Elämättömän elämän häpeä

Mua v-tuttaa, koska tiedän ja tunnen elämänhaluisia ihmisiä, jotka riemusta kiljuen vaihtaisivat ap:n tilanteeseen. Eivät voi, koska esim.vakava sairaus on estänyt koko elämän, ovat muiden autettavissa.

Sulla on ap asiat h-lvetin hyvin.

No, aloita uhriutumisulina, anna tulla.

Olen kyllä samoilla linjoilla, nutta jos Ap on vaikeasti masentunut ja on luonut vuosia itsestään kuvaa mitä tässä ketjussa on saanut lukea, voi olla hyvin vaikeaa nousta.

Mielen lukot tulisi saada auki ja ”fakkiutumista” tulisi päästä eroon. Sitä kautta kykenisi mahdollisesti näkemään itsensä ja ympäristönsä uudessa valossa...

 

Olen kyllä samoilla linjoilla, nutta jos Ap on vaikeasti masentunut ja on luonut vuosia itsestään kuvaa mitä tässä ketjussa on saanut lukea, voi olla hyvin vaikeaa nousta.

Mielen lukot tulisi saada auki ja ”fakkiutumista” tulisi päästä eroon. Sitä kautta kykenisi mahdollisesti näkemään itsensä ja ympäristönsä uudessa valossa...

Jep.
Mä jollain lailla ymmärrän, kun olin vuosia pätkätyökierteessä, ja sekin vie itsetuntoa.

Ap on kuplassa ja mielen vankilassa ja hän mittaa asioita omalla mittapuullaan. Pahin vihollinen on se oma lukkiutunut ajattelu, ei saavuttamattomat asiat.

Terapiaan. Tai seurakuntaan.

 

Voisiko tuota Ap:n supernegatiivisuutta, suomalaisen itsesäälin ja mitähän ne musta ajattelee tajunnanvirtaa käyttää jotenkin hyödykseen?
Kun ajatusmaailmaksi pitkän itsekoulutuksen myötä muotoutuu, olen suomen huonoin ja epäonnistunein ihminen, Ap:ssa on jo potentiaalia vaikka minkälaiseen menestykseen esim. tubettajana.
Rappiotubettajat, erilaiset pervot, tyhjänpuhujat ja salaliittoteorioiden kannattajat ansaitsevat sievoisia summia videoillaan, eikä sieltä maailmasta puutu ilmiselvästi mielenterveyden ongelmista kärsiviäkään, joten suomalalaisen kansanluonteen negatiivisimmat puolet potenssiin kymmenen nostava tubettaja voisi räjäyttää potin.

Tee muutamia harjoitteluvideoita tuubiin, kerro kuinka kaikki ahistaa, työtä ei ole, naistakaan ei löydy, 20 vuotta sitten saavutettu ylioppilaslakki ei paljon pakkasella päätä lämmitä ja voisit vaikka hieman fiksata kertomusta väittämällä että senkin hiiret söivät tallin vintillä säilytyksen aikana ja nyt sekin on reikäinen ja pulunpaskan tahrima.
AInoa saavutus villieläinten tuhoamana ja nyt ei elämässä ole muuta tietä kuin hirttoköysi tai junan alle hyppääminen.
Jos kurjuuden maksimointi onnistuu luonnostaan noin hyvin ja osaa ruikuttaa satoja tunteja omaa reppanuuttaan ja verrata sitä mielikuvitusmaailmassaan luomaan kuvaan normi-ihmisen arjesta, niin miehessä on jotain poikkeuksellista.
Nerouden ja hulluuden ero on hiuksenhieno
Päästä sokka irti ja katso mitä tapahtuu.

