Laihikselle ja kumppani toppuuttelee?

[Korkea BMI]

Olen jonkin verran ylipainoinen (painoindeksinkin mukaan) ja ainakin minua itseäni se häiritsee ja uskoisin että mieskin olisi tyytyväisempi kun saisin hiukan ylimääräistä pois. Minulla on tietty painoraja (hälytysraja) minkä ylitys herättää huomaamaan missä mennään ja se raja on ylitetty nyt ja kiloja on kertynyt viime syksystä pikkuhiljaa yli 8 kiloa. Hän itse on laihduttanut juuri kymmenisen kiloa ja on tyytyväinen itseensä ja vaikkei hän ole minulle sanonutkaan mitään "suoraan" olen ollut lukevinani rivien välistä ettei se minullekaan olisi pahitteeksi.

Ajattelin nyt ottaa itseäni niskasta kiinni ja aloittaa vähähiilihydraattipitoisen laihdutuskuurin. Kerroin tästä kumppanilleni ja yllätys yllätys, hän alkoikin toppuuttelemaan ja sanoi että kannattaako aloittaa nyt kun on Joulukin tulossa ja varmaan tulee silloin syötyä. Vastasin että siihenhän on vielä kolme viikkoa aikaa ja ehdin hyvin jo sitäkin ennen karistaa kiloja pois. Kun sain tämän inspiraation päälle ei oikein malttaisi odottaa vuodenvaihteeseenkaan saakka.

Mistä moinen käytös? Olin vähän ihmeissäni tästä vastaanotosta, luulin että olisi mieluumminkin tyytyväinen että alan tehdä ylikiloilleni jotain enkä paisuta itseäni kuin pullataikina. Ja vaikka Jouluna tulisikin syötyä sitten hieman enemmän niin ei sen tarvitse laihdutusta lopettaa, sitten vaan takaisin ruotuun. Varsinkin jos siihen mennessä on karistanut mukavasti kiloja niin varmasti löytyy inspiraatiota myös jatkaa.

 

[jaa-a]

Ehkei hän sillä sen kummempaa tarkoittanut. Saattaa sitä joskus sanoa itsekin jotain sellaista, millä ei tarkoita mitään erikoista, mutta toinen jää pohtimaan sanojen syvempää merkitystä...

Mutta - miksi puhut laihdutuskuurin aloittamisesta? Miksi et vaihtaisi elämäntapojasi pysyvästi? Kuuri kun kuulostaa siltä, että se päättyy jonain päivänä, ja sitten kilot tulevat takaisin. Ja sitten taas kuurille ja sitä rataa.

Muutoin ajattelisin juuri kuin sinä - voihan sitä joulun jälkeen palata takaisin ruotuun.

 

[samaa mieltä]

Ehkei hän sillä sen kummempaa tarkoittanut. Saattaa sitä joskus sanoa itsekin jotain sellaista, millä ei tarkoita mitään erikoista, mutta toinen jää pohtimaan sanojen syvempää merkitystä...

Mutta - miksi puhut laihdutuskuurin aloittamisesta? Miksi et vaihtaisi elämäntapojasi pysyvästi? Kuuri kun kuulostaa siltä, että se päättyy jonain päivänä, ja sitten kilot tulevat takaisin. Ja sitten taas kuurille ja sitä rataa.

Muutoin ajattelisin juuri kuin sinä - voihan sitä joulun jälkeen palata takaisin ruotuun.

Ehkä mies ei kummempaa tarkoittanut. Ehkä hän tarkoitti, että tulossa on takapakkia jouluna. Hän halusi vain varoittaa siitä.

Aloita elämäntapamuutos vähin äänin. Mies ei sulle ruokaa suuhun työnnä. Itse päätät. Älä tee asiasta numeroa.

Tarvittaessa kysy ihmeessä mieheltäsi, mikä oli tärkeintä, kun hän laihdutti ja mikä oli vaikeinta. Hän mielellään toimii asiantuntijana ja tukijana.

Muistakaa elää. Silloin laihtuminen tapahtuu huomaamatta.

 

[Ikiliikkujainen]

Tosiaan, älä mitään kuuria aloita, vaan muuta elämäntapojasi pikkuhiljaa. Se on helpompaa ja tulos on pysyvä. Eikä sitä tarvitse kenellekään erikseen mainita, pidät sitä vaan omana päätöksenäsi.

Itse esim lopetin alkoholinkäytön kokonaan, edes ruokaviiniä en enää ota. Jää suuret määrät kaloreita saamatta tosi iisisti. Vaihdoin kaikki pastat ja leivät täysjyvään, perunaa en syö ollenkaan ja olen lisännyt salaattien ja juuresten käyttöä tosi paljon. Tämä on vähentänyt makeanhimoa kuin itsestään.

Kroppa on kiinteytynyt kun se ei enää kerää hiilareista ja alkoholista turhaa nestettä. Paino on pudonnut ja iho parantunut. Tämä on helppoa ja tuloksia tulee. Suosittelen

 

[ulkopuolinen vaikutin.]

Kolmessa viikossa ei kyllä terveellisellä laihduttamisella ehdi kiloja karistaa pois kuin korkeintaan 2-3 kg.

Eikä sinun laihdutuksesi pitäisi riippua kenenkään toisen mielipiteistä tai kommenteista. Jos haluat laihduttaa niin sitten laidutat. Mitä väliä mitä joku muu siitä asiasta on mieltä. Ellet ole mikään holhouksen alainen, niin päätäntävaltahan on silloin sinulla.

