Haaveena vauva 2020
- Viestiketjun aloittaja Purrri
- Ensimmäinen viesti
Mahtavaa, onnittelut
Voi ei @Handis85 ompa kurja tilanne Toivottavasti saisitte miehen kanssa keskusteltua vielä, mikä mielen noin äkkiä muutti! *halaus*
Toivottavasti saisitte miehen kanssa keskusteltua vielä, mikä mielen noin äkkiä muutti! *halaus*En minäkään. Kyl niitä pitää parikymmentä olla ainakin.Minä en pääsis kolmella raskaustestillä edes dpo10 saakka
Riittääpähän nyt vähäksi aikaa
Eihän se yksi testi päivässä alkaen dpo 8 riitä.
@Handis85 tsemppiä valtavasti, toivottavasti saatte vielä puhuttua asiasta 
vaikea asia on.
Mähän ylipuhuin miehen tähän kolmannen yritykseen ja siinä kesti monta vuotta, kärsin jo lievästä masennuksestakin sen takia, yöunet meni. Sitten päätin etten voi toista pakottaa enkä haluakkaan, mutta koska en itse päässyt asiasta yli aloin vakavasti harkita eroa. Ois ollu väärin miestä kohtaan vaatia häneltä jotain niin suurta mitä ei oikeasti halua, tai toinen vaihtoehto et oisin mahdollisesti ollu loppuelämän hänelle vihainen ja katkera siitä et vei multa mahdollisuuden niin suureen asiaan. Lopulta hän tuli vastaan ja sanoi että loppujen lopuksi se on hänelle vain pääluku, mulle paljon enemmän. Onneksi näin, sillä hän on maailman mahtavin isä ja aviomies. En oikeasti tiedä oisinko eroon pystynyt. Nyt kun sitten näyttää ettei meille tota kolmatta suoda, pystyn elämään paremmin sen kanssa et kuitenkin annettiin mahdollisuus. Muuhun ei enää voida itse vaikuttaa.
Aluksi siis sovittiin et tän vuoden huhtikuusta alkaen loppuvuosi yritetään, mun kierrolla siinä ehtii olla 10 yk. Jos ei siinä ajassa ala raskaus niin sitten luovutaan ajatuksesta. Nyt alkoi 8yk. Eli voi olla etten mäkään täällä palstalla enää kauaa roiku Miehen kanssa sovittiin et ehkä voidaan vähän pidemmällekin yrittää, mut nyt tässä menkkamasiksessa itsestäki tuntuu et en kyllä tiedä kuin kauan näitä pettymyksiä kuukaudesta toiseen enää jaksaa... Kohta meillä jo kaksi koululaista kun aika vaan menee ja toiveena oli olla kotona vauvan kanssa kun tuo pienempi aloittaa koulun. Varmaan taas parin viikon päästä eli oviksen aikoihin ihan eri fiilis mut nyt just taas tuntuu et vois luovuttaa...
Varmaan tää mun pitkä sepustus (sori!) ei auttanu mut mua aikanaan lohdutti se tieto että muutkin kamppailee samojen asioiden kanssa. Niin isoja juttuja. Toivottavasti löydätte yhdessä jonkun ratkaisun.
vaikea asia on. Mähän ylipuhuin miehen tähän kolmannen yritykseen ja siinä kesti monta vuotta, kärsin jo lievästä masennuksestakin sen takia, yöunet meni. Sitten päätin etten voi toista pakottaa enkä haluakkaan, mutta koska en itse päässyt asiasta yli aloin vakavasti harkita eroa. Ois ollu väärin miestä kohtaan vaatia häneltä jotain niin suurta mitä ei oikeasti halua, tai toinen vaihtoehto et oisin mahdollisesti ollu loppuelämän hänelle vihainen ja katkera siitä et vei multa mahdollisuuden niin suureen asiaan. Lopulta hän tuli vastaan ja sanoi että loppujen lopuksi se on hänelle vain pääluku, mulle paljon enemmän. Onneksi näin, sillä hän on maailman mahtavin isä ja aviomies. En oikeasti tiedä oisinko eroon pystynyt. Nyt kun sitten näyttää ettei meille tota kolmatta suoda, pystyn elämään paremmin sen kanssa et kuitenkin annettiin mahdollisuus. Muuhun ei enää voida itse vaikuttaa.
