Olen kolmikymppinen nainen. Ollessani alle 25v kohelsin yöelämässä vaikka mitä. Vanhempana, kun aloin sitten etsimään pidempää, vakavampaa suhdetta osui kohdalleni mies joka tuntui olevan unelma. Seurusteltuamme vuoden (käytimme noin puoli vuotta kondomia) hän ilmoitti itsellään todetun kondylooman ja kehotti minua lääkärireissulle.
Ensinnäkin, miesystäväni oli tiennyt tartunnastaan (2 vuotta aiemmin tapahtunut?), muttei ollut vaivautunut ottamaan selvää taudinkuvasta, eikä aiemmin kysyttäessä myöntänyt itsellään olleen mitään sukupuolitautia. Hän kuvitteli ensimmäisen penslauksen jälkeen olevansa parantunut. Raivostuin luonnollisesti, koska minulta hän oli tämän kaiken salannut.
Omalääkärini totesi, että olin tartunnan jo saanut. Noin kuukausi tarkastuksestani sain ensimmäiset näppylät. Ensimmäisen tautivuoteni aikana näppylöitä sai penslata Condylinellä noin kolme viikkoa, ennen kuin ne lähtivät. Näppylöitä tuli noin puolentoista kuukauden välein. Yksi näppylöistä ei lähtenyt laisinkaan, ja se jouduttiin poistamaan kirurgisesti. Puudutuspistos tuntui melko julmalta, mutta sairaalassa toimenpiteessä avustanut henkilö solidaarisesti piti minua kädestä kiinni toimenpiteen ajan, joka muuten oli lyhytkestoinen. Paraneminen sujui hyvin.
Sairauteni toisena vuotena näppylät edelleen ilmestyivät noin kahden kuukauden välein. Penslaan edelleen Condylinellä, joka tehoaa noin kahdessa viikossa. Minulla on myös Aldaran-resepti. Aldarania kokeilen seuraavaksi. Papa-tulokset ovat olleet OK, joten minulla papan normaaliudesta huolimatta ilmestyy näitä näppylöitä.
Seurustelusuhde minut tartuttaneeseen mieheen päättyi, koska en ole tähän päiväänkään mennessä pystynyt hänelle antamaan anteeksi. Minulla on uusi seurustelusuhde, joka alkoi kivikkoisesti: olin miehelle rehellinen ennen seksielämää, eikä alku sujunut mitenkään hyvin. Hän kuitenkin nieli tilanteen ja hyväksyi minut vikoineni. Olen tyytyväinen, että sain kerrottua rehellisesti tilanteen ja annettua toisen päättää, tahtooko ottaa kanssani tietoisen riskin vai ei. Itsehän en saanut valita, vaan jouduin valitettavan yleisen tartunnan uhriksi. Asiasta kertominen oli yksi vaikeimpia asioita elämässäni ja ymmärrän kaikkia, jotka painivat kertomisen kanssa. Muistutan vielä, että vaikka välillä teemme kaiken senssietiketin mukaisesti, onnettomat sattumukset saattavat tulla omaan niskaan. Kertokaa kuitenkin, jos kumppanistanne välitätte.
Kolmatta vuotta mennään, ja kondylooma ei jätä minua rauhaan. Stressi kondyloomasta on ollut sen verran vahva, että sain paniikkikohtauksia ja lähdin psykologille. Olen pärjännyt jonkin aikaa, mutta olo ei ole eheä, koska tämä virus muistuttaa minua jatkuvasti olemassaolostaan. Kävin yksityisellä gynekologillakin, mutta tämä ei kertonut minulle mitään uutta, eikä antanut oireiluni perusteella minkäänlaista ennustetta. Ymmärrän toki, että virus on kaikilla kärsijöillään erilainen ja taudinkuva ja -kesto kenties erilainen.
Kysynkin täällä nyt niiltä, keillä näppylät ilmestyvät sinne minne aurinko ei paista, kauanko olette oireiden kanssa kärsineet? Minulle on sanottu lääkärin toimesta, että "vuosi kondylooman kanssa on lyhyt aika" ja "kyllä siitä on mahdollista päästä eroon". Omalla kohdalla ei vain valo tule sisään :/ Internetistä saadut marginaalit ovat melko leveät; kolmesta oireettomasta kuukaudesta seitsemään vuoteen ja "olet parantunut". Kertokaa oma tarinanne ja kuinka paranitte?
Kiitos, ja halauksia kaikille tämän asian kärsineille ja kärsiville.
PS. Kaikille tällä saitilla surffaajille: mikäli teillä on mitään näppylöitä genitaalialueella, ne kannattaa käydä gynekologilla/lääkärillä näyttämässä, vaikka hävettäisi kuinka. Olen myös huomannut, että kaikki lääkärit eivät kommentoi/kerro/informoi kondyloomasta, joten kun olet lääkärillä KYSY rohkeasti kaikki mitä mieleen tulee. Tai valmistaudu ainakin siihen, että joudut kysymään. Tsemppiä.