väkivalta avioliitossa, kohtalotovereita?tukea?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja nujerrettu neito
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

nujerrettu neito

Vieras
no kerron oman tarinani lyhyesti.seurustelin kaukusuhteessa puolisen vuotta, sitten muutin yhdeen mieheni kanssa kotikaupunkiini.kesti kaksi viikko aja alkoi määräily, haukkuminen ja töniminen.sekin oli jo pelottavaa....sitten se muuttui myöhemmin lyönneiksi käsivarsiin tai muualle...sellaista ettei oikein edes mustelmaa tullut.no aikaa kului ja pian hän hakkasi minua niin että tuli mustelmia.liikkuminen oli toisinaan vaikeaa.hän kaatoi minut maahan ja löin pään niin et lensi veri.itkin ja anoin armoa jokainen kerta ihan turhaan!

no sitten eräs päivä kävi pahoin, hän kaatoi maahan ja potki päähän minua! :/ kauan.menetin tajunnan.sit jouduin sairaalaan.pidemmillä tutkimuksilla todettiin lievä aivovaurio eli en muista asioita normaalisti, hieman kuin dementia olisi iskenyt lievässä muodossa.esim.en osaa laskea laskuja ollenkaan ilman laskinta ja senkin kanssa on vaikeaa.yms.

nyt iskut kohdistuu aina kasvoihin ja päähän....sit oli 3 kk ilman mitään väkivaltaa mutta tänään taas tärähti.kasvoissa viisi pattia ja niistä tulee kunnon mustelmat.silmä mustuu varmaan umpeen :/ silti oon vaan tässä ja en osaa vihata miestäni tai mitään sellaista.

en tahtoisi erota.mitä keinoja minulla on käytettävissä?? itken nyt koko ajan oon ihan hajalla :/
kuitenkin koen henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja alistamista yms.tunnen itseni kotona orjaksi....

onko ketään jakaa tämä minun kanssani? ketään jolla on neuvoja parantaa tilannetta? pelkään miestäni usein ja se ei ole kiva varsinkin kun saatan olla raskaanakin... :O
 
Kamalaa.

Ei tuollaista pidä sietää ollenkaan.

Ihme kun lääkäri ei ole puuttunut asiaan, vai ettekö kertonut mistä vammat olivat peräisin?

Nyt viimeistään on teidän haettava apua viranomaisilta ja ammattiauttajilta.
 
en tahtoisi erota.mitä keinoja minulla on käytettävissä?? itken nyt koko ajan oon ihan hajalla :/
kuitenkin koen henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja alistamista yms.tunnen itseni kotona orjaksi....

onko ketään jakaa tämä minun kanssani? ketään jolla on neuvoja parantaa tilannetta? pelkään miestäni usein ja se ei ole kiva varsinkin kun saatan olla raskaanakin... :O


Et tahdo erota, sehän olisi ollut ainut järkevä neuvo tähän tilanteeseen. Toinen on se, että passitat miehesi vankilaan ja kun hän sieltä vapautuu, saat kahta enemmän turpaas. Kolmas neuvo. Järjestele asiasi kuntoon kuolemasi varalle, sillä niin tuo päättyy, että henki lähtee ennemmin tai myöhemmin.
 
Viimeksi muokattu:
Ainut parannus tilanteeseen on se, että jätät miehen heti. Mutta ei taida henkesi olla sinulle minkään arvoinen kun siinä vielä kärvistelet. Kerjäätkö tulla tapetuksi? Ainut joka voi auttaa sinua, on sinä itse jättämällä miehen, mutta sinä haluat jäädä.
 
Voi hyvä ihminen! Sinut hakataan henkihieveriin etkä tahtoisi erota?!?!?! Pidät itseäsi alempiarvoisena kuin maan matonen kun annat pahoinpidellä itseäsi. Oletko kasvanut samanlaisessa kodissa jossa toinen puoliso sai aina turpaansa vai mistä olet keksinyt sen että tuollaista väkivaltaa pitää sietää?

Kyllä tuli paha mieli kirjoituksestasi. En tunne sinua joten en voi auttaa. Mutta jos olisit tyttäreni hakisin sinut pois turvaan vaikka maailman toiselta puolelta.

