Sokeri ja perunariippuvaisesta karppaajaksi?

[harmahtelen]

Onnistuuko muutos aivan tolkuttomasta sokeri ja perunariippuvaisesta karppaajaksi? Minä olen selvästi sokeririippuvainen ja toinen synti on peruna. Kromitabletteja en ole vielä kokeillut. Raskautta olisi vielä pari kuukautta jäljellä, mutta sen jälkeen tälle olotilalle on TEHTÄVÄ jotain. Olen suurin piirtein aina väsynyt, enkä muka sen vuoksi jaksa ulkoillakaan, jatkuva sokerihimo on päällä jne. Tilasin tänään sen Antti Heikkilän (?) hyvän olon keittokirjan ja toivottavasti pääsen sillä paremman elämän alkuun. En jaksa enää tätä tyytymättömyyttä omaan peilikuvaan ja henkiseen huonoon vointiin.

Mulla olisikin pari kysymystä kokeneemmille karppaajille. Miten kannattaisi aloittaa? Tuleeko karppaaminen kalliiksi? Voiko aloittaa jo imetysaikana? Pelottaa, että jos en ota itseäni niskasta kiinni heti synnytyksen jälkeen tai jo nyt, niin en ikinä pääse liikakiloista eroon . Voi kun tuosta sokerista ja perunasta pääsisi eroon... Niin ja millaisiin tuloksiin on mahdollista päästä ja missä ajassa, kun pituutta on 164 ja synnytyksen jälkeen kiloja jää varmaan lähemmäs 80 :ashamed: Eli suuri haave olis että ensi kesänä olo olisi jo huomattavasti kevyempi. Onko se ylipäätään mahdollista?

 

[Selenicereus]

Heikkilän kirja on hyvä opus, lue se niin pääset hyvään alkuun. Mun mielestä se kirjoittaa hyvin ja suomalaiselle sopivasti. Nuo jenkkien kirjat on vähän turhaa hehkutusta.. oma dieetti paras dieetti -tyyliin. Heikkilä on järkimies, ei turhaa hehkuta.

Ei karppaus ole mun mielestä yhtään kalliimpaa kuin "tavallinen" syöminen. Päin vastoin, kalliit einekset jäävät kaupan hyllylle!

Ei tämä vaikeaa ole. Ruokavalioon tulee suhtautua kuten ruokavalioon, ei uskontoon... satunnaiset perunat, karkit tai pullat ei kaada mihinkään.

 

[harmahtelen]

Minäpäs yritän nyt sitten tuon kirjan avulla päästä jyvälle =) . Yksi asia mikä arveluttaa on se että maltanko kiireessäkin laittaa ruokaa oikein ja syökö sitä sitten muu perhe, vai pitääkö alkaa laittamaan vielä kahdet pöperöt :/ . Kokeillaan nyt ainakin.

 

[Selenicereus]

\

Minäpäs yritän nyt sitten tuon kirjan avulla päästä jyvälle =) . Yksi asia mikä arveluttaa on se että maltanko kiireessäkin laittaa ruokaa oikein ja syökö sitä sitten muu perhe, vai pitääkö alkaa laittamaan vielä kahdet pöperöt :/ . Kokeillaan nyt ainakin.

Meillä tehdään "kahta ruokaa", mutta en koe sitä alkujupinan jälkeen enää hankalaksi Käytännössä muuten syödää sama ruoka koko poppoo, mut mulle on eri lisukkeet. Pojille tulee potut, riisit tai makaronit ja siinä samalla kiehautan itselleni parsaa tai muita rehuja tai sit teen vaan lisäksi perussalaatin. Toki soisin, että muukin perhe söisi mun kanssa enemmään vihanneksia, mutta eipä niille vihannekset kelpaa.

Ja jos mietit, että voiko muu perhe syödä sun kans samaa "liharuokaa", niin ilman muuta voi. Minä teen pääruoan ihan karppiohjein eli käytän tavallisia aineksia, ei tartte enää metsästää sitä kasvirasvaflooraa jossa ois vähiten rasvaa.

 

[los bullas]

Mä en oo mikään kokenut karppaja varmaan, mut karppasin tossa viime vuonna ja sit se jotenkin jäi...nyt alotin uudestaan tänään tulee tasan viikko ja oikeesti 3 ja puol kiloa on lähteny...lisäsin liikuntaakin kyl...Mäkin oon lyhyt 158 senttiä ja painoa oli 77 kiloa...
ekat päivät oli vaikeita mut kolmas päivä miltei nälätön ja mieliteoton. nyt viikon jälkeen olo on hyvä ja tekee mieli jatkaa valitsemallaan tiellä tsemppiä!

 

[harmahtelen]

Meillä mies olisi varsin tyytyväinen, vaikkei perunaa syötäisi ikinä. Sen vaihtaminen kasviksiin ei ole onneksi ongelma ja tuo esikkokin tykkää vihanneksista ainakin toistaiseksi. Meillä on vaan yksi suurempi mutta tässä jutussa. Mies sairastaa sepelvaltimotautia, ja olen nyt muutaman vuoden ajan ostellut ja laittanut takaraivoon ohjeistuksen noista kevyttuotteista jne. Eli kun virallisen suosituksen mukaan ne eläinkunnan tuotteet ovat pahasta, niin mitenhän tässä nyt sitten pitäisi ajatella? Meinasin kyllä että syöpöttelen aluksi itse uusilla ohjeilla ja jos koen oloni hyväksi, miksei mieskin voisi siirtyä samalle linjalle. Tosin miten käy sitten kolesteroliarvojen? En ole perehtynyt vielä tähän asiaan kunnolla, täytyy katsoa ensin mitä siinä Heilkkiän kirjassa kerrotaan.