 

Voisiko tuota Ap:n supernegatiivisuutta, suomalaisen itsesäälin ja mitähän ne musta ajattelee tajunnanvirtaa käyttää jotenkin hyödykseen?
Kun ajatusmaailmaksi pitkän itsekoulutuksen myötä muotoutuu, olen suomen huonoin ja epäonnistunein ihminen, Ap:ssa on jo potentiaalia vaikka minkälaiseen menestykseen esim. tubettajana.
Rappiotubettajat, erilaiset pervot, tyhjänpuhujat ja salaliittoteorioiden kannattajat ansaitsevat sievoisia summia videoillaan, eikä sieltä maailmasta puutu ilmiselvästi mielenterveyden ongelmista kärsiviäkään, joten suomalalaisen kansanluonteen negatiivisimmat puolet potenssiin kymmenen nostava tubettaja voisi räjäyttää potin.

Tee muutamia harjoitteluvideoita tuubiin, kerro kuinka kaikki ahistaa, työtä ei ole, naistakaan ei löydy, 20 vuotta sitten saavutettu ylioppilaslakki ei paljon pakkasella päätä lämmitä ja voisit vaikka hieman fiksata kertomusta väittämällä että senkin hiiret söivät tallin vintillä säilytyksen aikana ja nyt sekin on reikäinen ja pulunpaskan tahrima.
AInoa saavutus villieläinten tuhoamana ja nyt ei elämässä ole muuta tietä kuin hirttoköysi tai junan alle hyppääminen.
Jos kurjuuden maksimointi onnistuu luonnostaan noin hyvin ja osaa ruikuttaa satoja tunteja omaa reppanuuttaan ja verrata sitä mielikuvitusmaailmassaan luomaan kuvaan normi-ihmisen arjesta, niin miehessä on jotain poikkeuksellista.
Nerouden ja hulluuden ero on hiuksenhieno
Päästä sokka irti ja katso mitä tapahtuu.

Luulen, että tämä saisi helposti ihan hirveen määrän seuraajia!!!

Miettikää nyt Niilo22 tms.

 

AP, löysin sinulle jotain tosi hyvää!

https://youtu.be/7j1E3h2Jyd4

(Joe Dispenza - Becoming supernatural)

Suomeksi löytyy Joe Dispenzalta kirja Luo itsesi uudelleen.

 

Googlaa Sami Minkkinen hänellä on hypnoosiarkisto, kymmeniä hyviä hypnoosia saat vuodeksi käyttöön 7 eurolla. Ne hypnoosit alkaa muokata sun alitajuntaa positiivisempaan suuntaan.

Löytyy myös FB:sta.

 

Luulen, että tämä saisi helposti ihan hirveen määrän seuraajia!!!

Miettikää nyt Niilo22 tms.

Niilo nosti tubetuksellaan esiin jotain poikkeuksellista.
Kiltti, tunteensa näyttävä poikkeusyksilö, joka videoidensa kautta avasi suurelle massalle heille täysin vieraan ympäristön, jotain häröä kärsivän nuoren miehen arkisen elämän.
Hän oli oma itsensä, tankkasi sanojaan uudelleen ja uudelleen, luki tekstejä, vaikkakin vaikeasti häpeämättä itseään ja näytti kaikille häntä seuranneille ihmisille, hei meitäkin on olemassa.
Niilo22 avasi tietä erilaisille poikkeusyksilöille saada oma äänensä kuuluviin netissä ja arvostan paljon hänen rohkeuttaan ja avoimuttaan

 

Googlaa Sami Minkkinen hänellä on hypnoosiarkisto, kymmeniä hyviä hypnoosia saat vuodeksi käyttöön 7 eurolla. Ne hypnoosit alkaa muokata sun alitajuntaa positiivisempaan suuntaan.

Löytyy myös FB:sta.

Kannattaa kokeilla myös yksisarvishoitoja, kritallikiviä, eikä ennustajan käyttämisestäkään mitään haittaa ole.
Erikoistarjouksena pystyn muuttamaan elämänne suunnan positiiviseksi, poistamaan masennuksenne, peräpukamanne ja pahanlaatuiset syöpäkasvaimet päivän esikoishintaan 9.99
Kaupan päälle magneettiranneke jolla voitte poistaa maasäteilyn haittavaikutukset siellä missä oleskelette.
Ps. kaivonkatsominen varvun avulla vain tämän viikon 49.99.

