Haaveena vauva 2020

Tsemppiä kaikille ja tervetuloa uudet

Tänään kp 5 ja mun menkat oli tosi oudot Ensinnäkin ne loppu jo toissa päivänä, ei ollu pahoja kipuja niinku mulla normaalisti on ja mun tissiturvotus ei oo vieläkää laskenu Jännää aatella, että jos tästä kierrosta ei tärppää eikä seuraavasta niin sitten menee jo vuodelle 2021 Tuntuu turhauttavalta ajatella, että "taas odottaa ens vuoteen", ihan ku kuvio vaan toistuis vuodesta toiseen Meillä on kaikki olosuhteet oikein oivalliset (vakituiset työt, asunto, säästöjä ym.) ja olis mun puolesta lapsi ollu tervetullut jo vuosia sitten

 

@Hepaliina olen pahoillani, kuulostaa todella hurjalta tarinasi Saanko kysyä mikä syöpä sulla oli? Aika upeaa jos osaat suhtautua asioihin positiivisesti ja näät toivoa lapsiasiankin suhteen Toivottavasti teillä tärppää pian (tätä toki toivon jokaiselle meistä)

 

Tänään kp1. Voi ruma sama. Eipä tarvinnut testejä tuhlata.

Jaha, nyt onkin jotain mystistä tässä. Vuotoa tuli aamulla hiukan, mut sen jälkeen ei yhtään mitään. Jos ei aamullakaan vuoto jatku niin ehkä pakko sittenkin testata.

 

Tervetuloa mukaan @Hepaliina !
Hurja kokemus takana teillä! Toivottavasti ei enää tarvitse kauaa odottaa pikkuista

Tästä asuntoasiasta: me ollaan oltu ihan nurinkurisia, kun saatiin esikoinen 21-vuotiaina. Ei meillä ollut mikään valmiina, mutta hyvin on kaikki kääntyneet. Viime vuonna ostettiin oma koti ja tänne vauva vielä mahtuu
Mulla ei ole vakityötä, on soppari syyskuun loppuun. Sitten olisi ehkä vakkari mahdollinen, mutta epäilen suuresti, jos nyt tärppää.
Vaan ei haittaa. Mulla nyt jo 9kk työelämän jälkeen ahistaa ja kaipaan takaisin kotiäidiksi.
Tosin kun mittariin tulee vasta 30 tänä vuonna, niin työelämää jäljellä vielä 30 vuotta tai ylikin. Töitä ehdin tehdä vielä pitkään, mutta lapsia en.

 

Ai niin. Tänään kerroin ystävälle yrityksestä. Se vaan pulppusi ulos suusta suunnilleen ensimmäisenä asiana eteisessä kengät jalassa
Hän on minua muutaman vuoden vanhempi ja saanut jo kaksi lasta yli kolmekymppisenä. Kumpaakin yrittivät 4-5kk. Tämä oli tosi huojentava ajatus. Ehkä tämä neljäs kierto on nyt meidän kierto

 

Tervetuloa mukaan @Hepaliina !
Hurja kokemus takana teillä! Toivottavasti ei enää tarvitse kauaa odottaa pikkuista

Tästä asuntoasiasta: me ollaan oltu ihan nurinkurisia, kun saatiin esikoinen 21-vuotiaina. Ei meillä ollut mikään valmiina, mutta hyvin on kaikki kääntyneet. Viime vuonna ostettiin oma koti ja tänne vauva vielä mahtuu
Mulla ei ole vakityötä, on soppari syyskuun loppuun. Sitten olisi ehkä vakkari mahdollinen, mutta epäilen suuresti, jos nyt tärppää.
Vaan ei haittaa. Mulla nyt jo 9kk työelämän jälkeen ahistaa ja kaipaan takaisin kotiäidiksi.
Tosin kun mittariin tulee vasta 30 tänä vuonna, niin työelämää jäljellä vielä 30 vuotta tai ylikin. Töitä ehdin tehdä vielä pitkään, mutta lapsia en.

Meillä miltei sama tarina. Ensin vauva, sitten häät ja sitten asunnon osto.
Myös tuokin tuttua, että haluaisin vain takaisin kotiäidiksi. Työnteko ei siis minua haittaa, vaan se etten saa viettää tarpeeksi aikaa poikani kanssa... Vaikka päivätyö onkin.

