Toiveissa vauva 2021

Täytyy näihin keskenmenoasioihin kommentoida sellaista, että puolisoni äiti oli alkanut vuotamaan raskaana (vuosi 1982) ja oli vuotanut todella paljon. Hänet oli ohjattu suoraan kaavintaan ja sanottu, että kyllä se on mennyt kesken. Kaavinnassa mukana ollut hoitaja oli kysynyt, että kokeiltiinko kuunnella sydänääniä. Ei niitä oltu edes kuunneltu ja päättivät sitten vielä kuunnella. Sieltä löytyi hyvä syke ja vuoto lopulta tyrehtyi parissa päivässä. Onneksi kaavintaan ei menty tai mulla ei olis sama puoliso <3

Tsemppiä @Persikka123! Toivotaan parasta!!

Ihan itku tuli tästä, onneksi hoitaja oli tarkkana

 

Paljon voimia @Persikka123 Toivottavasti vuoto olisi jotain harmitonta ja lääkärit vain tyhmiä ammattitaidottomia, jotka aiheuttaa vaan lisää stressiä muutenkin vaikeassa tilanteessa. Pistää vihaksi sinun puolesta

Kyllä itsekin on kokenut tosi töykeää palvelua ja sen takia ei mielellään enää kovin helposti vaadi hoitoa ym. Esikoisen vakavan sairauden selvitessä ultrassa hoitaja soitteli muille lääkäreille pitkin sairaalaa "tulkaa nyt kattomaan tänne tätä mitä täältä löytyi. En ole ennen nähnytkään" .. Tuota ennen vaan tokas mulle, että sun lapselta puuttuu puolet kallosta. Siinä vaiheessa menin shokkiin ja hengitys ei meinannut kulkea, kun maha painoi ja jouduin olemaan kauan selälteen. Sitten kun soitteli muille, niin en kauaa jaksanut ja ampaisin pystyyn, et eiköhän tämä ollut tässä, et en pysty enää olemaan, kun henki ei kulje. Sairaalan käytävällä sit odottelin itkien mitä seuraavaksi.
Viikko sen jälkeen pääsin synnyttämään. Mut pumpattiin aivan täyteen lääkkeitä, että en tuntisi mitään. Synnytyksen jälkeen tuli hoitaja ja sano "kuinka voit olla noin tunteeton äiti, kun lapsesi juuri kuoli?" .. Jäin sanattomaksi.. Jälkeen päin mietin, että kuinka en tajunnut sanoa, että olen niin lääkkeissä, että hyvä, kun edes tajuan olevani elossa. Ne hoitajan sanat kummittelee vieläkin mielessä ja mun usko lääkäreihin on mennyt kauan aikaa sitten. Ja tämä km pari vko sitten vahvisti sitä tunnetta, että lääkärit on paskoja, eikä ajattele miltä toisesta oikeasti tuntuu.

Anteeksi pitkä vuodatus, pistää vain niin vihaksi, että miksi ovat tuossa ammatissa, jos eivät osaa käyttäytyä niin kuin potilasta kohtaan pitäisi käyttäytyä

Aivan järkyttävää kohtalua ollut! Pistää vihaks Yleisesti tällasesta käytöksestä kannattaa olla yhteydessä potilasasiamieheen, joka laittaa muistutusta tai selvityspyyntöä tapauksesta riippuen yksikköln. Sanon tämän, koska monella tuntuu olleen huonoja kokemuksia hoitajista ja lääkäreistä.. Minut varmaan sairaanhoitajana sitten joskus leimataan "hankalaksi asiakkaaksi", kun en vastaavaa käytöstä aio katsella.

@Persikka123 hurjasti tsemppiä sulle torstain tutkimuksiin! Toivottavasti kaikki on kuitenkin hyvin ja olisi harmitonta alkuraskauden vuotoa vain

 

Ei ole todellista millaista kohtelua olette saaneet @Persikka123 ja @Kasikuus !

Samalla kun luin teidän viestejä niin tajusin että mulla oli vähän samaan suuntaan kokemus julkiselta puolelta nyt kun kävin kkm:n jälkeen kontrolliultrassa. Mut siis unohdettiin ihan kokonaan siihen tutkimuspöydälle kun kaksi lääkäriä keskittyi vaan juttelemaan keskenään. ei mitään noteerausta jos jotain sanoin! Jossain vaiheessa kun olivat tarpeeksi pitkään siellä tietokoneella jutelleet, niin sitten nousin sieltä tutkimuspöydältä ja menin mitään kysymättä laittamaan housut ja kengät jalkaan, kiitin ja lähdin. Kumpikaan lääkäreistä ei huomannut, jutteli vaan keskenään.

