Vessaseiniä ruikkiva mies ym. inhottavaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kohta sinkku?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
"Isommalla hädällä on pakko istahtaa mutta vuorasin pöntön veskipaperilla ja toimenpide onnistui. Paperit heitin joskus kiukuspäissäni lattialle. "

Teidän siivooja varmaan kiitteli teitä ihan jokaista! Eihän asioita noin hoideta! ...että kun muutkin sotkee niin minä kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja järki käteen;10354118:
mun mielestä pikkunipottamisesta ei ole kyse

Ihan järkevältä tekstisi vaikuttaa ensilukemalta. Ei millään tavalla kokonaan pikkunipottamista. Jotain pientä pienempää pienenpientä kuitenkin.


Viisi miestä ja nainen. = Yksi vessa kerran viikossa:
– renkaalla on kusitippoja joka kerran
– joka päivä paskarantuja


Pyöreän renkaan pönttöritarit. = Kusetti-soturien antaumus:
– rinkulaa ei muista nostaa
– peräsilmä ei kuulemma näe
– ja.. vielä miehinen mies
""Kyllähän se vessa kamalassa kunnossa on, mutta siivooja siivoaa" sanoo kundit."


Jos ei kaikki yhden puolesta niin yksi kaikkien puolesta. = Kumihanskat käteen ja putsaamaan:
– kuivuneiden ulosteiden hinkkaaminen
– kusitippojen poistaminen
– lattiasaumoista, pytynpinnasta ja seinämateriaaleista


Ahdistava tilanne. Ottaako sitteen asiakseen ja vastuun työstä, mistä siivooja ansaitsee palkkansa, vai missä kulkee raja?

Teknisiä ratkaisuja voisi olla jousivoimalla ylösnouseva istuinrengas tai kertakäyttöinen renkaan päälle asetettava suojapeite.

Miehet eivät, tässä tapauksessa, valita asiasta. Onko miehillä silti samanlaisia rituaaleja?
Miehet eivät ole mitenkään immuuneja siisteyskasvatukselle. Minullakin on joissain tapauksissa ollut harrastuksena vastaava 'vuoraus' , mitä kuvailee nimimerkki: "tuttua puuhaa". Olen nähnyt painajaisunia hotelli-helpotuksen etsinnästä, tosi tapeeseen. Minkään tähden paikkoja ei ole kuitenkaan löytynyt. Kaikki jo ovelta katsottuna jotain sanoin kuvaamatonta.



Seuraavassa on minusta jo aineksia pakkomielteeseen:

"Kusitippoja on myös pöntön edessä. Kiva juttu, siitä ne kulkeutuu kenkien pohjassa pitkin toimistoa."

Ihmiset eivät varmaan useinkaan mieti mitä kaikkea kenkien pohjassa matkustaa ja minne. Mitä kaikkea niissä voikaan olla ja missä muodossa? Minne se kaikki menee? Eihän se minnekään häviä. Vaikka vesi haihtuukin ja kusi kuivuu, se kulkeutuu kuiva-aineena joka paikkaan.

Kusi aloittaa matkan, tarttuen tipasta kengänpohjaan. Kun se pääsee toimistoon, se leviää. Eihän se sinne jää, vaan tarttuu yhä useampiin kenkiin ja jatkaa kadulle. Kengänpohjan uurteissa on hyvä paikka pitemmälle risteilylle. Silloin kaikki tahmea ei kulu tienpäällä.

Kotona ollaan ja eteiseen saakka päästy. Jalkineet jäävät tauolle, mutta kengänjäljistä osa jatkaa kusi-sukassa kierrolle huoneistoon. Osa kusipölystä läpäisee sukan, tulee iholle ja sitä kautta vuodevaatteisiin. Yö sitten nukutaan likaisten miesten kusessa!

Montako kymmentä tai miljoonaa kusimolekyyliä lakanoissa ja jo intiimeissä kehonosissa onkaan. Sitä ei tiedä, mutta niitä varmasti on.