 

@Ananas90 Minä kerroin eilen äidille, vaikka olin koko ajan siinä ajatuksessa, että kerron vasta kun viikkoja kasassa vähintään 12. Puhuin hänelle ystävästäni itkien, kuinka haukku minut ja pakko mun oli hänelle kertoa yrityksestä, koska en olisi muuten voinut kertoa mitä hän on mulle laukonut yrityksen aikana. Olen pelännyt kertoa, koska äiti huolehtii minusta edelleen tosi paljon ja odotin kommenttia, että eikö raskaana/pienen vauvan kanssa taloprojekti ole raskasta, MUTTA... Hän sanoikin "olen jo pidempään epäillyt, että tällaista saattaisi olla meneillään. Olenkin ihmetellyt, miksi teillä ei vielä ole vauvahaaveet ollut mielessä ja on odottanut vauva uutisia jo jonkin aikaa" Putos iso kivi sydämeltä. Puhun äidille kaiken ja tämä on ollut raskasta pitää omana tietona. Sit itkinkin puhelimessa vaan entistä enemmän

 

@Ananas90 Minä kerroin eilen äidille, vaikka olin koko ajan siinä ajatuksessa, että kerron vasta kun viikkoja kasassa vähintään 12. Puhuin hänelle ystävästäni itkien, kuinka haukku minut ja pakko mun oli hänelle kertoa yrityksestä, koska en olisi muuten voinut kertoa mitä hän on mulle laukonut yrityksen aikana. Olen pelännyt kertoa, koska äiti huolehtii minusta edelleen tosi paljon ja odotin kommenttia, että eikö raskaana/pienen vauvan kanssa taloprojekti ole raskasta, MUTTA... Hän sanoikin "olen jo pidempään epäillyt, että tällaista saattaisi olla meneillään. Olenkin ihmetellyt, miksi teillä ei vielä ole vauvahaaveet ollut mielessä ja on odottanut vauva uutisia jo jonkin aikaa" Putos iso kivi sydämeltä. Puhun äidille kaiken ja tämä on ollut raskasta pitää omana tietona. Sit itkinkin puhelimessa vaan entistä enemmän

Voi miten ihanasti toimittu äidiltä
On niin huojentavaa kertoa ja vielä kun on noin hyvä vastaanotto!

 

@Ananas90 Minä kerroin eilen äidille, vaikka olin koko ajan siinä ajatuksessa, että kerron vasta kun viikkoja kasassa vähintään 12. Puhuin hänelle ystävästäni itkien, kuinka haukku minut ja pakko mun oli hänelle kertoa yrityksestä, koska en olisi muuten voinut kertoa mitä hän on mulle laukonut yrityksen aikana. Olen pelännyt kertoa, koska äiti huolehtii minusta edelleen tosi paljon ja odotin kommenttia, että eikö raskaana/pienen vauvan kanssa taloprojekti ole raskasta, MUTTA... Hän sanoikin "olen jo pidempään epäillyt, että tällaista saattaisi olla meneillään. Olenkin ihmetellyt, miksi teillä ei vielä ole vauvahaaveet ollut mielessä ja on odottanut vauva uutisia jo jonkin aikaa" Putos iso kivi sydämeltä. Puhun äidille kaiken ja tämä on ollut raskasta pitää omana tietona. Sit itkinkin puhelimessa vaan entistä enemmän

Hieno juttu!

Itse tosiaan olen kertonut yrityksestämme muutamalle lähimmälle kaverille, mutta koen jotenkin hurjan vaikeaksi kertoa tästä äidilleni vaikka muuten puhumme kaikesta. Tiedän, että häneltä sais täyden tuen, kuten myös ihanalta anopiltani, mutta onko se nyt vain sitä, ettei halua antaa turhaa toivoa näille "asianosaisille". Viimeksi viime viikolla päätin, että nyt kerron, mut en saanut suutani auki vaikka yleensä lärpätän kaiken.

 

Hieno juttu!

Itse tosiaan olen kertonut yrityksestämme muutamalle lähimmälle kaverille, mutta koen jotenkin hurjan vaikeaksi kertoa tästä äidilleni vaikka muuten puhumme kaikesta. Tiedän, että häneltä sais täyden tuen, kuten myös ihanalta anopiltani, mutta onko se nyt vain sitä, ettei halua antaa turhaa toivoa näille "asianosaisille". Viimeksi viime viikolla päätin, että nyt kerron, mut en saanut suutani auki vaikka yleensä lärpätän kaiken.