 

Kerro mulle joku hyvä juttu mun elämästä?

En tavoittele kiiltokuvamaista statusta. Mulla ei ole mitään statusta. Saatan olla masentunut ja omiin ajatuksiini jumiutunut, mutta en ole idiootti, joka luulisi, että täältä pohjalta enää voitaisi ilman lottovoittoa mihinkään kiiltokuviin nousta. ja tätä olen painottanut ketjun alusta asti. Mulla ei ole mitään. Ei ole ikinä ollut. Miksi luulet, että vain paras mulle kelpaisi?

Mä en ole onnistunut missään. VIimeinen saavutukseni on ylioppilastodistus melkein 20 vuotta sitten.

Ja kyllä itsemurhasta jauhaminen on huomionhakuista, koska olen pelkuri, joka on sitä harkinnut yli 10 vuotta, mutta en ole uskaltanut toteuttaa. Varmaan mun ainoa vaihtoehto on syödä ja ryypätä itseni loppuun. Siinä olen jo pitkällä.

[ap]

No, olen ymmärtänyt, että olet fyysisesti terve...?
Siinä yksi hyvä juttu, jonka halusit itsestäsi kuultavan. Ja kirjoitustesi perusteella vaikutat fiksulta - siinä bonarina toinen juttu.

 

No voi uli uli.

Kuitenki olet pystynyt käymään terveytesi puolesta töissä. Nää mun tutut ei.

Ja voi nyt *************, sä et ole oikeasti sössiny mitään vielä. Toki jos sun asenne ja ajatusmaailma on noin p*rseestä kuin se on, niin sit sössiintyy kaikki.

Joo, en mä enää jaksa tätä. Kun ei mene perille niin ei mene perille.

Onneksi nyt tiedän, että valittaminen on sallittua vain jos on työkyvyttömyyden tuova sairaus tai jos on ollut 10 vuotta linnassa. Lisäksi sä et tiedä mun terveydestä paskaakaan.

[ap]

 

Jos olet 37-vuotias niin et ole taatusti ollut lähes 40 vuotta yksin. Ehkä vajaat parikymmentä vuotta olet voinut asua yksin ilman muita ihmisiä samassa asunnossa. Se kaveriporukkahan sinulla olikin, kuten aloitusviestissä on luettevissa. Monilla ei ole sitä kaveriporukkaakaan eikä edes lyhyitä työsuhteita (eli et ole ollut koko ikäänsi työttömänä niin kuin väität).

Sinun ei tarvitse nähdä tilannettasi "hyvänä ja riittävänä" koska ei elämästä tarvitse antaa mitään kokonaisarvosanaa. Elä elämääsi ja jos haluat jotain asioita parantaa, niin paranna niitä yksi kerrallaan mahdollisuuksien mukaan ja niihin yksittäisiin konkreettisiin asioihin keskittyen.

Ai nytkö tää meneekin niin, että ei voi olla yksin, jos asuu jonkun kanssa samassa asunnossa? Mä luulin, että narratiivi on, että parisuhteessakin voi olla yksinäinen? Taitaa olla, että keksitte näitä juttujanne sen mukaan miten saatte mun tilanteen vaikuttamaan mahdollisimman auvoiselta ja hyvältä.

Ja edelleen: se että jollakin on asiat huonommin ei ole mikään peruste millekään. Tuollaisen ajatusmallin mukaan maailmassa olisi vain yksi ihminen, se huono-osaisin, joka saisi tuntea tuskaa tilanteestaan. Luultavasti et mene huutelemaan muille ihmisille, jotka tuskailevat yksinäisyytensä, työttömyytensä tai muiden ongelmien kanssa, että lopettakaa valittaminen, muilla menee huonommin?