Itsekin olen varmaan 10kg ylipainoinen, ja alan laihduttamaan sitten kun jaksan ottaa sen asiakseni. Sanokoot kumppani sitten mitä tykkää. Ei kiinnosta hänen mielipiteensä, sillä oma on ruhoni, ja itse sen myös päätän laihdutanko vai enkö.

 

[maltilla]

Kolmessa viikossa ei kyllä terveellisellä laihduttamisella ehdi kiloja karistaa pois kuin korkeintaan 2-3 kg.

Onhan tuo kuitenkin jo 30 % 10 kilon painonpudotuksesta eli melkein kolmasosa eli hyvin´kin kannattaa laihduttaa jo ennen joulua. Ja jouluna syödä sen verran naftisti, että lisäkiloja ei pääse kertymään. Toisaalta painontarkkailussa tärkeämpää on se mitä syö uudenvuoden ja joulun välillä kuin joulun ja uudenvuoden välillä...

 

[läskitkunniaan]

Ööh tuliko mieleen että ehkä miestäsi ei haittaakaan ylipainosi? Vaikka se sinua haittaa ei ole itsestäänselvyys että se miestäsi millään tasolla haittaa. Ehkä hän ei edes halua että laihdutat? Ehkä hän pitää siitä että olet muodokkaampi.

 

[Dietit]

Ööh tuliko mieleen että ehkä miestäsi ei haittaakaan ylipainosi? Vaikka se sinua haittaa ei ole itsestäänselvyys että se miestäsi millään tasolla haittaa. Ehkä hän ei edes halua että laihdutat? Ehkä hän pitää siitä että olet muodokkaampi.

Samaa mielta taman kirjoittajan kanssa. Eiko ole ihanaa, etta miehesi hyvaksyy sinut juuri sellaisena kuin olet.

Dietit ei pitkalla tahtaimella toimi. 95 % ihmisista, jotka laihduttavat dietilla, palaavat viimeistan muutaman vuoden kuluttua takaisin alkuperaiseen painoon.

Minka takia olet alunperin lihonut?

Mina olen itse ylipainoinen. Mieheni hyvaksyy minut sellaisena kuin olen. Itse minulla on enemman vaikeuksia itseni hyvaksymisen kanssa. Minulla syyna ylipainoon on tunnesyominen ja vaikka en ole koskaan uskonutkaan dietteihin, niin on paino ja ruoka koko ajan mielessa ollut.

Olen lukenut paljon aiheesta viimeaikoina ja yritan nyt lahestya tata ongelmaa hoitamalla perimmaista syyta, elikka loytaa muita tapoja reagoida voimakkaisiin tunteisiin kuin ruoka ja syominen.

Luin upean kirjan aiheesta : Overcoming overeating.
Upea kirja ihmisille, jotka karsivat dietti/ahmimis kierteesta.

 

[Maria_2]

Tosiaan, älä mitään kuuria aloita, vaan muuta elämäntapojasi pikkuhiljaa. Se on helpompaa ja tulos on pysyvä. Eikä sitä tarvitse kenellekään erikseen mainita, pidät sitä vaan omana päätöksenäsi.

Itse esim lopetin alkoholinkäytön kokonaan, edes ruokaviiniä en enää ota. Jää suuret määrät kaloreita saamatta tosi iisisti. Vaihdoin kaikki pastat ja leivät täysjyvään, perunaa en syö ollenkaan ja olen lisännyt salaattien ja juuresten käyttöä tosi paljon. Tämä on vähentänyt makeanhimoa kuin itsestään.

Kroppa on kiinteytynyt kun se ei enää kerää hiilareista ja alkoholista turhaa nestettä. Paino on pudonnut ja iho parantunut. Tämä on helppoa ja tuloksia tulee. Suosittelen

Olen itse ihan samoilla linjoilla! Ensin opettelin kuinka paljon kaloreita ruuissa on, minkäkin kokoisissa annoksissa. Ja kuinka paljon niitä kuluu kun liikkuu ekstraa. Sitten laskin kalorit tarkkaan muutaman kuukauden ajan, juuri siksi että varmasti kiinnittäisin huomiota siihen mitä syön. Ihan joka muruseen. Paino putosi ja olo parani. Sen jälkeen lopetin kaloreiden tarkan laskemisen, mutta arvioin ne edelleen ja olen pitänyt kiinni tarkan laskemisen aikan tehdyistä muutoksista ruokavaliossa, ja laihtuminen jatkuu mukavalla tahdilla.

Älä ryhdy "dietille". Mietie tarkkaan mitä syöt ja missä voit tehdä muutoksia ilman, että se suuresti vaikuttaa jokapäiväiseen elämään. Näin kaloreita katoaa melkein huomaamatta, ja uusista tavoista on helppo pitää kiinni. Siten painonpudotus on pysyvää eikä jojottelua.

Mitä tulee miehesi mielipiteeseen: jotkut miehet pelkäävät (eivät aina edes tietoisesti), että vaimo laihtuu ja alkaa sitä myöden kiinnittämään enemmän muiden miesten huomiota. Tai he eivät halua että mikään muuttuu, mukaanlukien vaimo. Toisaalta se on ihanaa jos kelpaa juuri sellaisena kuin on!

 

[onko]

ruoka koko ajan mielessa ollut

kaukaa haettu, jos arvaa sitä suussakin melkein yhtä usein olleen?