Tätä me on miehen kanssa puhuttu, että ei halua antaa turhaa toivoa läheisille, jos ei vaikka lasta saataisikaan ja välttyy kyselyiltä "joko on pieni tulossa ym." Pitkään pystyin olla kertomatta, mutta nyt ei enää pystynyt. Oli pakko saada purkaa se paha olo pois Äiti sanoi, että ei kysele, vaan odottaa kiltisti uutisia, jos niitä joskus on kerrottavana

Rohkeasti sinäkin vain kertomaan. Se tuki on varmasti tarpeen

 

Tätä me on miehen kanssa puhuttu, että ei halua antaa turhaa toivoa läheisille, jos ei vaikka lasta saataisikaan ja välttyy kyselyiltä "joko on pieni tulossa ym." Pitkään pystyin olla kertomatta, mutta nyt ei enää pystynyt. Oli pakko saada purkaa se paha olo pois Äiti sanoi, että ei kysele, vaan odottaa kiltisti uutisia, jos niitä joskus on kerrottavana

Rohkeasti sinäkin vain kertomaan. Se tuki on varmasti tarpeen

Ihana äiti

Tiedän ettei omanikaan kyselisi, mutta varmasti olis iloinen, kun tietäis. Pitää yrittää avata suu.

 

Mulle voi päivittää huomiselle dpo1, oli kyllä niiin selvä ovis ja lämmöistäki näki. Nyt mahaa turvottaa ja finnit naamassa eli pms hirviötä ootellessa, piinailtavaa ei kyllä oo kun 4pv peittojen heiluttelusta Mutta ainakin nyt selviää luteaalivaihe kun seuraa nuita

 

Kuten jo @Ananas90 totesi, töitä ehtii tehdä pitkään mutta lapsia ei - olen samoilla linjoilla.
En jättäisi hakematta jotain työtä tai opiskelematta sen takia että saatan ehkä tulla raskaaksi kohta. Yritys voi myös kestää huonolla tuurilla vuosia. Tai sitten tärppää heti.
Ja talolainat yms tulee kuitenkin jossain vaiheessa eteen, eikä koskaan tiedä jos vaikka sairastuu eikä kykene työskentelemään. Asuntolainan on oltava kohtuullinen, jotta siitä selviää myös elämän yllättävissä tilanteissa, kuten sairastuessa tai työttömäksi jäädessä. Minua ei pelota se että olisi vauva ja asuntolaina, koska katotaan sen hintaisia taloja että lainasta selvitään myös yllättävissä tilanteissa.

 

Onpas täällä ollu vilkasta keskustelua Mulla ollut kiireitä enkä oo kerenny kuin nopeasti lukea viestit läpi ja kommentointi on valitettavasti jäänyt. Mut onnea kaikki plussanneet Ja tervetuloa mukaan uudet keskusteluun

Mulla tänään kp17 ja jo dpo7 kun ovis oli niin aikaisin. Tästä tulee varmaan superlyhyt kierto koska odotan menkkoja alkavaksi jo alkuviikolle, ellei jotain ihmettä ole tapahtunut. Tuttu pms päänsärky nimittäin alkoi jo tänään. Rinnat ollu enemmän tai vähemmän kipeet ovispäivästä asti. Mulla nyt lääkkeetön kierto menossa ja oma luonnollinen luteaali on vain 10-11 päivää. Viime loppukierron lääkitys sekoitti kropan niin että menkat pysyi pois vaikka munasarjat oli jo uudessa kierrossa. Eli limakalvo ja munasarjat eri kierron vaiheissa. Mut nyt tän kierron jälkeen pitäis palautua taas tasapaino.

Turhauttaa välillä tämä yrittäminen kyllä. Menin vielä lukemaan jotain artikkeleita iän vaikutuksesta hedelmällisyyteen ja tuli entistä vahvempi tunne ettei meillä enää onnistu. Niissä puhuttiin että jo 35-vuotiaalla on yleistä että esim. vain joka kymmenes munasolu on hedelmöittymiskelpoinen. Ja sitten juuri siinä kierrossa pitäisi kaikki muukin osua kohdalleen että tärppää. Että siinä sitä aikaa sitten kuluu. Mulla tulee toi 35 pian mittariin. Voi plaah. Mut viel en oo valmis luovuttamaan Ja koitan löytää taas toiveikkuutta tähän yrittämiseen. Pari kiertoa meni tasaisen hyvällä fiiliksellä, mut nyt oon koko kierron ollu vähän tunneherkkä ja allapäin, mut kyllä se tästä taas.

