---"Nuorten katoaminen kaukomaille alkoi Toholammilla huolestuttaa siinä määrin, että 1800-luvun lopulla maastamuuttajia jopa uhattiin erityisellä veroluonteisella maksulla.
Tuolloin arvioitiin, että Toholammilta oli Amerikassa yhtä aikaa viitisensataa parhaassa työiässä olevaa miestä – naisista kai puhumattakaan. Maanviljelylle heidän poissaolonsa alkoi ilmeisesti aiheuttaa jo tappioita.
Kirkkoherra Schönberg alusti vuonna 1890 Toholammin Edistysseuran kokouksessa keskustelun aiheesta "Onko Amerikkaan muuttamisesta henkisesti ja aineellisesti yleisesti hyötyä waiko wahinkoa?"
Tänä päivänä Schönbergille osattaisiin jo vastata, että hyötyä siitä oli.
Siirtolaisista palasi Suomeen pysyvästi noin joka viides, ja he toivat mukanaan uusia vaikutteita. Maataloudesta elävässä Toholammin kunnassakin otettiin käyttöön uusia työkaluja ja viljelymenetelmiä, joita siirtolaiset olivat oppineet Amerikassa."
Mun isoäitiä en ole koskaan nähnyt, mutta siirtomaakaupan on perustanut silloin ja varmasti on myrkkyjäkin käyttänyt, koska vähän aikaa sitten tyttärensä kertoi, et se kaalimyrkkykö äidin tappoi, vaikka se yritti olla niin varovainen, eikä lapset saanut tulla lähellekään. No, eipä tuo ole korvaansa lotkauttanut kaupan luomulle koskaan, vaikka ei ole tietääkseni myrkkyjäkään käyttänyt. En laita lainausmerkkejä, koska nuo on ulkomuistista kaikki. Kai Linnilän "Isoäidin keittokirja" -ssa puolestaan kasvattivat kanoille kaalia ihan vaan siksi että saavat niitä napostella - virikkeeksi voisi kutsua nykyään - mut onhan niissä kaalikasveissa aina ollut matojakin etsittäväksi
Perusasia noiden ötököiden kans on yksinkertainen: ensin kasvatetaan muutama kasvi, joka sitten keväällä kauniilla säällä asetetaan tyrkylle sille emolle, joka etsii munimispaikkaa. No, sen voi sitten syöttää hyvin kanoille, joilla ei tuohon aikaan ole vielä liikaa syötävää