Joo. Kävin tänään aamulla yksityisellä gynellä kyselemässä ummet ja lammet mieltä painavista asioista. Nyt mielelläni maksoin tilin tyhjäksi että joku oikeasti keskittyy keskustelemaan mun kanssa puoli tuntia.

 

@Persikka123 no huhhuh.. ja vieläkin joudut odottamaan että mitä tapahtuu. Ihan kauheesti tsemppiä odotteluun.

@Kasikuus kamalan kuulonen kokemus sullakin ja sit vielä nää uusimmat käänteet. Tsemppiä sinnekin!

Empatiakyvyn puute hoitotyössä on musta aika kamala asia.. luulis että alalle hakeutuu enimmäkseen kuitenkin "oikeista syistä". Että jos jo nuorena hoitsuna/lääkärinä sulla on asenne, että hoidat vaan oireita, et ihmisiä, niin ehkä alanvaihto ois parempi.. mulle jäi kans isot traumat esikoisen syntymästä ja 80prosenttia siitä liittyi siihen että koin että jäin tosi yksin ja olin vaan "tiellä" kiireisenä päivänä. Lapsivuodeosaston kokemukset ei unohdu myöskään varmasti ikinä, sama juttu siellä, että yksin oli pärjättävä vaikka jalat ei kantaneet, oli katetri ja tippa ja lasta en saanut ilman huonekaverin apua nostettua tissille.

Huoh.. menipä täälläkin avautumiseksi. Halusin ehkä vain muistuttaa että suu auki naiset heti kun ahdistaa hoitotoimenpiteiden aikana jo. Vaikeaa se kyllä on..

 

Terveydenhuollon ammattilaisena koen aivan suunnatonta häpeää ammattikuntani puolesta, kun näitä teidän kokemuksia lukee... oon itse terveyskeskuksessa töissä, mutta vaikea käsittää kuinka ihmisiä voi käsitellä noin.

Onko teillä kokemusta siitä, että muuttuuko ovistestin testiviivan vahvuus merkittävästi sen testiajan jälkeen? Tein tänään ovistestin (oon vähän harjotellut niitä) ja katsoin n. 10min kohdalla, että hailakka viiva ilmaantui. Ajattelin, että katson sen vielä 30min kohdalla (ohjeissa luki että lue vastaus 30min aikana), mutta unohdin... nyt muutaman tunnin päästä muistin katsoa ja viiva oli huomattavasti vahvempi.

 

mut voi poistaa piinailijoista ja päivittää huomiselle kp 2

Ihan käsittämätöntä toimintaa @Persikka123
Ja jos hcg nousee niin eihän sillon voi olla keskenmeno? Kammottava tilanne kyllä olla nyt epätietoisuudessa tulevat päivät...tsemppiä

 

Mutta ennen ko mollataan koko terveydenhoito niin täytyy ainakin omalta osalta myöntää se, että oon ehkä liiankin "kiltti" ja kuuliainen aina käyneillä. Voishan sitä sanoa ihan suoraan et ahistaa ja kysellä kaikki mahdolliset, mutta jotenkin en osaa ottaa puheeksi tai ajattelen että ei nämä mun tuntemukset kenellekkään kuulu vaan ne on mun omia. Pitäisi siis itse vaatia enemmän.

Loppujen lopuksi ajattelen, että kyllä Suomen terveydenhuolto silti toimii, kun tämmöisiä hoitoja järjestetään ja vielä silleen et ei niin rikkaankin rahapussi kestää ne. Eipä ole kaikkialla maailmassa näin. Lisäksi ihmisiä ovat myös hoitajat ja lääkärit eikä niilläkään ole aina vastausta kaikkeen. Vaikka omaan käytökseensä voivat kyllä vaikuttaa.

 

mut voi poistaa piinailijoista ja päivittää huomiselle kp 2

Ihan käsittämätöntä toimintaa @Persikka123
Ja jos hcg nousee niin eihän sillon voi olla keskenmeno? Kammottava tilanne kyllä olla nyt epätietoisuudessa tulevat päivät...tsemppiä

Näin minäkin ajattelin, nyt oon pyöritellyt vaikka mitä skenaarioita päässä. Kuten, että keskenmeno on juuri tänään "alkanu" siksi hcg korkea vielä viime ke tuloksiin. No tämähän ratkeaa torstaina mikäli hcg on laskenut.