Mä tiedän paljonko mun tilanteessa olisi ideaalitapauksessa mahdollisuus "parantaa" elämäänsä. Ja koska koen, että sellaisesta "parannuksesta" ei ole mun hyvinvoinnille mitään hyötyä en sitä aio myöskään yrittää tehdä. Ja tietenkin ihmisen pitää nähdä elämänsä hyvänä, riittävänä ja onnellisena. Ei ihminen voi elää huonoa, epäkelpoa ja surullista elämää kovinkaan pitkään. Kukaan ei sellaista kestä.

[ap]

 

Se on juuri se asennekysymys, että haluaako tuntea "surua, katkeruutta ja suunnatonta tuskaa" koska ei koe olevansa "hyvä ihminen". Eikä se ole mitään Afrikka-juttua, että jollakulla menisi huonommin. On vähintään kymmeniätuhansia ihmisiä Suomessa (jollei satoja tuhansia) joilla menee huonommin. Ja niitäkin on, jotka täysin vapaaehtoisesti eivät saavuta jotain näistä sinun virstanpylväitäsi kuten parisuhdetta.

Työpaikan ja parisuhteen löytämiseen tarvitset yrittämistä ja oikeaa taktiikkaa. Jopa teini-ikäiset saavat niitä molempia, joten kyllä se on sinultakin tehtävissä. Kunhan et tuomitse vaihtoehtoja etukäteen.

Niin, eli olen keski-ikäisena teini-ikäistäkin huonommalla tasolla? Tämäpä piristi ja antoi voimaa valtavasti.

En mä koe tuskaa, koska en ole hyvä ihminen. Mä pyrin olemaan hyvä ihminen ainakin kaikkia muita ihmisiä kohtaan. Kyllä mun suru ja tuska kumpuavat ihan muista jutuista. Mutta tuo on hyvä tietää, että on joku objektiivinen mittari sille kellä menee huonommin ja kun vielä vähän yritän niin pääsen sen joukon sisään, jolla menee niin huonosti, että saa surra.

Ja vapaaehtoisuus on melko tärkeä sana tossa yhdessä lauseessa. Moni on vapaaehtoisesti monia juttuja. Ne ovat heille valinta, koska kokevat valintansa seurauksena olevansa onnellisempia. Siitähän se onnellisuus kumpuaa, että saa elää elämäänsä niin kuin haluaa.

[ap]

 

Ai nytkö tää meneekin niin, että ei voi olla yksin, jos asuu jonkun kanssa samassa asunnossa? Mä luulin, että narratiivi on, että parisuhteessakin voi olla yksinäinen? Taitaa olla, että keksitte näitä juttujanne sen mukaan miten saatte mun tilanteen vaikuttamaan mahdollisimman auvoiselta ja hyvältä.

Ja edelleen: se että jollakin on asiat huonommin ei ole mikään peruste millekään. Tuollaisen ajatusmallin mukaan maailmassa olisi vain yksi ihminen, se huono-osaisin, joka saisi tuntea tuskaa tilanteestaan. Luultavasti et mene huutelemaan muille ihmisille, jotka tuskailevat yksinäisyytensä, työttömyytensä tai muiden ongelmien kanssa, että lopettakaa valittaminen, muilla menee huonommin?

Mä tiedän paljonko mun tilanteessa olisi ideaalitapauksessa mahdollisuus "parantaa" elämäänsä. Ja koska koen, että sellaisesta "parannuksesta" ei ole mun hyvinvoinnille mitään hyötyä en sitä aio myöskään yrittää tehdä. Ja tietenkin ihmisen pitää nähdä elämänsä hyvänä, riittävänä ja onnellisena. Ei ihminen voi elää huonoa, epäkelpoa ja surullista elämää kovinkaan pitkään. Kukaan ei sellaista kestä.

[ap]

Millaisessa tilanteessa et olisi yksinäinen? Riittääkö vaimo, 10 lasta ja 20 kaveria?

Entä millainen tilanne työelämän puolella olisi sinua tyydyttävä? Riittääkö vakinainen työsuhde vakavaraisen työnantajan palveluksessa?

 

Jos olisit tehnyt sen ehdottamani Youtube videon ja maininnut asiasta täällä, sinulla voisi olla jo 10 seuraajaa.
Ehkäpä myös samanlaista weltschmerziä tunteva nainen, joka haluaisi kolmannen asteen yhteyttä kanssasi.