Arvosta elämääsi ja itseäsi ja lähde HETI.
 
no kerron oman tarinani lyhyesti.seurustelin kaukusuhteessa puolisen vuotta, sitten muutin yhdeen mieheni kanssa kotikaupunkiini.kesti kaksi viikko aja alkoi määräily, haukkuminen ja töniminen.sekin oli jo pelottavaa....sitten se muuttui myöhemmin lyönneiksi käsivarsiin tai muualle...sellaista ettei oikein edes mustelmaa tullut.no aikaa kului ja pian hän hakkasi minua niin että tuli mustelmia.liikkuminen oli toisinaan vaikeaa.hän kaatoi minut maahan ja löin pään niin et lensi veri.itkin ja anoin armoa jokainen kerta ihan turhaan!

no sitten eräs päivä kävi pahoin, hän kaatoi maahan ja potki päähän minua! :/ kauan.menetin tajunnan.sit jouduin sairaalaan.pidemmillä tutkimuksilla todettiin lievä aivovaurio eli en muista asioita normaalisti, hieman kuin dementia olisi iskenyt lievässä muodossa.esim.en osaa laskea laskuja ollenkaan ilman laskinta ja senkin kanssa on vaikeaa.yms.

nyt iskut kohdistuu aina kasvoihin ja päähän....sit oli 3 kk ilman mitään väkivaltaa mutta tänään taas tärähti.kasvoissa viisi pattia ja niistä tulee kunnon mustelmat.silmä mustuu varmaan umpeen :/ silti oon vaan tässä ja en osaa vihata miestäni tai mitään sellaista.

en tahtoisi erota.mitä keinoja minulla on käytettävissä?? itken nyt koko ajan oon ihan hajalla :/
kuitenkin koen henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja alistamista yms.tunnen itseni kotona orjaksi....

onko ketään jakaa tämä minun kanssani? ketään jolla on neuvoja parantaa tilannet?

Oletko tosiaan puolenvuoden jälkeen mennyt suoraan naimisiin ihmisen kanssa jota et tuntenut.
Jos kuitenkin olet avoliitossa tuo lähteminen on helpompaa. Avioliittoko pitää sinut tuossa hakattavana. Saat vielä vammaisen lapsen oman aivovammasi lisäksi ei hyvä joululahja sellainen ei ollenkaan.
 
Viimeksi muokattu:
Oletko tosiaan puolenvuoden jälkeen mennyt suoraan naimisiin ihmisen kanssa jota et tuntenut.
Jos kuitenkin olet avoliitossa tuo lähteminen on helpompaa. Avioliittoko pitää sinut tuossa hakattavana. Saat vielä vammaisen lapsen oman aivovammasi lisäksi ei hyvä joululahja sellainen ei ollenkaan.


Aivan yhtä helppoa on lähteä avo-ja avioliitosta. Senkun pakkaa tavarat ja astuu ovesta ulos. Ainoa vaiva on kirjoittaa pari paperia käräjätalolla.
 
Viimeksi muokattu:
siis korjatakseni, oltiin yhdessä yli vuosi ennenkuin mentiin naimisiin.seurusteltiin puoli vuotta ennenkuin hän muutti yhteen kanssani.kihloihin mentiin viime uutena vuotena ja naimisiin sitten seuraavana kesänä....

mietin lähtemistä mutta sitten kolme kuukautta ilman yhtään väkivaltaa, luulin et mieheni on muuttunut mutta eilinen avasi silmäni.tajusin ettei hän ole muuttunut.hän pitää minua itseään alempana ja luulen ettei se ole oikein.pelkään omassa kodissani tehdä mitään :( mutta ymmärrättekö te että on todella vaikea lähteä avioliitosta? se ei ole helppoa.

minulla on kuitenkin vahvoja tunteita tätä miestä kohtaan.olen yrittänyt hankkia meille apua mutta tuntuu et ollaan pari jota ei voi auttaa :/ onhan jotkut lopettaneet väkivallan kokonaan.millä keinoilla? tietääkö joku mitään keinoja siihen? niin että voidaan jatkaa mutta väkivalta saadaan pois?

miehelläni on patoutumia sisällään ja hän purkaa niitä minuun :( se ei ole oikein mielestäni.ja sit pelottaa kamalasti kun saatan olla raskaana.lähteminen ei ole helppoa mutta ei ole vaihtoehtoja jos en saa miestäni muuttumaan.onko mitään keinoja saada hänet muuttumaan?
 
Kyllä lähtökohtana on se, että mies haluaa muuttua.

Kerro myös hänelle, että pelkäät hänen väkivaltaisuutta.

Miehen patoutumat pitäisi saada poistettua jollainlailla, mitä ne nyt sitten onkaan.

