S
SS
Vieras
Olemme seurustelleet nyt päälle 9 vuotta, avoliitossa tästä 5 vuotta. Olen 24-vuotias.
Suhteemme on aina ollut tasainen, yllätyksetön. Emme tappele koskaan. Tottakai välillä on ylä- ja alamäkiä, mutta ei ikinä mitään suurempaa ongelmaa suhteessa. Nyt puolen vuoden ajan olen ruennut epäilemään kaikkea.
Olenko onnellinen? Olen. Kai? En ole koskaan kokenut huonoa parisuhdetta, kyseessä on ensimmäinen poikaystäväni. Rakastanko häntä? Kyllä. Tottakai.
Onpa tätä vaikea purkaa sanoiksi kun päässäkin kaikki on niin sekaisin. Olen tavallaan tyytyväinen. Kaikki on hyvin. Mieheni on kiltti, ymmärtäväinen, rakastava. Ei mitään huonoa sanottavaa. Silti huomaan kaipaavani muualle. Pois. Tulee olo, että tässäkö tämä nyt oli? Nyt vaan odottelemaan että aika kuluu ja ehkä hankitaan lapsia?
Mikä minua vaivaa. Kaikki on niin hyvin enkä silti ole tyytyväinen. Katselen yksiöitä netistä, työpäivän aikana saatan miettiä miten jakaisin tavaramme eron sattuessa.
Auttakaa, mikä on vialla?? Vai onko mikään?
Suhteemme on aina ollut tasainen, yllätyksetön. Emme tappele koskaan. Tottakai välillä on ylä- ja alamäkiä, mutta ei ikinä mitään suurempaa ongelmaa suhteessa. Nyt puolen vuoden ajan olen ruennut epäilemään kaikkea.
Olenko onnellinen? Olen. Kai? En ole koskaan kokenut huonoa parisuhdetta, kyseessä on ensimmäinen poikaystäväni. Rakastanko häntä? Kyllä. Tottakai.
Onpa tätä vaikea purkaa sanoiksi kun päässäkin kaikki on niin sekaisin. Olen tavallaan tyytyväinen. Kaikki on hyvin. Mieheni on kiltti, ymmärtäväinen, rakastava. Ei mitään huonoa sanottavaa. Silti huomaan kaipaavani muualle. Pois. Tulee olo, että tässäkö tämä nyt oli? Nyt vaan odottelemaan että aika kuluu ja ehkä hankitaan lapsia?
Mikä minua vaivaa. Kaikki on niin hyvin enkä silti ole tyytyväinen. Katselen yksiöitä netistä, työpäivän aikana saatan miettiä miten jakaisin tavaramme eron sattuessa.
Auttakaa, mikä on vialla?? Vai onko mikään?