Aluksi siis sovittiin et tän vuoden huhtikuusta alkaen loppuvuosi yritetään, mun kierrolla siinä ehtii olla 10 yk. Jos ei siinä ajassa ala raskaus niin sitten luovutaan ajatuksesta. Nyt alkoi 8yk. Eli voi olla etten mäkään täällä palstalla enää kauaa roiku
Miehen kanssa sovittiin et ehkä voidaan vähän pidemmällekin yrittää, mut nyt tässä menkkamasiksessa itsestäki tuntuu et en kyllä tiedä kuin kauan näitä pettymyksiä kuukaudesta toiseen enää jaksaa... Kohta meillä jo kaksi koululaista kun aika vaan menee ja toiveena oli olla kotona vauvan kanssa kun tuo pienempi aloittaa koulun. Varmaan taas parin viikon päästä eli oviksen aikoihin ihan eri fiilis mut nyt just taas tuntuu et vois luovuttaa... Varmaan tää mun pitkä sepustus (sori!) ei auttanu mut mua aikanaan lohdutti se tieto että muutkin kamppailee samojen asioiden kanssa. Niin isoja juttuja. Toivottavasti löydätte yhdessä jonkun ratkaisun.
Kävin tänään apteekissa ja kerrankin kävi tuuri. Oli kuulemma kaksi pakettia jäljellä tällä hetkellä. Tukusta jälleen koko lääke loppu. Silloin tällöin kuulemma saavat maakuntaan pienen erän, joka sitten yritetään jakaa tasaisesti joka apteekkiin. Nyt ei onneksi tarvitse enää päätä vaivata tällä, sillä joko näillä nyt tulen raskaaksi tai sitten edetään muihin hoitoihin.
Kiitos Pampula ja kaikki muutkin tsempeistä. Ehkä tuo auttaa eteenpäin, kun on muitakin, jotka kamppailevat tämän asian tiimoilta.
Ehkä itseäni se satuttavin asia on, että mä olen itse työstänyt tätä mahdollista toista lasta ajatuksen tasolla neuvolan psykologilla asti. Ekan raskauden raskaushepatoosi ja kohtukuoleman riski oli isona mörkönä tälle vauva-ajatukselle ja nyt kun olisin ollut valmis niin se ajatus viedään pois. Toinen lapsihan oli miehen aloite.
Tuossa omissa ekoissa viesteissä kerroinkin, että meille se 2020 on takaraja ja jos ei tärppää niin ei tärppää ja kuitenkin olisi ollut hyvä niin.
Ovishan mulla on näillä main ja vielä eilen oltiin ihan läheisissä tunnelmissa loppuun asti, tänään kaikki sitten päätyikin ihan muualle kuin kohteeseen ja samalla tuli tämä tunnustus. Jos nyt olisi jollain ihmeen kaupalla tärpännyt niin en todellakaan keskeyttäisi.
Yritän kerätä ajatuksia ja pitää pääni kasassa, ajatellen tätä olemassa olevaa ihanaa lasta.
Viimeksi muokattu:
@Handis85 oisko miehelle jäänyt omia peikkoja kiista kokemuksista? Ellei hänkin siis ole käynyt niitä kunnolla työstämässä. Mutta tosi vaikea tilanne, siinä varmasti sydäntä revitään moneen suuntaan.
Meillä mies toivoi toista lasta jo kauan sitten, mutten ollut valmis aiemman synnytyksen vuoksi, joka lähes johti minun ja vauvan kuolemaan. Tuntuu, että leikin sillä saako esikkoni pitää äitinsä kun halutaan toinen lapsi. Alkuvuodesta sit vauvankaipuu oli jo niin suuri, että itsekin taivuin. Mutta noinkohan meilläkin luonto päättää tämän pohdinnan ilman meitä, kun vauvaa ei näy ei kuulu. olisin tosi pettynyt, pitäisi varmasti puhua jossain tämä asia sitten läpi, mutta uskon jotenkin kuitenkin kohtaloon. Että kai minun ei sitten kuulunut enää toista saada.
