muu. Jotenkin kuitenkin uskoin kaiken sen.

Kaiken vääntämisen, kääntämisen ja painostuksen jälkeen olet saanut jankkaamasi vastauksen. Jatkat luultavasti painostusta juuri niin kauan, kun olette yhdessä. Sanoo mies mitä tahansa, ei vastaus koskaan kelpaa sinulle, vaan tulet olemaan epäilevällä kannalla. Tiedätkös, jos mun mieheni aina vaan, vakuutteluistani huolimatta tivais tunteitani exää kohtaan, en jaksaisi, vaan antaisin hänelle sen "halutun" vastauksen.

Luota miehen sanoihin niin kauan, kunnes/ jos toisin näytetään toteen.
Ja lopeta toi dramatiikka ja itsesäälissä piehtarointi! Sellainen ei varmasti lisää kenenkään rakkautta -päinvastoin! Niin kuin aiemmin jo kirjoitin, itke sitten ne eroitkut, jos aihetta tulee. Siihen asti luota. Et sinäkään tykkäisi, jos kaikkea sanomaasi epäiltäisiin.

 

[eräsperäs.]

Kaipa siihen, että entinen on entinen, on jokin hyvä syy...

 

[Rivo raija]

Pitikö nyt avata uusi ketju aheesta?
Minun ex rakastaa minua edelleen. Erosta on jo 14 vuotta. Alkuun tämä oli paha nakki uusille tyttöystäväkokelaille. Pari siinä tippuikin matkan varrella, kun eivät luottaneet mieheen ja hänen tunteisiinsa. Nykyinen (ollut jo yli kymmenen vuotta) oli myös alkuun mustis minusta, vaikka mies selitti, että rakkaus on ystävyyteen perustuvaa, eikä ole häneltä pois. Asiaa auttoi se, että tyttöystävä jutteli kanssani, kun tapasimme toisemme. Kerroin tälle naiselle, kuinka mies rakastui häneen lähes ensikohtaamisella ja muutenkin sitä samaa, jonka mies oli minulle kertonut, ja lisäksi mitä mieltä itse olen ystävyydestä mieheen. S.

Siis minkälaisissa suhteissa te oikein elätte. Jos joku exä tulisi selittämään minulle,että mies rakastaa minua vaikka rakastaakin exää????????? niin nauraisin koko sakin ulos. Tai en nauraisi, potkaisin perseelle niin että perseet soisi balalaikkaa.

 

[Neuvot on]

Siis minkälaisissa suhteissa te oikein elätte. Jos joku exä tulisi selittämään minulle,että mies rakastaa minua vaikka rakastaakin exää????????? niin nauraisin koko sakin ulos. Tai en nauraisi, potkaisin perseelle niin että perseet soisi balalaikkaa.

Kultaseni, kukin tyylillään. Potki sinä, minä keskustelen -niin ne asiat usein selviävät.
En mennyt selittämään mitään, vaan tapasimme ja juttelimme niitä näitä, kuten ihmiset samassa seurueessa tekevät. Asia tuli puheeksi hänen aloitteestaan, se puhuttiin ja se siitä. Olisin toki minäkin miehen asemassa jättänyt moisen asian kertomatta.

 

[oma historiasi]

Ap
Miten sinun aiemmat parisuhteesi ovat päättyneet? Oletko ollut jättäjä vai jätetty? toimitko nyt samoin? Haluat tavalla millä tahansa vierittää syyn miehelle, koska hän rakastaa exäänsä, niin sinun on pistettävä välit poikki? Niinkö se menee, sinun elämäsi kuvio?
Sinä olet kaivamalla kaivanut mieheltä, että hän rakastaa vielä exäänsä.

Jos katsoisit sisimpääsi, niin löytyisikö sieltä joku exä, jota kohtaan tunnet lämpöä? Teistä kumpikin kaivelee kenties entisiä suhteitaan, kun ei uskalla tutustua itseensä.

 

[eino]

Rakastan vieläkin exääni. Hänen silmiään, huuliaan, hymyään, ilkikurisia virnuiluitaan. Huumoriaan.

En kuitenkaan rakasta hänen seikkailujaan vieraiden miesten kanssa. Enkä pettämisiään.

Lasketaan hyvät asiat ja huonot asiat yhteen. Tulos on plus-miinus-nolla = exä on eräs tuntemani ihminen - muiden joukossa.