Onko enää mitään rajaa? Miten pitkälle juuri SE lika leviää, mitä ajattelee? Lakanoista pesukoneeseen, koko koti saastuu? Pitäisikö käsiä pestä vähän väliä, ettei pääse suuhun?

Pesukoneesta ei pääse vesijohtoverkkoon, mutta vesitorninkin kautta voi mennä. Kun se on siellä, sitä tulee hanastakin, molekyyli tai toinenkin. Desinfioidaan saippualla ja pestään kaikki luppoajat, tai vieläkin enemmän. Ei mitään rajaa!


Kun mitään selvää rajaa ei ole, se asia on päätettävä. Milloin kusta on tarpeeksi vähän? Tai milloin se on tarpeeksi laimeaa? Kuivunut kusi on väkevöitynyttä. Siinä on suhteellisesti enemmän kusta kuin kusen ja veden seoksessa. Kun vesi on poissa jää kuiva-aine, mikä sekoittuu ympäristöön ja laimenee. Väheneekö inhottavuus? Pieneneekö kusen inhoteho? Homeopatiassa laimentamista sanotaan potensoinniksi, ja yhä laimeampi seos on aina vain tehokkaampaa!

Kulkeeko raja WC:n ovella, toimiston ulko-ovella, kotiovella vai jossain muualla! Pitäisikö rajan omana tietonaan vai olisiko hyvä lobata sitä muillekin? Missä kulkisi kaikille parhain raja ?

Päätä itse!
 
on kyllä erittänyt (antteksi esittänyt) tästä ongelmasta hyvin laajakantoisia näkemyksiä ihan materian häviättömyyteen asti. Ulosteiden olomuoto muuttuu elämän kiertokulussa kaikenalaiseksi haitaksi ja hyödyksi. Naisten inho kusta ja paskaa kohtaan on varmaan kehittynyt luontaiseksi siksi, että epähygienia aiheuttaa ihmisillä sairautta. Huonovointisuutta tulee jo hälytysmerkinomaisesti hajuista. Sivistyksen myötä syntynyt käsitys ulosteiden ja eritteiden epäesteettisyydestä on sekin vain varoitus. Mutta vainko naisille! Eivätkö miehet aisti mitään vaaraa siivottomissa käymälöissä? Miksi siivoaminen ja vessojen pesu on perinteisesti naisten jobi?

Ihan varmaan sen vuoksi, että naisilla on kautta ihmiskunnan historian ollut elämää ylläpitävä rooli. He ovat luontaisesti ymmärtäneet, mikä pitää lapsen ja ihmisen (myös miehet) hengissä. Mies tassuttelee tai marssii kengissään rajojen yli ja kuljettaa tuhoa tietoisesti tai tietämättään. Maanviljelijä lienee tässä suhteessa tiedostava poikkeus, sillä hän on ymmärtänyt, että lantasaappaisiin liittyy myös elämän voimaa, maan ravitseminen uudelle kasvulle. Maamiehellä on varmaan ollut myös perinteisesti tajua, milloin ulosteet ovat haitallisia niin eläimille kuin ihmisille. Lannassa ei ole hyvä kenenkään maata, joten peltosaappaat on paikallistettu pelto ja navettaöihin. Kotikengät (reinot) ja villasukat ovat ovat nekin suomalaista hygieniaperinnettä.

Suomalaiset ovat jo vuosisadan alussa pystyneet kohtalaisen hyvällä hygienian tajullaan ehkäisemään kulkutauteja ja lapsikuolleisuutta. Kun ihmetellään, miksi suomalaiset riisuvat kotiin tullesaan kengät ja astelevät sukkasillaan, niin varmaan siihenkin on ollut syynsä aiemmin luonnonvaraisessa ja maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa. Urbanisoitumisen myötä lie ihmisiltä kadonnut tuokin vaistomainen käyttäytyminen. Kasvatuksen ja äitien voima on vähentynyt ja kaikenlainen pelottomuus ja uhmailu lisääntynyt :).