Eilen illalla nuuhkuttelin minun pientä isoa, ja oikein riipaisi kun mietin, miten toista ei varmaan tule
Meillä mies toivoi toista lasta jo kauan sitten, mutten ollut valmis aiemman synnytyksen vuoksi, joka lähes johti minun ja vauvan kuolemaan. Tuntuu, että leikin sillä saako esikkoni pitää äitinsä kun halutaan toinen lapsi. Alkuvuodesta sit vauvankaipuu oli jo niin suuri, että itsekin taivuin. Mutta noinkohan meilläkin luonto päättää tämän pohdinnan ilman meitä, kun vauvaa ei näy ei kuulu.
olisin tosi pettynyt, pitäisi varmasti puhua jossain tämä asia sitten läpi, mutta uskon jotenkin kuitenkin kohtaloon. Että kai minun ei sitten kuulunut enää toista saada.Eilen illalla nuuhkuttelin minun pientä isoa, ja oikein riipaisi kun mietin, miten toista ei varmaan tule
@Handis85 tosi kurhäjaa jopa yörkeetä tehdä noin jos kerran on sovittu että toinen saa tulla ja nyt takin kääntö ilman syytä... mä varmaan suuttusin kyl niin etten tiiä. Oisko yhes elost enään mihkään... Miehel toki oikeus kieltäytyy mut jos aihe jo käyty läpi ja oot saanu toiveen kipinän tohon hommaan ja sit noin tehään...
mä varmaan suuttusin kyl niin etten tiiä. Oisko yhes elost enään mihkään... Miehel toki oikeus kieltäytyy mut jos aihe jo käyty läpi ja oot saanu toiveen kipinän tohon hommaan ja sit noin tehään...@Handis85 tosi kurja tilanne sinulla. Olen ollut itse vähän vastaavassa tilanteessa, kun mies oli aluksi se, joka lasta enemmän halusi ja kun olin työstänyt asiaa ja päätynyt siihen, että itsekin lapsen haluan häntä alkoikin epäilyttää. Isojen tunnepitoisten päätösten kohdalla pitäisi kyllä voida keskustella asioista ja vähintään on velkaa toiselle selityksen, jos mieli muuttuu noin yllättäen. On eri asia jos on alusta asti ollut selkeä siitä, että ei halua lasta (tai toista lasta), mutta sen jälkeen kun päätös on yhdessä tehty, myös siitä luopumisen pitäisi kyllä mielestäni olla yhteinen päätös. Toivottavasti saatte puhuttua asiasta ja voimia raskaaseen tilanteeseen.
TOIVEENA VAUVA 2020
Jos haluat listalle, ilmoitathan tietosi punaisella!
1.10.2019
Nimi ★ Kiertopäivä ★
EnkeliRinkeli.................kp 52/28
Hipposka.......................kp 41/30
taikinatonttu...................kp 38/28
vauvahaaveilija2396......kp 37/28-30
Pilvinentaivas...............kp 32/28-30
papuma.........................kp 30/xx
Millimetrii...................... kp 28/28-29
Hope91.........................kp 27/32-37
Mahaotus......................kp 27/24-26
Mirkkuli26.....................kp 25/22-28
Amadecasa..................kp 25/34-55
Helmiina1978...............kp 25/32
Marilainen.....................kp 25/28
Haaveilija-31.................kp 25/38
Mirella92.......................kp 24/34
Effis..............................kp 23/26-37
Shibali......................... kp 22/23-26
Titi-Love.......................kp 20/28-30
Kasikuus.......................kp 20/28-31
Lennis...........................kp 20/28-34
Haavejuttu....................kp 19/29
Tingeli...........................kp 18/34-36
Daana.......................... kp 18/23
W.we.............................kp 16/25
FaBuu...........................kp 15/28
nieve30.........................kp 15/28
Tiukuliina89.................. kp 15/31
Marrrsipaani..................kp 12/28
Lumihiutale_................. kp 10/28
poreilevalimu.................kp 8/25-26
Koodikissa.....................kp 7/24
Veevavi..........................kp 7/26-28
Keltasirkku.................... kp 6/28-32
mimmik..........................kp 6/28-32
Vaniljapulla....................kp 5/30-32
nessu87........................kp 3/28
rosemarie......................kp 3/xx
Vauvameille...................kp xx/28-35
Snanniska.....................kp 2/28
★★★★★★★★★★★★★★★★★★
Piinailijat:
Mirkkuli26....................dpo 15
Helmiina1978..............dpo 7
Titi-Love.......................dpo 5
Lenni.............................dpo 5
Shibali...........................dpo 5
Effis...............................dpo 4
Haavejuttu....................dpo 3
★★★★★★★★★★★★★★★★
Jos haluat listalle, ilmoitathan tietosi punaisella!