Täällä oli myös rankkoja tarinoita Tsemppiä ja plussaonnea, toivon vauvaa meille kaikille

 

Tervetuloa @Hepaliina

Minä kerroin vanhemmilleni kesäkuussa. Helpottanut paljon asioita. Voin puhua tutkimuksista, peloista ja pohdinnoista hoitoihin liittyen jne. Tämä on lähentänyt erityisesti minua ja isääni, olen ollut tästä yllättynyt. Hän jaksaa kannustaa. Kiitollinen olen heidän antamasta tuesta. Isäni kyseli jo vuosia jälkikasvun perään, helpotti kun kerroin, ei tarvinut enää jännittää kyselyä. Ja he tietävät, että meillä on raskaampia aikoja ja surua, eivät ihmettele jos ei aina jaksa olla hyvällä tuulella.

 

Ja ihmeen rauhallisesti mennyt nämä päivät, dpo3 tosin vasta menossa. Luulin, että saattaisin sekoilla jo tässä vaiheessa En ole kovin tuntemuksiakaan kuulostellut. Mut ehtiihän tässä vielä. Toivon kyllä onnistumista, vaikka epätodennäköistä onkin. Jotenkin vain koitan pitää positiivisen mielen itken varmasti, jos menkat alkaa. Laskin, että jos tulis 28 pv kierto, niin luteaalivaihe olis tarpeeks pitkä. Mut toki ei tarvi koko menkkkojen tullakaan. Katsoin myös laskurilla mahdollisen lasketun ajan, tämän olen joka kierrossa tehnyt. En nyt tiiä kuulostaako tämä siltä, että otan rauhallisesti, mutta henkisesti on kyl aivan rauhallinen mieli

 

Ihanaa lukea teidän kokemuksia ja elämänvaiheita.
Kovasti onnea plussanneille ja jaksuhalit heille joilla ei ole vielä tärpännyt. Toivon kaikille meille plussat!

Itse olen samoilla linjoilla monen teidän kanssa, että työt ehtii tehdä myöhemminkin ja jos työuralla haluaa edetä tai muuten kehittyä, niin sen ehtii tehdä myöhemminkin. Ei pidä välittää mitä työnantaja sanoo jos käy niin onnellisesti, että saat lapsen minkä tahansa työtilanteen keskelle. Ymmärtäviä työnantajia onneksi on paljon ja jos joku pahoittaa mielensä, niin sen ei tarvitse olla sinun taakkasi. Mikä tahansa työkokemus on auttaa kun palaat aikanaan töihin. Lapsia kun ei niin vaan saa, eikä tilanteiden voi antaa odotella ”mitä jos”-skenaarioita. Rohkeasti vaan hakemaan töitä, rakentamaan taloa tai mitä ikinä haluaa tehdä. Asiat järjestyy!

Meillä on miehen kanssa hyvä tilanne, kun on omistusasunto (pienehkö, mutta mahtuisi vielä vauvakin kotiin, jos sellaisen saisimme) ja olemme molemmat vakkaritöissä. Harmi vain kun olemme lähes auttamattoman myöhään yrittämässä, ainakin gynen mielestä. Minulla myös oli aikanaan useamman vuoden raskautumiskielto ja tämä vei tärkeitä hedelmällisiä vuosia elämästäni. Sen jälkeen oli vaikea löytää mies joka halusi lapsia, joten meni muutama vuosi tavallaan hukkaan siinäkin. Ihanaa kun nyt voimme yrittää ja toivoa parasta. Aika pitkään ollaan yritetty jo, mutta emme lannistu.

 

Toivotaan että on vain hidas vahvistumaan. Oliko sulla mikä dpo nyt? Niin kuin joku mulle juuri edellisellä sivulla kommentoi, eihän välttämättä tule ollenkaan haamuja ja silti vahva plussa ja onnistunut raskaus aikansa. Vaikka ymmärrän kyllä täysin fiiliksen, tsemppihalit. Ei itselläkään oo mitenkään luottavainen olo noiden ei vahvistuvien haamujen kanssa. Mutta yritän ajatella että testithän on otettu eri aikoina, virtsan väkevyys on ollut erilaista jne. eli eivät ole sinänsä vertailukelpoisia. Ei auta kuin kaivaa oma maltti jostain ja odotella sitä mahdollista kp1 sunnuntaille.