Maailmantuska – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

Voisiko tuota Ap:n supernegatiivisuutta, suomalaisen itsesäälin ja mitähän ne musta ajattelee tajunnanvirtaa käyttää jotenkin hyödykseen?
Kun ajatusmaailmaksi pitkän itsekoulutuksen myötä muotoutuu, olen suomen huonoin ja epäonnistunein ihminen, Ap:ssa on jo potentiaalia vaikka minkälaiseen menestykseen esim. tubettajana.
Rappiotubettajat, erilaiset pervot, tyhjänpuhujat ja salaliittoteorioiden kannattajat ansaitsevat sievoisia summia videoillaan, eikä sieltä maailmasta puutu ilmiselvästi mielenterveyden ongelmista kärsiviäkään, joten suomalalaisen kansanluonteen negatiivisimmat puolet potenssiin kymmenen nostava tubettaja voisi räjäyttää potin.

Tee muutamia harjoitteluvideoita tuubiin, kerro kuinka kaikki ahistaa, työtä ei ole, naistakaan ei löydy, 20 vuotta sitten saavutettu ylioppilaslakki ei paljon pakkasella päätä lämmitä ja voisit vaikka hieman fiksata kertomusta väittämällä että senkin hiiret söivät tallin vintillä säilytyksen aikana ja nyt sekin on reikäinen ja pulunpaskan tahrima.
AInoa saavutus villieläinten tuhoamana ja nyt ei elämässä ole muuta tietä kuin hirttoköysi tai junan alle hyppääminen.
Jos kurjuuden maksimointi onnistuu luonnostaan noin hyvin ja osaa ruikuttaa satoja tunteja omaa reppanuuttaan ja verrata sitä mielikuvitusmaailmassaan luomaan kuvaan normi-ihmisen arjesta, niin miehessä on jotain poikkeuksellista.
Nerouden ja hulluuden ero on hiuksenhieno
Päästä sokka irti ja katso mitä tapahtuu.

Tämä nyt varmasti taas tulkitaan itsesääliksi, valittamiseksi ja ulinaksi, mutta silläkin uhalla saan tekstistäsi kuvan, jossa vertaat mua mielisairaisiin. alkoholisteihin, vammaisiin ja ties mihin. Ei se sinällään yllätä. Tästäkin ketjusta ja lukemalla erilaisia mielipiteitä tiedän kyllä mitä ihmiset kaltaisistani ajattelevat. No, kai se on viimein tajuttava, että olen Suomen ainoa ihminen, joka on negatiivinen, pessimisti ja surullinen. Ja jos en ole ainoa, niin ainakin ainoa, joka ei kykene tästä tilanteesta nousemaan. Ja näinhän ei saa olla tai tuntea. Paremmat ihmiset kieltävät tämän.

Ja se, jonka sä koet negatiivisuutena ja ruikuttamisena minä koen realismina ja tosiasioiden tunnustamisena. Kumpi meistä on oikeassa on sitten toinen kysymys.

[ap]

 

Luulen, että tämä saisi helposti ihan hirveen määrän seuraajia!!!

Miettikää nyt Niilo22 tms.

Kyllä. Kehitysvammaisille ja heikkolahjaisille kuten minä ja Niilo22 on yleisöä. Yleisöä, joka pääsee meille nauramaan.

[ap]

 

Suomeksi löytyy Joe Dispenzalta kirja Luo itsesi uudelleen.

Kirjoitin englannista laudaturin. Voin lukea kirjat myös alkuperäiskiellä.

Kiitos silti vinkistä. Pyydetään pukilta.

[ap]

 

No, olen ymmärtänyt, että olet fyysisesti terve...?
Siinä yksi hyvä juttu, jonka halusit itsestäsi kuultavan. Ja kirjoitustesi perusteella vaikutat fiksulta - siinä bonarina toinen juttu.