1.10.2019
Nimi ★ Kiertopäivä ★
EnkeliRinkeli.................kp 52/28
Hipposka.......................kp 41/30
taikinatonttu...................kp 38/28
vauvahaaveilija2396......kp 37/28-30
Pilvinentaivas...............kp 32/28-30
papuma.........................kp 30/xx
Millimetrii...................... kp 28/28-29
Hope91.........................kp 27/32-37
Mahaotus......................kp 27/24-26
Mirkkuli26.....................kp 25/22-28
Amadecasa..................kp 25/34-55
Helmiina1978...............kp 25/32
Marilainen.....................kp 25/28
Haaveilija-31.................kp 25/38
Mirella92.......................kp 24/34
Effis..............................kp 23/26-37
Shibali......................... kp 22/23-26
Titi-Love.......................kp 20/28-30
Kasikuus.......................kp 20/28-31
Lennis...........................kp 20/28-34
Haavejuttu....................kp 19/29
Tingeli...........................kp 18/34-36
Daana.......................... kp 18/23
W.we.............................kp 16/25
FaBuu...........................kp 15/28
nieve30.........................kp 15/28
Tiukuliina89.................. kp 15/31
Marrrsipaani..................kp 12/28
Lumihiutale_................. kp 10/28
poreilevalimu.................kp 8/25-26
Koodikissa.....................kp 7/24
Veevavi..........................kp 7/26-28
Keltasirkku.................... kp 6/28-32
mimmik..........................kp 6/28-32
Vaniljapulla....................kp 5/30-32
nessu87........................kp 3/28
rosemarie......................kp 3/xx
Vauvameille...................kp xx/28-35
Snanniska.....................kp 2/28
★★★★★★★★★★★★★★★★★★
Piinailijat:
Mirkkuli26....................dpo 15
Helmiina1978..............dpo 7
Titi-Love.......................dpo 5
Lenni.............................dpo 5
Shibali...........................dpo 5
Effis...............................dpo 4
Haavejuttu....................dpo 3
★★★★★★★★★★★★★★★★
@Binky Olen niin pahoillani, voimia!
Tässä vielä tältä aamulta, luultavasti siis dpo 14, mukana myös varastossa ollut ovistesti
https://aijaa.com/SUxCsY
Lopetan tän kuvaspämmäilyn tältä erää. Mun kuulumisia sen verran, että pääsen 18.10 kunnalliselle ultran. Silloin pitäis olla hedelmöittymisestä 4 vk, jolloin voisi jotai jo mahdollisesti näkyä. Halutaan ultrata, koska tää kierto on ollut niin pitkä ja varmistuttais kestosta. Nyt siihen asti sitten piinallista odottelua vaan
Tässä vielä tältä aamulta, luultavasti siis dpo 14, mukana myös varastossa ollut ovistesti
https://aijaa.com/SUxCsY
Lopetan tän kuvaspämmäilyn tältä erää. Mun kuulumisia sen verran, että pääsen 18.10 kunnalliselle ultran. Silloin pitäis olla hedelmöittymisestä 4 vk, jolloin voisi jotai jo mahdollisesti näkyä. Halutaan ultrata, koska tää kierto on ollut niin pitkä ja varmistuttais kestosta. Nyt siihen asti sitten piinallista odottelua vaan
Paljon tsemppiäkin sinnekin @Effis@Handis85 oisko miehelle jäänyt omia peikkoja kiista kokemuksista? Ellei hänkin siis ole käynyt niitä kunnolla työstämässä. Mutta tosi vaikea tilanne, siinä varmasti sydäntä revitään moneen suuntaan.
Meillä mies toivoi toista lasta jo kauan sitten, mutten ollut valmis aiemman synnytyksen vuoksi, joka lähes johti minun ja vauvan kuolemaan. Tuntuu, että leikin sillä saako esikkoni pitää äitinsä kun halutaan toinen lapsi. Alkuvuodesta sit vauvankaipuu oli jo niin suuri, että itsekin taivuin. Mutta noinkohan meilläkin luonto päättää tämän pohdinnan ilman meitä, kun vauvaa ei näy ei kuulu.