En tiedä dpo:sta. Meillä kkm tapahtui 7 viikkoa sitten. Vuoto loppui 4 viikkoa sitten eikä menkkoja ole kuulunut.
En oo kyl ikinä pregcheckiin näin montaa päivää (4)hailua viivaa et ois kemiallinen mut kait sekin on mahdollista oon kyl googlettan jo kaikki kohdun ulkoisista raskauksistakin..toki jos miettii et hcg nousee hitaasti voisi periaatteessa vasta vahventua loppuviikosta..ja onhan noi vahventun vähän maanantaista ku pisti kaikki riviin ja allekkain mut mielestäni ei tarpeeks..oireet kuitenkin on niin vahvat että tekisi mieli tehdä kaapista se digi niin ei tarvis arvailla, mies sanoo et ootellaan ens viikkoo, huoh. Ja mulla loppu tikutkin...taas

 

Mä olin sittenkin hätähousu ja tein one stepin herkän testin, ja nään siinä häivähdyksen jotain Aamulla uutta testiä! Voi olla myös viivan paikka, mutta jotain tuossa näkyy ainakin livenä

 

@Hepaliina olen pahoillani, kuulostaa todella hurjalta tarinasi Saanko kysyä mikä syöpä sulla oli? Aika upeaa jos osaat suhtautua asioihin positiivisesti ja näät toivoa lapsiasiankin suhteen Toivottavasti teillä tärppää pian (tätä toki toivon jokaiselle meistä)

Kiitos teille kaikille tsempeistä!
En tiedä miten saan pelkän nimimerkin tägättyä tähän, joten täytyy tyytyä näin kaikille suunnattuihin kiitoksiin

Tosiaan kysessä oli sarkooma, tarkemmin pehmytkudossarkooma. Harvinainen syöpä kyseessä, onneksi oli paikallisena kasvaimena omalla kohdalla. Eikä ollut ehtinyt kehittää etäpesäkkeitä minnekään (ja jos olisi, ne todennäköisimmin olisi olleet keuhkoissa ja/tai imusolmukkeissa).

Plussatuulia toivottelen kaikille!

 

VAUVA 2020

Jos haluat listalle, ilmoitathan tietosi punaisella!

31.1.2020

Nimi ★ Kiertopäivä ★

Alina86............................kp 45/28
Napsunen.......................kp 39/28-35
Mirella92........................kp 34/34
Hipposka.......................kp 32/30
Unimaa..........................kp 32/27
Korallikala......................kp 31/32
Masu90..........................kp 31/27-30
Nerthus..........................kp 30/28
Shibali............................kp 29/23-28
Ilona Eloisa.....................kp 28/xx
linneah........................... kp 28/26
Töppönen.......................kp 28/26-28
Karvakorvat....................kp 27/28
Haavejuttu......................kp 25/29
Lina87............................kp 25/28
Hipppu..........................kp 24/28-29
Jjenn..............................kp 23/30-31
Marrrsipaani...................kp 21/28
mimmi92........................kp 20/30
Mmohini.........................kp 18/32
Pampula3.......................kp 18/22-27
Keltasirkku-.................... kp 16/28-32
Ananas90.......................kp 14/25-26
piipaa93.........................kp 14/27-28
Lilmi89............................kp 14/28-30
Hypsy..............................kp 10/34
Koodikissa......................kp 10/24
Vauvameille....................kp 10/28-35
Mandariinilohko..............kp 9/xx
Kuumeilija23...................kp 8/25
taikinatonttu....................kp 7/28
Mirella92......................... kp 6/29
niinaj91...........................kp 5/26-28
Persikka123....................kp 3/32
Vaniljapulla.....................kp 3/30
Snanniska.......................kp 3/28
Amadecasa....................kp 2/34-55

★★★★★★★★★★★★★★★★★★

Piinailijat:

Nerthus..........................dpo 16
Korallikala......................dpo 13
Karvakorvat....................dpo 13
Amadecasa.....................dpo 12
Lina87............................dpo 11
Hipppu...........................dpo 10
Haavejuttu......................dpo 10
PumpuliNunpuli............. dpo 10
Hipppu...........................dpo 10
Pampula3.......................dpo 8
Ninnunannu................... dpo 7
mimmi92........................dpo 6
Marrrsipaani...................dpo 6
KukkaSosuli................... dpo 4
Minttuni..........................dpo 4
Lilmi89...........................dpo 1
Piipaa93..........................dpo 0
Ananas90........................dpo 0

★★★★★★★★★★★★★★★★★

 

Joo minä myös samoilla linjoilla, että varmasti kaikilla työ ym. kuviot odottaa sitten tarvittaessa, mut hedelmälliset vuodet kannattaa mennä vauvatoive edellä.