Onko se selvinnyt, onko miehen väkivallan purkaukset pikaistuksissa tehtyjä, vai pitemmän harkinnan tulosta?
Ja vihastuksissaan ollessaan, niin vihaako hän teitä, vai jotakin muuta tilannetta?
 
siis korjatakseni, oltiin yhdessä yli vuosi ennenkuin mentiin naimisiin.seurusteltiin puoli vuotta ennenkuin hän muutti yhteen kanssani.kihloihin mentiin viime uutena vuotena ja naimisiin sitten seuraavana kesänä....

mietin lähtemistä mutta sitten kolme kuukautta ilman yhtään väkivaltaa, luulin et mieheni on muuttunut mutta eilinen avasi silmäni.tajusin ettei hän ole muuttunut.hän pitää minua itseään alempana ja luulen ettei se ole oikein.pelkään omassa kodissani tehdä mitään :( mutta ymmärrättekö te että on todella vaikea lähteä avioliitosta? se ei ole helppoa.

minulla on kuitenkin vahvoja tunteita tätä miestä kohtaan.olen yrittänyt hankkia meille apua mutta tuntuu et ollaan pari jota ei voi auttaa :/ onhan jotkut lopettaneet väkivallan kokonaan.millä keinoilla? tietääkö joku mitään keinoja siihen? niin että voidaan jatkaa mutta väkivalta saadaan pois?

miehelläni on patoutumia sisällään ja hän purkaa niitä minuun :( se ei ole oikein mielestäni.ja sit pelottaa kamalasti kun saatan olla raskaana.lähteminen ei ole helppoa mutta ei ole vaihtoehtoja jos en saa miestäni muuttumaan.onko mitään keinoja saada hänet muuttumaan?

Et varmasti saa toista muuttumaan. Minua pelottaa tuo kuvio että mies ei osaa patoutumiaan purkaa muuta kuin hakkaamalla naistaan.

Tosi sikamainen ja jollainlailla sairaalta tuo kuulostaa. Minut hakkasi silloinen poikaystävä joka parin drinksun jälkeen sekosi. ja hakkasi saatanan jätkää.

Näki sekasin ollessaan siis edessään ties kenet jätkän...

Itsellä katkesi poskipään luu ja käsivarsi mustana kasvoja sain vähän suojattua kun menin heti sikiö asentoon.

Tuon jälkeen jätkä myös olisi tullut takaisin muina miehinä minä kulemma ärsytin häntä. On se vaan hitsi vieköön ärsyttämistä tosiaan kun nauraa toisen jutuille ja kääntää sille selkänsä.

Sinunkin miehen takaa voi löytyä vaikka nappien napsimista joka stessi tilanteessa sitten laukeaa sinun potkimiseksi.

Haluatko ihan oikeesti kokeilla muutuuko hän vai muututko sinä aivovaurioiseksi ??
 
Viimeksi muokattu:
Joku voi muuttua, mutta olen satavarma, ettei miehesi kuulu tuohon ryhmään. Tuntuu olevan perusluonteessa tuo k-päisyys. Raskaana tai et, niin lähde pois. Soita johonkin tukinumeroon ja kerro miehestäsi ja he ammattitaidolla ja vuosien kokemuksella sanovat saman. Olet ilmeisesti vielä nuori ja elämä edessä, mutta vain ilman tuota miestä. Löydät kyllä uuden rakkauden ja toivottavasti et enää haksahda tuollaisen luuserin matkaan. Hanki joku tukihenkilö, joka auttaa sinua käytännön asioissa, kun alat tekemään eroa.
 
Suosittelen oman turvallisuutesi vuoksi, että lähdet kiireesti pois tuollaisesta suhteesta, vielä kun olet elävien kirjoissa. En uskokaan, että tuo tilanne paranee itsestään. Vielä suuremmalla syyllä lähtisin tuollaisesta tilanteesta, jos olisin raskaana. Muutos lähtee miehestä, jos on lähtiäkseen. Mutta suosittelen samaa kuin Nunnu, että hankit ulkopuolista tukea ja apua tuohon tilanteeseen.
 
Suosittelen myös viipymättä ottamaan mainittuun tukipalveluun yhteyttä sekä tarkistamaan, missä on lähin Turvakoti.

Turvakodissa on tarjolla puheapua ja päästyäsi heidän palveluihin mukaan saat varmasti myös yösijan, jos miehesi ei jätä sinua rauhaan.