Eilen illalla nuuhkuttelin minun pientä isoa, ja oikein riipaisi kun mietin, miten toista ei varmaan tule
Minkä ikäinen teidän esikonen on? Mä tein tänään aamulla samaa, nuuhkuttelin noita meijän isoja (9 ja 6-vuotiaat mut mulle aina pieniä) lapsia ja ymmärrän kyl et oon onnekas kun oon heidät saanu. Ei kuitenkaan poista sitä valtavaa kaipuuta. Mullakin 2 vaikeeta sektiota takana, ekassa hätäsektiossa vauvan henki vaarassa, toisessa mun, joten hullu kai sitä on kun ois valmis vielä kolmanteen (vaikkakin suunniteltuun) sektioon. Nyt mustakin alkaa tuntua et ehkä näin vaan on tarkoitettu. Tässä kovasti pohdin et vieläkö meen lääkärille selvittää oisko tälle mun lyhyelle luteaalivaiheelle (nyt oli 10pv) tehtävissä jotain vai mennäänkö näin pari kk ja alan samalla tehä surutyötä siitä et enempää lapsia ei tule...
Täällä dpo 3 tai 4. En oo nyt ihan varma mihin se ovis lopulta osui. Viikonloppuna lapsi sairasti lievän vatsataudin (oksensi kerran, ei kuumetta, ihan virkeä koko ajan). Me rempattiin meidän talon vessat viikonloppuna, tai toisin sanoen mies ja hänen isä remppasi, niin voi olla että lapsi sai jonkun pöpön jos pääsi kosketuksiin vanhan pöntön ja putkien tms. kanssa. Mulla vatsaa vääntänyt myös alkuviikko ja vähän huonoa oloa, mutta johtunee tosiaan tosta lapsen taudista. Toki sitä mielellään kaikkea kuvittelisi oireeksi.
Menkkamaisia kipuja myös, mutta niitä ollut koko ajan kohtutulehduksesta asti joten tuskin muuhun liittyy kuin siitä palautumiseen. Raskauden mahdollisuuteen en usko.
Mulla fiilis kun ajattelee taaksepäin tätä kaikkea et johonkin yk8 asti jaksoi olla innoissaan ja uskoa et kyl se tästä tärppää. Kuvitteli hyväntahtoisesti oireita ja sit rytinällä tuli alas kun menkat alkoi. Nyt kun yk10 menossa niin odotukset tosi matalalla, ei huvita analysoida oireita, toki vaikea olla kokonaan miettimättäkään. Jotenkin vaan olo että ei tää kyllä tästä onnistu ilman hoitoja ja takaraivossa pelko että onnistuuko sittenkään.
Totta kai silti epätoivoon en halua vaipua ja mieli pakko yrittää pitää toiveikkaana ja pystyä keskittymään myös muuhun. Yritän keksiä mitä tahansa muita iloiseksi tekeviä asioita ja menoja jotta muistaisin että elämässä on muutakin hyvää.
Sori tällainen vähän depressiivisempi teksti tänään.
Onnea ihanista plussista ja tsemppiä ja voimia ihan tosi paljon kaikille tilanteisiin!
Menkkamaisia kipuja myös, mutta niitä ollut koko ajan kohtutulehduksesta asti joten tuskin muuhun liittyy kuin siitä palautumiseen. Raskauden mahdollisuuteen en usko.
Mulla fiilis kun ajattelee taaksepäin tätä kaikkea et johonkin yk8 asti jaksoi olla innoissaan ja uskoa et kyl se tästä tärppää. Kuvitteli hyväntahtoisesti oireita ja sit rytinällä tuli alas kun menkat alkoi. Nyt kun yk10 menossa niin odotukset tosi matalalla, ei huvita analysoida oireita, toki vaikea olla kokonaan miettimättäkään. Jotenkin vaan olo että ei tää kyllä tästä onnistu ilman hoitoja ja takaraivossa pelko että onnistuuko sittenkään.
Totta kai silti epätoivoon en halua vaipua ja mieli pakko yrittää pitää toiveikkaana ja pystyä keskittymään myös muuhun. Yritän keksiä mitä tahansa muita iloiseksi tekeviä asioita ja menoja jotta muistaisin että elämässä on muutakin hyvää.
Sori tällainen vähän depressiivisempi teksti tänään.
Onnea ihanista plussista ja tsemppiä ja voimia ihan tosi paljon kaikille tilanteisiin!
