V
Väsyttävää ja ärsyttävää
Vieras
On todella uuvuttavaa kun 5 v lapsi ei malta kovinkaan usein kävellä vaan joka paikkaan pitää mennä juoksemalla, ykskaks näkee jossain jotain ja säntää täysin eri suuntaan ykskaks yllättäen. Esim eilen kaupassa taas kerran ehti ulos kaupan ovista ja lähti päinvastaiseen suuntaan juoksemaan missä meidän pyörä oli sinä aikana kun minä laitoin kärryt kassoja vastapäätä paikoilleen ja nostin lassit kärryistä pois. Kävelin ja tein muutenkin kaiken ripeästi kun lapsi otti jalat alleen eikä ottanut kuuleviin korviinsa minun huutamistani/ käskyjäni odottaa mutta lasta ei näkynyt missään kun pääsin ulosasti. Kaupungilla ei voi pitää kädestä kiinni kun on omasta mielestään iso ja isot tytöt kävelevät yksin mutta sitten lähtee ykskaks juoksemaan taaksepäin, autotielle, kauppaan jonka ohi kävelemme ilman mitään ennakkovaroitusta. Joten niinhän se menee, että kannan rimpuilevaa, huotovaa ja potkivaa lasta kun en voi antaa juoksennella minne sattuu.
Kertaamme aina ja joka välissä miten liikutaan mutta se tuntuu unohtuvan hetkessä vaikka lapsi lupaa kävellä nätisti vierellä. Lapsi saa helmen purkkiin jos siityminen paikasta toiseen sujuu hyvin tai kauppareissu sujuu hyvin ja kolikon kun purkki on täynnä mutta ei tämäkään kovin hyvin toimi vaikka lapsi jälkikäteen itkeekin kun ei saanut helmeä ja muistanut olla sovitulla tavalla. Lupaa ja vannoo, että jos saa helmen sujuu ensikerralla hyvin. Rattaita ei voi käyttää kun se on oikeasti tauotonta kovaa huutoa, lapsi saa valjaat lopulta auki tai onnistuu kiemurtelemaan niistä irti. Olemme myös kokeilleet reppua jossa on talutushihna mutta sen kanssa lapsi makaa maassa vaikka maailmantappiin asti.
Millä ihmeellä muut saavat lapsensa kävelemään ilman juoksentelua ympäriinsä vierellä? Näyttääkö muiden meno vain niin rauhalliselta vaikka todellisuudessa ovat valmiina koko ajan nappaamaan lapsensa kiinni? En ymmärrä miten joku pystyy liikkumaan kahden lapsen kanssa. Olisi kiva käydä lapsen kanssa eri paikoissa ja tapahtumissa mutta se on niin stressaavaa kun uusissa paikoissa lapsi innostuu eikä kävele yhtään jatkuvista muistutuksesta huolimatta. Isovanhemmat eivät oikein pärjää lapsen kanssa kun katoaa samassa hetkessä näkyvistä kun huomio kiinnittyy pariksi sekunniksi johonkin muuhun. Meille on ihan normaalia, että ruokakaupassa saan etsiä lasta ainakin 2-3 kertaa/ käynti. Voin onnitella itseäni jos onnistun nostamaan automaatista rahaa ja saan lapsen pidettyä vierelläni sen aikaa.
Kertaamme aina ja joka välissä miten liikutaan mutta se tuntuu unohtuvan hetkessä vaikka lapsi lupaa kävellä nätisti vierellä. Lapsi saa helmen purkkiin jos siityminen paikasta toiseen sujuu hyvin tai kauppareissu sujuu hyvin ja kolikon kun purkki on täynnä mutta ei tämäkään kovin hyvin toimi vaikka lapsi jälkikäteen itkeekin kun ei saanut helmeä ja muistanut olla sovitulla tavalla. Lupaa ja vannoo, että jos saa helmen sujuu ensikerralla hyvin. Rattaita ei voi käyttää kun se on oikeasti tauotonta kovaa huutoa, lapsi saa valjaat lopulta auki tai onnistuu kiemurtelemaan niistä irti. Olemme myös kokeilleet reppua jossa on talutushihna mutta sen kanssa lapsi makaa maassa vaikka maailmantappiin asti.
Millä ihmeellä muut saavat lapsensa kävelemään ilman juoksentelua ympäriinsä vierellä? Näyttääkö muiden meno vain niin rauhalliselta vaikka todellisuudessa ovat valmiina koko ajan nappaamaan lapsensa kiinni? En ymmärrä miten joku pystyy liikkumaan kahden lapsen kanssa. Olisi kiva käydä lapsen kanssa eri paikoissa ja tapahtumissa mutta se on niin stressaavaa kun uusissa paikoissa lapsi innostuu eikä kävele yhtään jatkuvista muistutuksesta huolimatta. Isovanhemmat eivät oikein pärjää lapsen kanssa kun katoaa samassa hetkessä näkyvistä kun huomio kiinnittyy pariksi sekunniksi johonkin muuhun. Meille on ihan normaalia, että ruokakaupassa saan etsiä lasta ainakin 2-3 kertaa/ käynti. Voin onnitella itseäni jos onnistun nostamaan automaatista rahaa ja saan lapsen pidettyä vierelläni sen aikaa.