Tai että on ollut kaksosraskaus ja toinen tippunut kyydistä ja siksi epämääräistä vuotoa/massaa kohdussa joka ei sinne kuulu. Inssissä oli siis kaks sopivan kokoista follikkelia valmiina hedelmöitymään.

Tai sitten hedelmöityminen on oikeasti tapahtunut tosi myöhään inssiin nähden ja siksi viikotkaan ei niin täsmännyt ja joku hematooma vuotaa kohdussa. Inssissähän ei voi sanoa tarkkaa hedelmöityspäivää.

Hulluksihan tässä kohta tulee näiden ajatusten kanssa

 

Näin minäkin ajattelin, nyt oon pyöritellyt vaikka mitä skenaarioita päässä. Kuten, että keskenmeno on juuri tänään "alkanu" siksi hcg korkea vielä viime ke tuloksiin. No tämähän ratkeaa torstaina mikäli hcg on laskenut.

Tai että on ollut kaksosraskaus ja toinen tippunut kyydistä ja siksi epämääräistä vuotoa/massaa kohdussa joka ei sinne kuulu. Inssissä oli siis kaks sopivan kokoista follikkelia valmiina hedelmöitymään.

Tai sitten hedelmöityminen on oikeasti tapahtunut tosi myöhään inssiin nähden ja siksi viikotkaan ei niin täsmännyt ja joku hematooma vuotaa kohdussa. Inssissähän ei voi sanoa tarkkaa hedelmöityspäivää.

Hulluksihan tässä kohta tulee näiden ajatusten kanssa

No kyl itekin järkeilisin asian just noin. Odottaminen on hirveintä. Itellä meni pari viikkoo viimeks kun arvottiin onko menny kesken, olivat kyllä elämäni pisimmät päivät. Jotenkin toivois et noi tutkimukset ois nopeempia mut sit taas hyvä ettei tehdä mitään nopeita johtopäätöksiä kuitenkaan jos kuitenkin onkin kaikki hyvin. Ja sitähän täällä kaikki toivotaan

 

Mä tunnistan kans itsessäni ton, että oon liian kiltti sanomaan mitään, ja en halua ikinä olla "vaivaksi". Esikoisen syntymätapahtuman myötä oon ehkä vähän oppinut enemmän puhumaan ääneen askarruttavista asioista. Ja oon todellakin samaa mieltä, että meillä Suomessa on ihan huippu terveydenhuolto johon edelleen kyllä luotan. On vaan harmi, että myös joihinkin henkilöihin voi kärjistyä se oma kokemus ja että joutuu erikseen jännäämään että millasia henkilöitä tulee vastaan tilanteissa, jotka kuitenkin on usein aika ainutkertaisia.. mutta en todellakaan dissaa yleisesti, enkä halua ketään myöskään pelotella <3

 

Tuun taustalta kommentoimaan @Persikka123 tilannettasi. Itselläni oli hyvin vastaava edellisen raskauden alku, olin toiveena vauva 2019 ryhmässä. Hcg 4+0 oli 41. Siitä nousi keskimäärin vähän yli tuplaantuen joka toinen päivä, mitattiin monta viikkoa. Kävin yksityisellä ultrassa 6+ viikolla ja jos laitteet olisi olleet yhtään vanhemmat, ei koko alkiota olis löytynyt. 7+ viikolla aloin vuotaa verta yht äkkiä ihan älyttömästi pitkin lahkeita, ei mitään kipuja. Sain sairaalassa verenvuotoa ehkäiseviä lääkkeitä ja kohtu oli sisältä ihan täynnä verta. Kaiken keskellä näkyi edelleen pieni alkio ja syke, jonka odotettiin tulevan pois. Olin sairaalassa yötä vuotaen ihan hirveesti verta.
Pääsin kotiin kun hb oli vielä hitusen yli 100 ja rukoilin että pääsisin antamaan luonnollisesti keskenmenon tapahtua. Tarjosivat vielä lääkkeitä mukaan auttamaan tyhjennyksessä, mutta en halunnut. Selvittiin maanantaihin josta alkoikin joka maanantaiset ultrat, koska joka viikko veren keskeltä näkyi syke. Viikko viikolta vuoto väheni ja lopulta rakenneultrassa jälkellä oli enää pieni hematooma. Saimme terveen tytön.
Edeltävä raskaus oli myös päättyä kaavintaan (vai mikä mikä sen tähystyksen nimi onkaan kohdun ulkoisen epäilyssä) kun hcg oli lähelle 10000 ja kohtu tyhjä. Yön yli sairaalassa odottamassa ja aamulla ultra ja lääkäri löysi kohdusta raskaus ja ruskuaispussin. Siitä alkoi piina tuulimunasta, mutta seuraavalla kerralla näkymä oli aivan selvä! Ei kuulemma osannut selittää. Eli ennemmin pidempi piina, kuin liian aikainen tuomio, sen oon oppinu. Tsemppiä kaikille, toivon koko sydämestä että saatte oman pienet vielä syliin

 

Terveydenhuollon ammattilaisena koen aivan suunnatonta häpeää ammattikuntani puolesta, kun näitä teidän kokemuksia lukee... oon itse terveyskeskuksessa töissä, mutta vaikea käsittää kuinka ihmisiä voi käsitellä noin.

Onko teillä kokemusta siitä, että muuttuuko ovistestin testiviivan vahvuus merkittävästi sen testiajan jälkeen? Tein tänään ovistestin (oon vähän harjotellut niitä) ja katsoin n. 10min kohdalla, että hailakka viiva ilmaantui. Ajattelin, että katson sen vielä 30min kohdalla (ohjeissa luki että lue vastaus 30min aikana), mutta unohdin... nyt muutaman tunnin päästä muistin katsoa ja viiva oli huomattavasti vahvempi.

Sama homma täällä tuon kollegahäpeän kohdalla. Ei kuitenkaan vaadi paljon, että on ystävällinen ja ei vie yhtään enempää aikaa. Onneksi lääkäreistäkin löytyy kultakimpaleita, vaikka tuntuu joskus, että niitä saa etsiä. Aika moni antaa sen oman paskan fiiliksen tulla työpaikalle, vaikka henkilökohtaiset asiat pitäisi pitää erillään töistä. Ja itselläkin on huonoja päiviä, mutta yritän pitää ne piilossa.

Tsemppiä @Persikka123 , jospa kaikki vielä kääntyisi parhain päin.

Ja onnea kaikille plussanneille, en muista keitä teitä täällä on. Ja voimia keskenmenojen ym. murheiden kanssa tarpoville.

 

Siis pakko sanoa, että kyllä on hyviäkin hoitajia/lääkäreitä ja harvoin osaa kehua, jos näin on. Päällimmäisenä jää mieleen aina ne huonot kokemukset ja ne jyrää alleen ne hyvät Niin väärin, että näin on ja pitäis oppia kehumaan ja arvostamaan myös niitä, jotka työnsä hoitaa hyvin
Onneksi lasten kohdalla on asiat olleet toisin ja heidän kanssaan on saanut hyviä kokemuksia. Kunpa aikuisia kohdeltaisiin samanlailla ja kuunneltaisiin. Itse olen myös liian kiltti ja yleensä kuuntelen, mutta en osaa sanoa vastaan. Vasta sitten, kun se viimeinenkin pinna palaa, niin osaan vasta reagoida takaisin ja pitää puolia.

 

Tuun taustalta kommentoimaan @Persikka123 tilannettasi. Itselläni oli hyvin vastaava edellisen raskauden alku, olin toiveena vauva 2019 ryhmässä. Hcg 4+0 oli 41. Siitä nousi keskimäärin vähän yli tuplaantuen joka toinen päivä, mitattiin monta viikkoa. Kävin yksityisellä ultrassa 6+ viikolla ja jos laitteet olisi olleet yhtään vanhemmat, ei koko alkiota olis löytynyt. 7+ viikolla aloin vuotaa verta yht äkkiä ihan älyttömästi pitkin lahkeita, ei mitään kipuja. Sain sairaalassa verenvuotoa ehkäiseviä lääkkeitä ja kohtu oli sisältä ihan täynnä verta. Kaiken keskellä näkyi edelleen pieni alkio ja syke, jonka odotettiin tulevan pois. Olin sairaalassa yötä vuotaen ihan hirveesti verta.
Pääsin kotiin kun hb oli vielä hitusen yli 100 ja rukoilin että pääsisin antamaan luonnollisesti keskenmenon tapahtua. Tarjosivat vielä lääkkeitä mukaan auttamaan tyhjennyksessä, mutta en halunnut. Selvittiin maanantaihin josta alkoikin joka maanantaiset ultrat, koska joka viikko veren keskeltä näkyi syke. Viikko viikolta vuoto väheni ja lopulta rakenneultrassa jälkellä oli enää pieni hematooma. Saimme terveen tytön.
Edeltävä raskaus oli myös päättyä kaavintaan (vai mikä mikä sen tähystyksen nimi onkaan kohdun ulkoisen epäilyssä) kun hcg oli lähelle 10000 ja kohtu tyhjä. Yön yli sairaalassa odottamassa ja aamulla ultra ja lääkäri löysi kohdusta raskaus ja ruskuaispussin. Siitä alkoi piina tuulimunasta, mutta seuraavalla kerralla näkymä oli aivan selvä! Ei kuulemma osannut selittää. Eli ennemmin pidempi piina, kuin liian aikainen tuomio, sen oon oppinu. Tsemppiä kaikille, toivon koko sydämestä että saatte oman pienet vielä syliin

No huhhuh! Melkoinen kokemus sullakin taustalla, kiitos että jaoit sen <3 Ihanaa että olet kuitenkin saanut pienet syliin asti

Ei kai tässä tilanteessa auta kuin rauhoittua ja ottaa vastaan se mitä tulee. Itse ei asiaan voi kuitenkaan vaikuttaa. Nyt illasta ollut vatsakipuja sellaisia menkkamaisia, mutta edelleenkään en vuoda. Saa nähdä milloin se alkaa..

 

@Persikka123 hirmusti tsemppiä sinulle tuleviin päiviin ja tietysti toivon sydämestäni, että lopputulos olisi parhain <3 Voimia!

 

Ei ole todellista millaista kohtelua olette saaneet @Persikka123 ja @Kasikuus !

Samalla kun luin teidän viestejä niin tajusin että mulla oli vähän samaan suuntaan kokemus julkiselta puolelta nyt kun kävin kkm:n jälkeen kontrolliultrassa. Mut siis unohdettiin ihan kokonaan siihen tutkimuspöydälle kun kaksi lääkäriä keskittyi vaan juttelemaan keskenään. ei mitään noteerausta jos jotain sanoin! Jossain vaiheessa kun olivat tarpeeksi pitkään siellä tietokoneella jutelleet, niin sitten nousin sieltä tutkimuspöydältä ja menin mitään kysymättä laittamaan housut ja kengät jalkaan, kiitin ja lähdin. Kumpikaan lääkäreistä ei huomannut, jutteli vaan keskenään.

Joo. Kävin tänään aamulla yksityisellä gynellä kyselemässä ummet ja lammet mieltä painavista asioista. Nyt mielelläni maksoin tilin tyhjäksi että joku oikeasti keskittyy keskustelemaan mun kanssa puoli tuntia.

Harmi kuulla teidän kokemuksista @Persikka123 @Kasikuus ja @Santso. Olemme käyneet tutkimukset yksityisellä ja aina todella hyvää palvelua. Empaattinen kohtaaminen. Pelkään, miten julkisella puolella olisi. Toki muissa asioissa olen käynyt julkisella, ja on hyviä ja huonoja kokemuksia. Samaa mietin itsekin, että maksan siitä, että oikeasti tulen kohdatuksi. Vaikkakin nämä säästöt, mitkä oli tarkoitettu perhe-elämään, menevät nyt muuhun, mitä luulin. Mutta voi olla, että julkiselle pian lähdemme, kun rahat loppuu.

 

Terveydenhuollon ammattilaisena koen aivan suunnatonta häpeää ammattikuntani puolesta, kun näitä teidän kokemuksia lukee... oon itse terveyskeskuksessa töissä, mutta vaikea käsittää kuinka ihmisiä voi käsitellä noin.

Onko teillä kokemusta siitä, että muuttuuko ovistestin testiviivan vahvuus merkittävästi sen testiajan jälkeen? Tein tänään ovistestin (oon vähän harjotellut niitä) ja katsoin n. 10min kohdalla, että hailakka viiva ilmaantui. Ajattelin, että katson sen vielä 30min kohdalla (ohjeissa luki että lue vastaus 30min aikana), mutta unohdin... nyt muutaman tunnin päästä muistin katsoa ja viiva oli huomattavasti vahvempi.