Mä tein mun exälle (lastenisälle) heti alkuun selväks että tahdon lapsia joskus. Tokan kohalla tärppäs eron kohilla, sinkkuna olin ku plussa tuli testiin mut olin kyl ilonen että siihen kerittiin. Mun mielest ees vähintä mitä miehes vois tehä, on antaa kunnon selitys... Ja kannattaa oikeasti miettiä ootko valmis siihen että 1 lapsi riittää? Tuo on vaan väärin että pudotetaan haaveilusta noin yllättäen vieläpä.
Nykysenkaa juteltiin heti aika alus lapsist, ja sovittiin että katotaan jos ens vuoden puolel alotettas yrittäminen mut noh, tässä sitä mennään muutama kk etuajassa olin yllättyny että minä innostuin näin, ku vielä kesällä sain kylmiä väreitä pelkästä ajatuksestakin olla raskaana 
Varotin kyllä miestä että mä jos lähen lasta tekeen, niin teen sen 100% (tarkottaen että ovistikuttelut sun muut) että hurahdan täysin siihen maailmaan ja ovisaikaan paree olla kotona 
Nykysenkaa juteltiin heti aika alus lapsist, ja sovittiin että katotaan jos ens vuoden puolel alotettas yrittäminen mut noh, tässä sitä mennään muutama kk etuajassa
olin yllättyny että minä innostuin näin, ku vielä kesällä sain kylmiä väreitä pelkästä ajatuksestakin olla raskaana Varotin kyllä miestä että mä jos lähen lasta tekeen, niin teen sen 100% (tarkottaen että ovistikuttelut sun muut) että hurahdan täysin siihen maailmaan ja ovisaikaan paree olla kotona 
@Pampula3 mulla siis kohta 3v esikoinen. Kallisarvoisin asia mun elämässä <3
Meillä kans into alkaa lopahtaa yrityskertojen määrään jo. Ei olla asetettu takarajaa tälle, mut tuntuu et ei oma kantti kestä kovin pitkään. Hoitoihin ei lähdetä.
Mut mä kyl kokeilisin lugeja tohon keltarauhasvaihe en pidentämiseen. Se on kuitenki aika helppo ja matalan kynnyksen tapa auttaa raskautta jatkuu
Meillä kans into alkaa lopahtaa yrityskertojen määrään jo. Ei olla asetettu takarajaa tälle, mut tuntuu et ei oma kantti kestä kovin pitkään. Hoitoihin ei lähdetä.
Mut mä kyl kokeilisin lugeja tohon keltarauhasvaihe en pidentämiseen. Se on kuitenki aika helppo ja matalan kynnyksen tapa auttaa raskautta jatkuu
Halaus sinulle. Mä poistuin vastaavasta syystä täältä tuossa joku aika sitte. Meidän piti kevyesti tjottailla (meillä siis jo ikää ja ylipäätään tsäässit "nolla" mutta silti) kunnes mies sanoi ehdottoman ein. Sanoi jopa että kehottaisi keskeytykseen jos "vahinko" tulisi
Meidän taustat huomioon ottaen (takana paljon menetyksiä ennen elävää lasta) järkytyin niin että tuntui pitkään etten uskalla olla missään läheisyydessä
tavallaan ymmärrän ja tavallaan en (mielipiteelle on toki oikeus mut sit pitäs olla järkevä selityskin). Olen puolestasi pahoillani(Joo roikun täällä aina lukemassa kuulumisia)
No kyllä mieheltä pitäisi saada selitys, miksi yhtäkkiä päättääkin, että ei vauvaa enää haluakaan.
Ei ole mikään ihana tunne varmasti miettiä, että mikähän ihme nyt.
Mun mies on tosi huono puhumaan yleensä mistään minun mielestäni tärkeästäkin asiasta.
Vastaukset on tyyliin joo joo, ihan sama, en tiiä.
Hänen mielipiteitä on hirveän vaikea välillä saada ulos.
Välillä kieltämättä ärsyttää, kun pitää jotkut asiat repiä ulos, et tietää mitä ajattelee.
Mies ei muuten vielä tiedä plussasta. Yritän keksiä
Miten sen sillein kivasti kertoisin. Ehdotuksia? Meillä on useampi lapsii, niin mitään hirveän näyttävää kertomista ei voi.
Mä soitin muuten sinne cb:lle. Lähettävät yhden uuden testin. Olis nyt saaneet pari pakettia laittaa.
Toivottavasti ensi viikolla tulee sitten se 3+
En nyt enää viitsi kuvia tänne laitella viivan vahvistamisesta, kun tämän yhden.