Pakkaa jo nyt kassisi, että seuraavan väkivallan yhteydessä pääset pois vaikka samoin tein ulos juoksemalla. Kassissa kannattaa pitää jotakin lämmintä, hieman rahaa esim. taksia varten, esim. hammasharja yms.

Toisen väkivalta vaatii sinun kasvamista pois siitä pahasta. Se on vaativa tie lähteä kulkemaan, mutta usko pois, että se auttaa. Olen käynyt saman läpi ja voin nyt oikein hyvin.

Älä alistu!



Hei, nujerrettu neito.

Jos et ole jo tehnyt niin, ota yhteyttä Naisten linjan auttavaan puhelimeen ma-pe klo 16-20 numerossa 0800 02400, tai ota muuten yhteyttä https://www.naistenlinja.fi/fi/julkinen/miten+voimme+auttaa/ . Saat luottamuksellista tukea ja ehkä asiasi lähtee avautumaan.

Voimia. Sinua kohdellaan nykyisessä suhteessasi tavalla, jota ei tarvitse suvaita. Ansaitset parempaa. :)
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja myös kokenut;11063680:
Pakkaa jo nyt kassisi, että seuraavan väkivallan yhteydessä pääset pois...

No niin. Odottele siellä kotona vaan rauhassa ja pakkaile kassiisi kaikki tarvittavat kamat ja tilaa myös taksi valmiiksi, jotta sitten, kun lyönnin aika tulee, pääset pois.... Toki voit soittaa jo valmiiksi vaikka minulle tai johonkin turvakotiin, että sitten, kun se seuraavaksi lyö... Niin ja sitten voit hankkia sellaisen turvapuhelimen (ei kai sitä myönnetä kuin oikeasti avuttomille, eihän?).
 
Olin tuossa paskassa 20 vuotta, miksi?
Koska uskoin että muuttuu, lasten myötä, asunnon, yhteisen elämän, ikä. Ei ei muuttunut. En pysty laskemaan iskuja, solvauksia, alistamisia ym. Lopuksi olin niin tyhjä etten enään välittänyt miten minun käy. Ajattelin joka kerta että tämä ei kauaa kestä huomenna kaikki on taas paremmin. Ja taas jokunen päivä rauhallista mutta henkinen väkivälta oli aina läsnä.

Lapset oli sitten syy miksi lähdin. Ei ole oikein kasvattaa lapsia väkivaltaisessa kodissa. Vaikka ero ei ole helppoa niin on se helpompaa kuin sellaisessa painajaisessa eläminen. Olen eron jälkeen ( josta on nyt 16 vuotta) päättänyt että jos mies lyö kerran ei tule enään ikinä päässemään käden mittaa lähemmäksi.

Luovuin kokonaan yhteisestä omaisuudesta talo, mökki auto. Se on vain maallista mammonaa. Olen hengissä ja suhtkoht hyvässä psyykkisessä kunnossa vaikkakin arvet tulee aina pysymään.

Ja sinä neito; sinä olet arvokkaampi ja korkeammalla tasolla kuin miehesi ja siksi hän haluaa alistaa sinua. Lähde nyt kuin vielä pystyt arvostamaan itseäsi, ei se mies muutu muuta kuin lobotomian avulla ja niitähän ei enään tehdä????
Olen jossain aikaisemmassa ketjussa sanonut mitä näille miehille pitäisi tehdä. "Saunan taa ja kuula kalloon"
 
Olet jo saanut aivovamman ja riippuu sen vakavuudesta siitä voi jäädä sinulle ainakin joitakin vaivoja lopuksi ikääsi. Tiedäthän, että mitä useammin päänsä kolauttaa tai sinua kolautetaan päähän, sitä helpommin saat uusia vammoja, vammoista tulee vakavampia ja toipuminen kestää yhä pidempään ja pidempään. Ja muistathan myös sen, että jokainen isku voi olla se viimeinen, jos se sattuu sopivalla voimakkuudella ja sopivaan kohtaan.

Lähde, kun olet vielä hengissä! Ota aluksi yhteyttä vaikka tuonne Ensi- ja turvakotien liitto - Ensi- ja turvakotien liitto
 
Ei ap:n kaltaiset mihinkään tuollaisesta suhteesta lähde. Jos lähtevät, niin valitsevat toisen samanlaisen. Pyytävät mielellään apua, mutta eivät noudata neuvoja. Eivät halua antaa toiselle sitä iloa että ovat pystyneet auttamaan. Ihan turhaan yritätte auttaa.
 

Yhteistyössä