 

[Vilipi]

Hei!

Harmahtelija, kuinka olet onnistunut? Itsekin täällä etsin motivaatiota aloittaa. Totesin tuossa raskauden aikana, että hiilareiden lasku auttoi minulla hyvin. Tuli raskausajan diabetes jota seurasin ja saman aikaisesti söin myös guaremia. Mutta nyt kun on palannut takaisin vanhaan ruokavalioon niin makeaa himottaa ihan tajuton!

Mietin vain, että mitä aamupalaksi? Mitä sämpylän/kaurapuuron tilalle? Vai voisiko sen pitää päivän hiilariannoksena? Hyvät ohjeet muihin aterioihin sain diabeteshoitajalta, mutta aamupala on ollut edelleen sämpylälinjaa. Ja se harmittaa, jokin hyvä juttu pitäis löytää. Onko muita kirjoja kuin tuo aiemmin mainittu?

Kirjastoon taitaa tänään käydä minun tie....

 

[kata]

Mun aamupalani on seuraava: maustamatonta tai turkkilaista jogurttia sekä marjakoittoa tai marjoja. Pari siivua juustoa ja pari siivua metfurstia tai keitetty kananmuna. EI siis sämpylää tai muuta leipää lainkaan...vain ne leivänpääliset.
Tällä aamupalalla jaksan hyvin puoliin päiviin asti.

 

[Selenicereus]

\

Onko muita kirjoja kuin tuo aiemmin mainittu?

Onhan noita... Minun kirjahyllystä löytyy:

*Laihdu ilman nälkää hiilihydraattitietoisella ruokavaliolla: Ilkka Salmenkaita, Varpu Tavi
*Laihdu ilman nälkää. Hiilihydraattitietoista kotiruokaa: Arja Nysten, Varpu Tavi, Tuomas Tuohikorpi
*Hyvän olon keittokirja: Antti Heikkilä
*Ravinto ja terveys: Antti Heikkilä (tää tilauksessa vielä.. mut kohta hyllyssä )

*Hyvä fiilis: Jyrki Sukula (keittokirja)
*Paras olo: Rozanne Gold (keittokirja)

Lisäksi Atkinsilla on käyttökelpoisia kirjoja, mutta jos enemmän haluat suomalaista näkökulmaa, niin em. kirjoissa on. Pl. Sukula ja Gold ovat "keittokirjoja ilman teoriaa".

Juuri luin kirjan Syö rasvaa ja laihdu: Ening & Fallon. Sekin oli ihan jees, vaikka jenkkikirja olikin..

Kyllä kirjallisuutta löytyy paljon, ei niin paljon kuin vähärasvaista puolustavaa, mutta paljon on karppauksestakin. Nämä kirjat vaan tahtoo olla aika hintavia, jos vertaa ett tavallisia laiharikirjoja saa kympillä niin näistä saa pulittaa lähemmäs 40 euroa kipale ellei yli. Suosittelen lainamaan kirjastosta.

 

[Marita]

Olen itse sokeririippuvainen,syön kamalat määrät päivän aikana.Ja siksipä painokin nousee tasaiseen tahtiin.
Olen aikaisemmin kokeillut kromitabletteja,mutta ei ollut mitään hyötyä.
Nyt 3vkoa sitten ostin tri tolosen kromitabletteja ja ne rupesivat nyt tehoamaan.
Ohjeen mukaan ei saa ottaa kuin 1kpl/pv.ssä,mutta myyjä sanoi sen olevan puppua.Otin alkuun 3kpl ja nyt 2kpl/pv.ssä.
Makean himo on melkeinpä tyystin kadonnut,ja painokin rupesi tippumaan.
Kokeile ihmeessä.

 

[Marita]

\

Olen itse sokeririippuvainen,syön kamalat määrät päivän aikana.Ja siksipä painokin nousee tasaiseen tahtiin.
Olen aikaisemmin kokeillut kromitabletteja,mutta ei ollut mitään hyötyä.
Nyt 3vkoa sitten ostin tri tolosen kromitabletteja ja ne rupesivat nyt tehoamaan.
Ohjeen mukaan ei saa ottaa kuin 1kpl/pv.ssä,mutta myyjä sanoi sen olevan puppua.Otin alkuun 3kpl ja nyt 2kpl/pv.ssä.
Makean himo on melkeinpä tyystin kadonnut,ja painokin rupesi tippumaan.
Kokeile ihmeessä.

Ja eivät ole kalliitakaan.1 pkt (riittää pitkäkäksi aikaa)maksoi n.10e

 

[Vilipi]

Kiitos vinkeistä! Joo, kävin katsomassa hintoja ja yleensäkin oli aika hintavia. Ja kirjastossa jonoa, mutta ei muuta kuin nimi listaan, eiköhän ne joskus vapaudu!

Kromia olen miettinyt minäkin, ja kuulostaa hyvältä noin edullinen paketti. Mutta kokeilen kuitenkin aluksi tota hiilareiden vähentämistä. Aikaahan se vaatii, mutta jospa se siitä sitten iloksi muuttuis.

Ja aloittajalle, minäkin olen säännönmukaisesti osannut keksiä aina hyviä syitä miksi en juuri nyt voi lähteä ulos ja lenkille. Tai liikkua oikeastaan muutenkaan.

 

[kata]

Multa katosi makeanhimo ihan muutamassa päivässä hiilareiden vähentämisen jälkeen, eikä ole himot palanneet, onneksi!!!