Kai se on eiliseltä vahvustunut.
https://aijaa.com/oPduTo
Jos nyt päättää alkaa haalistumaan, niin palaan viivoilleni takaisin.
Toki tulen kertomaan, jos sen 3+ digiin saan. Seurailen ja kommentoinkin ehkä.
En vaan nyt omaa napaa työnnä esiin täällä.
Odottajiin en vielä uskalla. 6.6 taitaa laskettu olla. Toivottavasti sinne asti päästään tai ainakin täysiaikaiseksi kun pääsisi.
Keskenmeo pelottaa kovasti. Niitä on myös ollut ja kaksi tuulimunaa.
Mä nyt toivon kovasti kaikille plussaa, jos päästäis tekemään joukkoryntäys odottajiin.
@Helmiina1978 meinasitkos muuten milloin testata?
Ei ole mikään ihana tunne varmasti miettiä, että mikähän ihme nyt.
Mun mies on tosi huono puhumaan yleensä mistään minun mielestäni tärkeästäkin asiasta.
Vastaukset on tyyliin joo joo, ihan sama, en tiiä.
Hänen mielipiteitä on hirveän vaikea välillä saada ulos.
Välillä kieltämättä ärsyttää, kun pitää jotkut asiat repiä ulos, et tietää mitä ajattelee.
Mies ei muuten vielä tiedä plussasta. Yritän keksiä
Miten sen sillein kivasti kertoisin. Ehdotuksia? Meillä on useampi lapsii, niin mitään hirveän näyttävää kertomista ei voi.
Mä soitin muuten sinne cb:lle. Lähettävät yhden uuden testin. Olis nyt saaneet pari pakettia laittaa.
Toivottavasti ensi viikolla tulee sitten se 3+
En nyt enää viitsi kuvia tänne laitella viivan vahvistamisesta, kun tämän yhden.
Kai se on eiliseltä vahvustunut.
https://aijaa.com/oPduTo
Jos nyt päättää alkaa haalistumaan, niin palaan viivoilleni takaisin.
Toki tulen kertomaan, jos sen 3+ digiin saan. Seurailen ja kommentoinkin ehkä.
En vaan nyt omaa napaa työnnä esiin täällä.
Odottajiin en vielä uskalla. 6.6 taitaa laskettu olla. Toivottavasti sinne asti päästään tai ainakin täysiaikaiseksi kun pääsisi.
Keskenmeo pelottaa kovasti. Niitä on myös ollut ja kaksi tuulimunaa.
Mä nyt toivon kovasti kaikille plussaa, jos päästäis tekemään joukkoryntäys odottajiin.
@Helmiina1978 meinasitkos muuten milloin testata?
Ostin tänään herkän testin. Ehkä Testaan huomenna... Laatikossa on myös muutama PC. Ei kyl innosta yhtään. Ekaa kertaa ahdistaa oikeasti., jos ei tärpännyt. Oon jo harkinnut, että oliko vika yk. No, luultavasti ei.
Voi kurjaa @Binky! Toivottavasti pääset helpolla kuitenkin!
Onnittelut ainakin @Mammakatri ja @Lastunen <3
Täällä odotellaan päivien kulumista että pääsisi testaamaan. Vielä yli viikko...
Mitä mieltä olette viime aikojen uutisoinnista alhaisesta syntyvyydestä? En tiedä oonko se vaan minä, mutta tuntuu että tuollainen keskustelu on kauhean syyllistävää, ainakin niin sen kokee tässä tilanteessa. Tuntuu myös että ihmiset joiden kanssa noista uutisista on puhunut jotenkin kohdistaa sen mulle silleen "eikös teidänkin pitäisi se toinen tehdä". Varmasti ainakin isolta osin kuvittelua, vaikka toki vanhemmat ihmiset varmasti aika suoraan näistä vihjaileekin. Mutta tuntuu että ainakin tän palstan perusteella vähäisen lapsentekoinnostuksen sijaan ongelma on enemmän hoitojen hankalassa saatavuudessa. Että eikö nopein tapa olisi ainakin hiukan lisätä syntyvyyttä tarjoamalla tukea raskautumiseen jo vähän aikaisemmin niille, jotka vauvan tai vauvoja tahtovat, mutta joilla jostain syystä se ei luonnostaan onnistu. Vuoden yritys ennen mitään apuja on pitkä aika, ja monesti siihen päälle vielä jonotellaan aikaa sinne sun tänne tutkimuksiin. Ja kaikilla ei varmasti ole varaa hoitoihin edes julkisella puolella. Varmasti ainakin joillakin ehtii tuossa ajassa jo tilanteetkin muuttua niin, että lapsihaaveesta luovutaan, tai ainakaan ei sitten useampaa lasta jaksa tehdä kun täytyisi odotella ja jonotella. En tiedä onko näin, mutta nopeasti ajatellen vähän tällainen fiilis.