Terve ja terve. Olen kärsinyt viimeiset 20 vuotta kroonisista sairauksista ja juuri nyt yksi taas ilmoittaa itsestään ja yritän saada siihen hoitoa. Siinä olet oikeassa, että melko hyvin olen terveyteni puolesta kyennyt normaalia elämää elämään ja liikkumaan. Kai se on jotain, josta kannattaisi olla kiitollinen. Terveys kuitenkin mahdollistaa kaiken muun tekemisen.

Voinko olla fiksu, jos olen tässä tilanteessa? Voinko olla fiksu, jos en ole ikinä opinnoissa pärjännyt. Kiitos kuitenkin kehusta. Se piristi hieman.

[ap]

 

Terve ja terve. Olen kärsinyt viimeiset 20 vuotta kroonisista sairauksista ja juuri nyt yksi taas ilmoittaa itsestään ja yritän saada siihen hoitoa. Siinä olet oikeassa, että melko hyvin olen terveyteni puolesta kyennyt normaalia elämää elämään ja liikkumaan. Kai se on jotain, josta kannattaisi olla kiitollinen. Terveys kuitenkin mahdollistaa kaiken muun tekemisen.

Voinko olla fiksu, jos olen tässä tilanteessa? Voinko olla fiksu, jos en ole ikinä opinnoissa pärjännyt. Kiitos kuitenkin kehusta. Se piristi hieman.

[ap]

Mitä olet opiskellut?

 

Olen kyllä samoilla linjoilla, nutta jos Ap on vaikeasti masentunut ja on luonut vuosia itsestään kuvaa mitä tässä ketjussa on saanut lukea, voi olla hyvin vaikeaa nousta.

Mielen lukot tulisi saada auki ja ”fakkiutumista” tulisi päästä eroon. Sitä kautta kykenisi mahdollisesti näkemään itsensä ja ympäristönsä uudessa valossa...

Miten sä pääset fakkiutumisesta eroon?.

 

Millaisessa tilanteessa et olisi yksinäinen? Riittääkö vaimo, 10 lasta ja 20 kaveria?

Entä millainen tilanne työelämän puolella olisi sinua tyydyttävä? Riittääkö vakinainen työsuhde vakavaraisen työnantajan palveluksessa?

Mä en tiedä. On mulla nytkin vanhemmat, sisarukset ja näen kavereita välillä. Voi olla, että olisin yksinäinen vaikka olisi vaimo, lapset, koira ja tupajumeja talossa. Ei se yksinäisyys ole sitä mulle, että on ihmisiä ympärillä. Mä tunnen juhlissa usein itseni erittäin yksinäiseksi. Jos ei ole ketään, joka ymmärtää, välittää tai kenen kanssa on yhteys niin se seura on vain pinnallista ja lopulta se aina päättyy ollen vain hetki elämässä, jonka jälkeen palaan yksinäiseen asuntooni omien ajatusteni luokse.

Mä en ole pitkään aikaan elätellyt haaveita työskentelystä kovapalkkaisessa unelmaduunissa. Jos saisi toivoa niin keskipalkkainen homma työssä, joka ei vituta joka aamu niin varmasti olisin enemmän kuin tyytyväinen.

[ap]

 

Mitä olet opiskellut?

En oikeastaan mitään, koska kaikki opintoni olen keskeyttänyt, koska en ole pärjännyt tai muista syistä. 20 vuotta sitten sain ylioppilaslakin. Se on ainoa opinto, jonka voin laittaa ansioluettelooni.

[ap]

 

Miten sä pääset fakkiutumisesta eroon?.

Mä haluaisin kanssa tietää.

Mun mieleen "ympäristönsä ja itsensä näkeminen uudessa valossa" tarkoittaisi vain itselleni valehtelemista. Olen kysynyt monta kertaa tässäkin ketjussa, että mitä ovat ne hyvät seikat mun tämän hetkisessä elämässä tai mikä tilanteessani antaisi aihetta optimismiin? Hirveästi en ole vastauksia saanut. Ainahan voi kuvitella, että huolimatta tilanteesta kaikki on vielä mahdollista ja joskus se voisi pitääkin paikkansa. Toisaalta sitten toinen koulukunta on sitä mieltä, että menneisyys on hyvä kuvaus tulevaisuudesta.