Automaattisen sisäsiistillä aikakaudella eivät miehet enää ymmärrä, että vessa on pyhitetty paikka, jossa ei voi melskata miten lystää, vaikka siivooja pesee jäljet. Ulkohuussesissa mieskin osasi kaataa kalkkia ulosteensa päälle, koska tiesi siitä saatavan siten kelpoista lannoitetta ja maainesta, ja huusii kunniapaikalla mäen kupeessa kaivon ylpuolella olikin ajateltua tai ajattelematonta suunnittelua. Kusi tietenkin valui alamäkeen ja huusin alue pysyi kuivana, mutta kaivosta saatiin sitten eritteitä.

Herää kysymys, miksi suomalaiset miesinsinöörit olisivat muuten auttamassa kehitysmaitten ympäristö- ja vesihuollossa? Senhän pitäisi olla tyystin naisten projekti :).
 
on kyllä erittänyt (antteksi esittänyt) tästä ongelmasta hyvin laajakantoisia näkemyksiä ihan materian häviättömyyteen asti.

Kiitän! Haluan korjata nämä asiavirheet: 1) En ole esittänyt mikäänlaista näkemystä materian häviämättömyydestä. 2) Materia ei ole häviämätöntä! Kun materiaa häviää, esim. ydinvoimalassa, energiaa vapautuu kaavan: E = m(c·c), mukaisesti.


"Ulkohuussesissa mieskin osasi kaataa kalkkia ulosteensa päälle, "
Pyydän kiinnittämään huomiota tässäkin asiassa materian luonteeseen: Puu on kaunis, edullinen, lujuus/paino -suhteeltaan erinomainen rakennusmateriaali ja perinteisesti ulkohuusseissa se tarjoaa ominaisuuksiensa vuoksi huomattavia lisäarvoja. Esteettisesti sillä on rauhoittava vaikutus miljöössä ja on naisenkin silmää miellyttävä. Pintakosketus sopii iholle sen luontaisen imukykynsä takia, koska nestemäinen materia häviää näkyvistä. Energiaa vapautuu ympäristöön kääntäen verrannollisesti materian määrään per häviämisnopeus.
 
Viimeksi muokattu:

Näinhän se juuri, anteeksi eksponentti, on. Tästä on kysymys, siis puhtaudesta. Täytyisi olla matemaattisen tarkkaa puuhaa, mutta sekään ei ole tyylipuhdasta, siistiä, kaunista. Jos ei jostain syystä saa millään osumaan, ollaan salityksiä vailla, roiskuu, lorisee tai mitä tahansa.

Sukupuolestahan ei ole kysymys. Epäpuhtaan suorituksen jälkiä siivoamaan tarvitaan joku, jota epäsiisteys häiritsee. Tämä sitten tekee työnsä ja muuttaa ympäristöä oman hygienia-ajattelunsa mukaiseksi. On sitten siistiä seuraavalle! Täysin hämärän peittoon jää, arvostaako seuraava edellisen putsausta. Ei arvosta, koska on tietämätön toimenpiteestä, ellei siitä jätetä jälkiä.

Arvokysymys tämä kyllä on. Vaikeampi juttu. Ketä arvostaa ja miksi? Onko arvostus arvokasta jos se tehdään mielivaltaisin perustein?

Sillä on eroa kuin yöllä ja päivällä, mitä oli ennen ja mitä jää jälkeen.
Valmistelut tehdään omaa tervetta ajatellen. Kukahan tulee seuraavaksi, ja mitä asiaa?
Rengas ylös, rengas alas! Raivostuttavaa, kun ei osata jättää jätöksiään oikein!
Miehet alas! Niin maailma on kaikille parempi paikka istua! Seistähän kukaan ei halua.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä