Onnittelut plussanneille!
Täällä oon käyny lueskelemassa kaikkien juttuja ahkerasti, mutta itestä tuntuu ettei näin kierron alkupuolella ole pahemmin raportoitavaa.
Jotenkin on epätodellinen olo tästä yrityksen aloittamisesta. Tunteet vaihtelee laidasta laitaan, välillä en malta odottaa sitä että näkisin plussan tikussa ja välillä taas iskee pakokauhu, että mitä ihmettä sitä on oikein tekemässä. Samalla yritän valmistaa itseäni siihen, että tästä yrityksen alusta voi helposti mennä puoli vuotta ilman plussaa, eikä se tarkoita vielä yhtään mitään.
Puhuin miehen kanssa viime viikonloppuna pitkään tästä vauvan yrittämisestä. Ollaan toki jatkuvasti tässä sivuttu asiaa, mutta juteltiin nyt oikein pitkän kaavan kautta. Sanoin itse, että en halua mitenkään yrittämällä yrittää tai tehdä seksistä mitään suoritusta, että voidaan hyvin alkuun mennä semmosella tulee jos on tullakseen tyylillä sen enempää ajoituksia miettimättä (tai ajattelin ettei miehen niistä ainakaan tarttisi sen enempää alkuun tietää). Mies kuitenkin heti alkoi kyselemään lisää ja totesi itse, että tottakai sitten koitetaan noin joka toinen päivä ovulaation ympärillä puuhailla kerta silloin raskautumisen mahdollisuus on paras.
Oli jotenkin ihanaa, että toinen oli heti niin tosissaan mukana, kun oon vähän pelännyt että ahdistuuko se jostain ovulaation tikuttelusta ja selkeästä yrittämisestä. Mutta ei näköjään sitten