Mä olen näiden välillä. Mun tilanteeni ei ole toivoton ja jos kaikki menisi täydellisesti voisin ehkä jotain saavuttaakin. Itseni tuntien tuo ei vain kuulosta hyvältä. Olen niin katkera itselleni hukatuista vuosista ja menetetyistä mahdollisuuksista, että luultavasti en arvostaisi saavutuksia ja siksi millään ei enää ole mitään väliä.

[ap]

 

Mä haluaisin kanssa tietää.

Mun mieleen "ympäristönsä ja itsensä näkeminen uudessa valossa" tarkoittaisi vain itselleni valehtelemista. Olen kysynyt monta kertaa tässäkin ketjussa, että mitä ovat ne hyvät seikat mun tämän hetkisessä elämässä tai mikä tilanteessani antaisi aihetta optimismiin? Hirveästi en ole vastauksia saanut. Ainahan voi kuvitella, että huolimatta tilanteesta kaikki on vielä mahdollista ja joskus se voisi pitääkin paikkansa. Toisaalta sitten toinen koulukunta on sitä mieltä, että menneisyys on hyvä kuvaus tulevaisuudesta.

Mä olen näiden välillä. Mun tilanteeni ei ole toivoton ja jos kaikki menisi täydellisesti voisin ehkä jotain saavuttaakin. Itseni tuntien tuo ei vain kuulosta hyvältä. Olen niin katkera itselleni hukatuista vuosista ja menetetyistä mahdollisuuksista, että luultavasti en arvostaisi saavutuksia ja siksi millään ei enää ole mitään väliä.

[ap]

Mikä oli se viimeinen ikä tai vuosi jolloin olisit voinut arvostaa saavutuksia ja kokea, että asioilla on väliä?

 

Mä haluaisin kanssa tietää.

Mun mieleen "ympäristönsä ja itsensä näkeminen uudessa valossa" tarkoittaisi vain itselleni valehtelemista. Olen kysynyt monta kertaa tässäkin ketjussa, että mitä ovat ne hyvät seikat mun tämän hetkisessä elämässä tai mikä tilanteessani antaisi aihetta optimismiin? Hirveästi en ole vastauksia saanut. Ainahan voi kuvitella, että huolimatta tilanteesta kaikki on vielä mahdollista ja joskus se voisi pitääkin paikkansa. Toisaalta sitten toinen koulukunta on sitä mieltä, että menneisyys on hyvä kuvaus tulevaisuudesta.

Mä olen näiden välillä. Mun tilanteeni ei ole toivoton ja jos kaikki menisi täydellisesti voisin ehkä jotain saavuttaakin. Itseni tuntien tuo ei vain kuulosta hyvältä. Olen niin katkera itselleni hukatuista vuosista ja menetetyistä mahdollisuuksista, että luultavasti en arvostaisi saavutuksia ja siksi millään ei enää ole mitään väliä.

[ap]

Millä tavalla itselle valehtelemista?. No mistä asioista saat henkistä voimaa vai ootko voiman ulottumissa ja et tiedä mikä saa sut syttymään?. Mitkä mahdollisuudet oot mielestäsi hukannut?. Mä menetin ehkä elämäni rakkauden käyttäytymällä kuin sika se oli mun puolikas sydän. Mitä sä oot menettäny minkä ikänen oot?. No ei menneisyyttä tarvii toistaa nojoo mäkin toistan tietyltä osin ei se helppoo oo. Hei kaunokainen mikään ei ole menetetty vuosi kaikki antaa oppia. Älä synkistele vaan anna tilaisuudelle tilaa ilman ajattelun luomaa harhaa joo mäkin sorrun ajattelun harhoihin. Ehkä jos annat vapaudelle mahdollisuuden rakastut suuresti elämään?.