Onnittelut ainakin @Mammakatri ja @Lastunen <3
Täällä odotellaan päivien kulumista että pääsisi testaamaan. Vielä yli viikko...
Mitä mieltä olette viime aikojen uutisoinnista alhaisesta syntyvyydestä? En tiedä oonko se vaan minä, mutta tuntuu että tuollainen keskustelu on kauhean syyllistävää, ainakin niin sen kokee tässä tilanteessa. Tuntuu myös että ihmiset joiden kanssa noista uutisista on puhunut jotenkin kohdistaa sen mulle silleen "eikös teidänkin pitäisi se toinen tehdä". Varmasti ainakin isolta osin kuvittelua, vaikka toki vanhemmat ihmiset varmasti aika suoraan näistä vihjaileekin. Mutta tuntuu että ainakin tän palstan perusteella vähäisen lapsentekoinnostuksen sijaan ongelma on enemmän hoitojen hankalassa saatavuudessa. Että eikö nopein tapa olisi ainakin hiukan lisätä syntyvyyttä tarjoamalla tukea raskautumiseen jo vähän aikaisemmin niille, jotka vauvan tai vauvoja tahtovat, mutta joilla jostain syystä se ei luonnostaan onnistu. Vuoden yritys ennen mitään apuja on pitkä aika, ja monesti siihen päälle vielä jonotellaan aikaa sinne sun tänne tutkimuksiin. Ja kaikilla ei varmasti ole varaa hoitoihin edes julkisella puolella. Varmasti ainakin joillakin ehtii tuossa ajassa jo tilanteetkin muuttua niin, että lapsihaaveesta luovutaan, tai ainakaan ei sitten useampaa lasta jaksa tehdä kun täytyisi odotella ja jonotella. En tiedä onko näin, mutta nopeasti ajatellen vähän tällainen fiilis.
Heippa! Johonkin tekee mieli tuntojansa purkaa niin ajattelin purkaa niitä tänne!
Olin tuola huhtikuisissa, kunnes rv 9 tuli spontaani km, tuosta pian kolme viikkoa. Tänään käyty labrassa ja hcg enää 7. Kuukautiset eivät ole kunnolla vielä alkaneet, mutta tuhrua on tullut keskenmenosta asti.
Täälä varmasti on "paremmin tietäviä", joten uskaltaisko tässä alkaa jo yrittämään seuraavaa? Millään ei malttaisi odottaa
Olin tuola huhtikuisissa, kunnes rv 9 tuli spontaani km, tuosta pian kolme viikkoa. Tänään käyty labrassa ja hcg enää 7. Kuukautiset eivät ole kunnolla vielä alkaneet, mutta tuhrua on tullut keskenmenosta asti.
Täälä varmasti on "paremmin tietäviä", joten uskaltaisko tässä alkaa jo yrittämään seuraavaa? Millään ei malttaisi odottaa
Varmaan raha on yks iso tekijä, hoitovapaalla tulot pienet, hoidossa päivähoito maksaa jonkin verran, eikä kotiin juurikaan ole saatavilla tukipalveluja, jotka tukisivat jaksamista mahdollisesti rankan vauva-ajan kohdalla, kun yrittää hoitaa myös ne isommat lapset. Varmaan pitäis tehdä asialle jotain.
Lisäksi ihmiset haluaa panostaa uraan, niin lapsien ajoitus osuu väkisinkin myöhemmälle ja näin mahdollisia ongelmia tulee raskautumisen suhteen.
Raskauden todennäköisyys on kuitenkin aika pieni yrityskertaa kohden, niin tuo vuosi ennen tutkimuksia perustuu varmasti tutkittuun tietoon. Vaikka se ei yksittäiselle ihmiselle maksakaan julkisella paljon, niin kunnalle tutkimukset ovat melko kalliita.