Meillä tilanne on ollut vuosikausia tasainen, ollaan molemmat vakkarityössä ja asutaan itse rakentamassamme talossa, jonne vielä yksi lapsi hyvin sopisi. Työpisteeni tosin vaihtuu syksyllä, ja ajattelinkin hakea samassa muutoksessa syksylle opiskelupaikkaa. Ajattelin et samalla sais muuta ajateltavaa kun vauvahaave on stressannu viime aikoina melkoisesti. Hauskaa on että nyt jopa meidän pienempi poika (6v) alkanut toivoa et hänestä tulis isoveli. Kysellyt viikon sisällä pariin otteeseen et kuin kauan vielä kestää Vaikkei siis yrityksestä mitään tiedä. Voi kumpa tuo hänen toive vielä kävisi toteen.

Hiukan muakin harmittaa ettei aloitettu yritystä jo aiemmin, kun mies ei ollut halukas kolmanteen lapseen. Mut nyt kohta vuosi yritystä takana. Vaikka tärppäis pian, ikäeroa edellisiin tulee jo 7 ja 10 v. Mut eipä nämä aina mene niin kuin itse haaveilee. Joka päivä myös oon kiitollinen kahdesta lapsesta ja yritän ajatella et nämä riittää jos ei kolmatta saada. Mut kyllä oikeasti haave on todella suuri ja toivon että ihme tässä vielä tapahtuisi vaikkei faktojen valossa olekaan kovin todennäköistä.

Tsemppiä kaikille

 

Teinpä sit testin varmuuden vuoksi aamulla, nega oli. Vuotokin hiukan jo palaili. Hämmentävää kun piti olla ihan selkeä kierto, ovulaatiot ja kaikki, ja silti tämmöistä sekoilua. Noh, kohti uusia pettymyksiä...

Onnittelut plussia saaneille!

 

Meilläkin suht tasainen tilanne, molemmilla vakkarityöt ja toiveena olisi
sisarus esikoiselle. Välillä katselen uusia työpaikkoja ja oman uran kannalta olisi ehkä parempi lähteä tästä vanhasta mutta takaraivossa kuitenkin tulee sellainen pieni fiilis, että on helpompi pysyä tässä vanhassa paikassa, jolloin tietää, että mahdolliseen raskauteen suhtaudutaan positiivisesti ja on helppo palata takaisin tuttuun työhön. Jotenkin pelkään ajatusta miten suhtaudutaan jos olisi uudessa työpaikassa ja heti ilmoittaisi jäävänsä mammalomalle. Vaikka sehän on ihan normaalia ja jos työnantaja palkkaa hedelmällisessä iässä olevan naisen niin ainahan on se mahdollisuus, että hän raskautuu.

Täällä siis kp 39, en tehnyt tänään testiä..ajattelin odotella huomiseen. Oikeastaan tämä miehen toiveesta. Meillä siis pari pettymystä takana ja hän on tosi skeptinen voiko plussaa tulla ja haluaisi edetä ihan rauhassa tämän testailun kanssa ettei taas heräisi turhaa toivetta.

 

Toivotaan @Napsunen plussaa kun päätät testata , ja muille tietty kans. Niin paljon on kyllä ihanasti keskustelua, ettei näillä äitiaivoilla meinaa pysyä perässä, tai ainakaan enää viestiä kirjoittaessa muista, mitä piti kommentoida.

ON: Täällä dpo13 ja kp31/32. Aamulla alkoi juilia niin pirusti vatsaa, että oli pakattava kuukuppi varmuuden vuoksi laukkuun. Illalla kyllä vähän juteltiin, miten ihanaa olisi jos raskaus tästä nyt jatkuisi, mutta oon kyllä tosi epäilevällä kannalla. Todelliset piinapäivät nämä kyllä.