Minulla onestep liuskat tummenee ajan kuluessa. Juurikin noin, että näyttää huomattavasti tummemmalta, kun katson parin tunnin päästä (ja siis huvikseni tutkailen etenkin niitä plussatestejä innoissani )

 

Minulla onestep liuskat tummenee ajan kuluessa. Juurikin noin, että näyttää huomattavasti tummemmalta, kun katson parin tunnin päästä (ja siis huvikseni tutkailen etenkin niitä plussatestejä innoissani )

Haha, no hyvä tietää ettei turhaan ala noista innostumaan! Mulla kans onestepit.

 

Haha, no hyvä tietää ettei turhaan ala noista innostumaan! Mulla kans onestepit.

Jatka testailua, mutta voihan sitä jo innostuakin ennestään hehe xD Mulla alkaa olla jo ikävä tikuttelua, kun kaksi kiertoa jo mennyt ilman xD

 

Jatka testailua, mutta voihan sitä jo innostuakin ennestään hehe xD Mulla alkaa olla jo ikävä tikuttelua, kun kaksi kiertoa jo mennyt ilman xD

Mä en tajua miten tää mun tikuttelu nyt kaikesta huolimatta alkoi, kun aivan selvästi lupasin itselleni ja täälläkin toitottanut, että pari kiertoa mennään ilman testailua

 

Mun piti olevinaan odottaa torstaihin ennen ovistikutteluja mut alotinkin jo tänään vaikka ennuste ovikselle on vasta viikon päästä. Miten niin malttamaton

 

Liityn uutena ketjuun ja kuumeilemaan! Eilen tein Apteekkarin raskaustestillä haamun joka kuivuessaan punersi. Nyt odottelen pari pv ja teen uutta testiä jotta varmistuu onko raskaus. Kp 26/28-34. Pillerit lopetettu joulukuussa, mutta varsinaisesti maaliskuussa annettu lupa tulla. Kuukautiset alkoivat vasta huhtikuussa kun pillerit sekoittaneet tehokkaasti kierron. 27 v kolmen lapsen äiti täällä hei

 

Liityn uutena ketjuun ja kuumeilemaan! Eilen tein Apteekkarin raskaustestillä haamun joka kuivuessaan punersi. Nyt odottelen pari pv ja teen uutta testiä jotta varmistuu onko raskaus. Kp 26/28-34. Pillerit lopetettu joulukuussa, mutta varsinaisesti maaliskuussa annettu lupa tulla. Kuukautiset alkoivat vasta huhtikuussa kun pillerit sekoittaneet tehokkaasti kierron. 27 v kolmen lapsen äiti täällä hei

Tervetuloa Toivottavasti olisi raskaus kyseessä ja pääsisit nopeasti odottajien ketjuun Mutta jos ei nyt tärpännytkään, niin toivotaan silti nopeaa onnistumista ja täällä on kyllä aina höpöttelyseuraa ja vertaistukea yritystaipaleelle

 

Huh täällä neljä super rankkaa kellon ympäri työpäivää takana ja tänään onneks oli vapaapäivä!
Jääny nyt kyl palstailut vähemmälle mut kaikki luettu ja tsemppiä @Persikka123 varmasti ajatukset menee vähemmästäki sekasin tommosesta! toivotaan et torstaina selviää paremmin Ja siellä olis kuitenkin kaikki hyvin!

Nyt tänään herätessä alkoikin menkat eli mulle saa päivittää huomiselle kp2/27-28

 

Omia höpinöitä vielä tähän iltaan. Vaikka kierrot ovat lyhyehköt, niin silti loppukierron piina-aika tuntuu pitkältä. Jokaisesta vuodottomasta päivästä olen iloinen, mutta pahoin pelkään uuden kierron starttaavan pian. Edellinen kierto oli tosiaan ihan oireeton ja menkat pääsi yllättämään, tuolloin kp 26 vaihtui kp 1. Nyt vasta kp 23 menossa, mutta silti tuntuu jo kaikki vanhat tutut menkkoja edeltävät oireet. Rinnat kipeytyi voimakkaasti oviksen jälkeen, mutta nyt kipu laantunut. Lämmöt nousi, mutta nyt taas laskenut. Oikealla kipuilua päivittäin. Todennäköisesti ovulaatio sieltä, kun viime kierrossa ultrassa vas. puolella näkyi ja tuntemukset taas kaikki nyt oikealla. Noh, ei auta kuin odotella. Mutta jotenkin tosiaa luovuttanut olo, mutta onneksi ei ole vielä alkanut mitään tiputtelemaan.